30 luku

Aagurin sanat: Pitempiä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn.

1. Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille.

1. NÄmät owat Agurin Jakenin pojan sanat ja sen miehen Leithielin Leithielin ja Uchalin oppi ja puhe.

2. Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä;

2. Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa.

2. Minä olen caickein hulluin ja ihmisten ymmärrys ei ole minusa.

3. enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä.

3. En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa.

3. En minä ole oppenut wijsautta ja en minä tiedä mikä pyhä on.

4. Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

4. Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka on asettanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös?

4. Cuca taiwasen ylös ja alas mene? cuca käsittä tuulen piwoons? cuca sito weden waatteseen? cuca on asettanut maan pijrit? mikä on hänen nimens? cuinga hänen poicans cudzutan? tiedätkös?

5. Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.

5. Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä.

5. Caicki Jumalan sanat owat kircastetut ja owat kilpi nijlle jotca uscowat hänen päällens.

6. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.

6. Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi.

6. Älä lisä hänen sanoijns ettei hän sinua rangaisis: ja sinä löytäisin walehteljaxi.

7. Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:

7. Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen:

7. CAhta cappaletta minä sinulda anon ettes minulda nijtä kieldäis ennencuin minä cuolen.

8. Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,

8. Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.

8. Epäjumalan palwelus ja walhe olcon minusta caucana köyhyttä ja rickautta älä minulle anna: waan anna minun saada minun määrätty osan rawinnost.

9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: Kuka on Herra? ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.

9. Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.

9. Etten minä ( jos minä ylön rawituxi tulisin ) kieldäis sinua ja sanois: cuca on HERra? Eli jos minä ylön köyhäxi tulisin warastais ja syndiä tekis Jumalan nime wastan.

10. Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.

10. Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet.

10. Älä canna palwelian päälle hänen isändäns edes: ettei hän sinua kiroilis ja sinä nijn nuhteseen tulet.

11. Voi sukua, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiänsä;

11. On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.

11. On nijtä jotca kiroilewat Isäns ja ei siuna äitiäns.

12. sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastansa!

12. On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt.

12. On nijtäkin jotca luulewat idzens puhtaxi ja ei ole cuitengan saastaisudestans pestyt.

13. Voi sukua — kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti —

13. Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat;

13. Owat myös jotca silmäns nostawat ja silmälautans corgottawat.

14. sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmisten joukosta!

14. Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.

14. Ja owat joilla on miecka hammasten sias jotca heidän syömähambaillans pureskelewat ja syöwät waiwaiset maan pääldä ja köyhät ihmisten seasta.

15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä! Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: Jo riittää:

15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:

15. Ilillä on caxi tytärtä: tuo tänne tuo tänne.

16. tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: Jo riittää.

16. Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on.

16. Colme on tytymätöindä ja neljäs ei sano kyllä olewan: Helwetti waimon suljettu cohtu maa joca ei wedellä täytetä ja tuli ei sano: jo kyllä on.

17. Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.

17. Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät.

17. Silmä joca häwäise Isäns ja ei cuule äitiäns sen Corpit ojan tykönä hackawat ulos ja Cotkan pojat syöwät.

18. Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:

18. Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä:

18. Colme minulle owat ihmelliset ja neljättä en minä tiedä: Cotcan tiet taiwan alla.

19. kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä.

19. Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö.

19. Kärmen retket calliolla hahden jäljet wedesä ja miehen jäljet pijcan tygö.

20. Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: En ole pahaa tehnyt.

20. Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt.

20. Nijn on myös porton polgut hän niele ja pyhki suuns ja sano: en minä mitän paha ole tehnyt.

21. Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää:

21. Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä:

21. Colmen cautta maacunda tule lewottomuteen ja neljättä ei hän woi kärsiä.

22. orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää,

22. Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,

22. Cosca palwelia rupe hallidzeman cosca hullu ylön rawituxi tule.

23. hyljityn alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää.

23. Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi.

23. Cosca ilkiä naitetan ja cosca pijca tule emändäns perillisexi.

24. Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti:

24. Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita.

24. Neljä on piendä maan päällä ja owat toimellisemmat cuin wijsat.

25. Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta he hankkivat leipänsä kesällä;

25. Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat;

25. Muuraaiset wähä wäki jotca cuitengin elatuxens suwella toimittawat.

26. tamaanit ovat heikko kansa, mutta he laittavat majansa kallioihin;

26. Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät;

26. Caninit wähä wäki jotca cuitengin pesäns wuorten racoon tekewät.

27. heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee järjestyksessä liikkeelle;

27. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa;

27. Heinäsircoilla ei ole yhtän Cuningasta cuitengin he lähtewät ulos joucosans.

28. sisiliskoon voi tarttua käsin, mutta kuitenkin se oleskelee kuninkaan linnoissa.

28. Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa.

28. Hämmähäcki kehrä käsilläns ja on Cuningan linnoisa.

29. Kolmella on komea astunta, ja neljä komeasti kulkee:

29. Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin:

29. Colmella on jalo käyndö ja neljäs astu hywin.

30. leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei vääjää ketään,

30. Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä;

30. Lejoni woimallinen petoin seas joca ei palaja kenengän edestä.

31. hevonen, solakkakylki, tai kauris, ja kuningas joukkonsa johdossa.

31. Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi.

31. Hurtta jolla wahwat siwut owat ja jäärä: ja Cuningas jota wastan ei kengän olla tohdi.

32. Jos ylpeilit — olipa se houkkamaisuutta tai harkittua — niin laske käsi suullesi.

32. Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle.

32. Jos sinä olet ollut tyhmä ja corgottanut sinuas ja jotakin paha tehnyt: nijn laske käsi suus päälle.

33. Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.

33. Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.

33. Joca riesca kirnu hän teke woita: ja joca nenä puserta hän waati ulos weren: ja joca wiha kehoitta hän waati rijtaan.