18 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.

1. Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.

1. ERipurainen edzi mitä hänelle kelpa ja secoitta idzens caickeen wijsauteen.

2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.

2. Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.

2. Tyhmällä ei ole himo ymmärryxeen mutta mitä hänellä on hänen sydämesäns.

3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.

3. Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.

3. Cusa jumalatoin hallidze sijnä on ylöncadze pilcka ja häpiä.

4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.

4. Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.

4. Sanat ihmisen suusa owat nijncuin sywät wedet ja wijsauden lähde on täynnäns wirta.

5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.

5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.

5. Ei ole hywä cadzoa jumalattoman muoto ja sorta wanhurscasta duomiosa.

6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.

6. Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.

6. Tyhmän huulet saattawat toran ja hänen suuns noudatta haawoja.

7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.

7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.

7. Tyhmän suu häwäise idzens ja hänen huulens saatta paulaan oman sieluns.

8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

8. Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.

8. Panettelian sanat owat haawat ja käywät läpi sydämen.

9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.

9. Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.

9. Joca laisca on työsäns hän on sen weli joca wahingota teke.

10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.

10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.

10. HERran nimi on wahwa linna wanhurscas juoxe sinne ja tule warjelluxi.

11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.

11. Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.

11. Rickan tawara on hänelle wahwa Caupungi ja nijncuin corkia muuri sen ymbärillä.

12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..

12. Cosca jocu lange nijn hänen sydämens ensist tule ylpiäxi ja ennencuin jocu cunniaan tule pitä hänen kärsimän.

13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.

13. Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.

13. Joca wasta ennencuin hän cuule se on hänelle hulludexi ja häpiäxi.

14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?

14. Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?

14. Jolla iloinen sydän on hän taita pitä hänens kärsimises mutta cosca hengi on murhellinen cuca taita sitä kärsiä?

15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.

15. Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.

15. Wijsas sydän taita hänens pitä toimellisest ja wijsat cuulewat mielelläns että jocu toimellisest on heidän cansans.

16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.

16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.

16. Ihmisen lahja teke hänelle awaron sian ja saatta suurten Herrain eteen.

17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.

17. Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.

17. Jocaidzella on ensist omasa asiasans oikeus waan cosca hänen lähimmäisens tule nijn se löytän.

18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.

18. Arpa asettaa riidan, ja eroittaa voimallisten vaiheella.

18. Arpa asetta rijdan ja eroitta woimallisten waihella.

19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.

19. Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.

19. Wihoitettu weli pitä puoldans lujemmin cuin wahwa Caupungi ja rijta pitä cowemmin puolens cuin telki linnan edes.

20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.

20. Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.

20. Senjälken cullekin maxetan cuin hänen suuns on puhunut ja hän rawitan huuldens hedelmäst.

21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.

21. Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syödä hänen hedelmästänsä.

21. Cuolema ja elämä on kielen woimasa joca händä racasta hän saa syödä hänen hedelmästäns.

22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.

22. Joka aviovaimon osaa, hän löytää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.

22. Joca awio waimon osa hän löytä hywän cappalen ja mitä hänelle kelpa HERralda.

23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.

23. Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.

23. Köyhä mies puhu nöyräst waan ricas wasta ylpiäst.

24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

24. Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.

24. Ihminen jolla on ystäwä pitä oleman ystäwällinen sillä ystäwä pitä lujemmin hänen cansans cuin weli.