29 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.

1. Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

1. JOca curituxelle on uppiniscainen hän äkist cadotetan ilman yhdetäckän awuta.

2. Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.

2. Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

2. Cosca wanhurscaita monda on nijn Canssa iloidze: waan cosca jumalatoin hallidze nijn Canssan täyty huogata.

3. Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.

3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

3. Joca wijsautta racasta hän iloitta Isäns: mutta joca huoria elättä hän tuhla tawarans.

4. Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.

4. Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

4. Cuningas rakenda oikeudella waldacunnan waan ahne sen turmele.

5. Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.

5. Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

5. Joca lähimmäisens cansa liehacoidze hän hajotta wercon hänen jalcains eteen.

6. Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.

6. Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

6. Cosca paha syndiä teke nijn hän hänens paulaan secoitta: waan wanhurscas riemuidze ja hänellä on ilo.

7. Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.

7. Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

7. Wanhurscas tunde köyhän asian waan jumalatoin cadzo caiken toimen ylön.

8. Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.

8. Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

8. Pilckajat saattawat Caupungin onnettomuteen: waan wijsat asettawat wihan.

9. Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.

9. Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

9. Cosca wijsas tule tyhmän cansa cauppaan: joco hän on wihainen eli iloinen nijn ei ole hänellä yhtän lepo.

10. Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.

10. Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

10. Wericoirat wihawat siwiätä waan wanhurscat pitäwät murhen sielustans.

11. Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.

11. Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

11. Tyhmä wuodatta caiken hänen hengens waan wijsas sen pidättä.

12. Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.

12. Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

12. Herra joca walhetta racasta hänen palwelians owat caicki jumalattomat.

13. Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.

13. Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

13. Köyhä ja ricas cohtaisit toinen toisens HERra walaise heidän molembain silmäns.

14. Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.

14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

14. Cuningas joca uscollisest duomidze köyhiä hänen istuimens pysy ijancaickisest.

15. Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.

15. Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

15. Widza ja rangaistus anda wijsauden: waan idzewaldainen lapsi häwäise äitins.

16. Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.

16. Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

16. Josa monda jumalatoinda on sijnä on monda syndiä: waan wanhurscat näkewät heidän langemisens.

17. Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.

17. Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

17. Curita poicas nijn hän sinun wirwotta ja saatta sielus iloisexi.

18. Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.

18. Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

18. Cosca ennustuxet loppuwat nijn Canssa hajotetan: waan autuas kätke Lain.

19. Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.

19. Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

19. Palwelia ei anna idzens curitta sanoilla: sillä waicka hän sen ymmärtä nijn ei hän ole cuitengan ymmärtäwänäns.

20. Näet miehen, kärkkään puhumaan — enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

20. Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

20. Jos sinä näet jongun joca on nopsa puhuman enä on toiwo tyhmäs cuin hänes.

21. Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.

21. Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

21. Jos palwelia nuorudest hercullisest pidetän nijn hän tahto sijtte poicana olla.

22. Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.

22. Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

22. Wihainen mies saatta rijdan ja kiuckuinen teke monda syndiä.

23. Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.

23. Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

23. Ylpeys cukista ihmisen waan cunnia corgotta nöyrän.

24. Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.

24. Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

24. Joca warcan cansa on osallinen cuule kirouxen ja ei ilmoita: hän wiha hänen sieluans.

25. Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.

25. Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

25. Joca pelkä ihmisiä hän tule langemuxeen: mutta joca luotta idzens HERraan hän tule ylöspidetyxi.

26. Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.

26. Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

26. Moni edzi Förstin caswo mutta jocaidzen duomio tule HERralda.

27. Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.

27. Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

27. Jumalatoin ihminen on wanhurscaille cauhistus ja joca oikialla tiellä on hän on jumalattomalle cauhistus.