5 luku

Varoitus irstaista naisista. Puhtaan rakkauden onni.

1. Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni

1. Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,

1. POican ota waari minun wijsaudestani callista corwas minun oppijni.

2. ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.

2. Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.

2. Ettäs pidäisit hywän neuwon ja sinun suus tiedäis toimen.

3. Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.

3. Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;

3. Sillä porton huulet owat nijncuin mesileiwät ja hänen kitans liuckambi cuin öljy.

4. Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.

4. Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.

4. Mutta wijmeiseldä carwas cuin Coiruoho ja teräwä nijncuin caxiteräinen miecka.

5. Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa.

5. Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin.

5. Hänen jalcans juoxewat alas cuolemaan ja hänen askelens joutuwat helwettijn.

6. Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.

6. Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.

6. Ei hän käy cohdastans elämän tiellä huikendelewaiset owat hänen astumisens nijn ettei hän tiedä cunga hän mene.

7. Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.

7. Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.

7. Nijn cuulcat nyt minua minun lapseni ja älkät poiketco minun puheistani.

8. Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,

8. Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,

8. Olcon sinun ties taambana hänestä ja älä lähesty hänen huonens owe.

9. ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,

9. Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;

9. Ettes andais cunniatas muucalaisille ja wuosias julmille.

10. ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon

10. Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,

10. Ettei muucalaiset rawitais sinun warastas ja sinun työs olis toisen huonesa.

11. ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa

11. Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,

11. Ja sinä tästälähin huocaisit coscas elämäs ja hywydes tuhlannut olet ja sanoisit:

12. ja sanomaan: Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?

12. Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!

12. Woi cuinga minä olen wihannut curitusta ja minun sydämen on hyljännyt rangaistuxen?

13. Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?

13. Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!

13. Ja en ole cuullut opettajani ändä engä callistanut corwani opettajani puoleen.

14. Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen.

14. Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.

14. Minä olen caickeen onnettomuteen pikimmäldäns joutunut caickein ihmisten ja Canssain seas.

15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.

15. Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.

15. JUo wettä caiwostas ja mitä lähtestäs wuota.

16. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!

16. Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.

16. Anna luondolähtes wuota ja vesiojas cujille.

17. Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.

17. Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.

17. Mutta pidä ne yxinäs ja ei yxikän muucalainen sinun cansas.

18. Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.

18. Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.

18. SInun caiwos olcon siunattu ja iloidze sinun nuorudes waimosta se on suloinen nijncuin naaras hirwi ja otollinen nijncuin medzäwuohi.

19. Armas peura, suloinen vuorikauris — hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.

19. Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.

19. Hänen rackaudens sinua aina rawitcon ja iloita sinuas aina hänen rackaudestans.

20. Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?

20. Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?

20. Poican mixis annat muucalaisten sinuas pettä ja halajat toista?

21. Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.

21. Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.

21. Sillä HERran edes owat caickein ihmisten tiet ja hän cadzele caicki heidän askelens.

22. Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.

22. Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.

22. Jumalattoman wäärys käsittä hänen ja hänen syndins paulat ottawat hänen kijnni.

23. Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.

23. Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.

23. Hänen pitä cuoleman ettei hän andanut opetta idzens ja hänen suuren tyhmydens tähdän tule hän petetyxi.