10 luku

Toinen osa (10:1 – 22:16). Salomon sananlaskuja: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

1. Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.

1. Nämät owat Salomon sananlascut. WIjsas poica on Isäns ilo mutta hullu poica on äitillens murhexi.

2. Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

2. Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.

2. Wäärin saatu tawara ei ole hyödyllinen mutta wanhurscaus wapautta cuolemasta.

3. Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.

3. Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.

3. Ei HERra anna wanhurscasten sieluin nälkä kärsiä mutta jumalattomain wäärin saadun hän hajotta.

4. Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

4. Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.

4. Petollinen käsi teke köyhäxi mutta ahkera käsi saatta rickaxi.

5. Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.

5. Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.

5. Joca suwella coco hän on toimellinen: mutta joca elon aicana maca hän tule häpiään.

6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.

6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.

6. Siunaus on wanhurscan pään päällä mutta jumalattoman suun peittä wäärys.

7. Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.

7. Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.

7. Wanhurscan muisto pysy siunauxesa waan jumalattoman nimi pitä mätänemän.

8. Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.

8. Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.

8. Joca sydämestäns wijsas on hän otta käskyt wastan mutta jolla hullu suu on se saa haawoja.

9. Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.

9. Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.

9. Joca nuhtettomast waelda hän elä murhetoinna mutta joca wäärällä tiellä waelda hän tule ilmei.

10. Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.

10. Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.

10. Joca silmä iske hän waiwa matcan saatta ja jolla hullut huulet owat hän saa haawoja.

11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.

11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.

11. Wanhurscan suu on elämän lähde mutta jumalattoman suun peittä wäärys.

12. Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

12. Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.

12. Wiha rijdan saatta mutta rackaus peittä caicki ricoxet.

13. Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

13. Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.

13. Toimellisten huulisa löytän wijsaus waan tyhmäin selkään tarwitan widza.

14. Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.

14. Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.

14. Wijsat opin kätkewät waan hulluin huulet sitä tyhmistywät.

15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.

15. Rickan tawara on hänen wahwa Caupungins mutta köyhys teke köyhän pelcurixi.

16. Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.

16. Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on synniksi.

16. Wanhurscas teke työtä hengen pitexi mutta jumalattoman saalis on synnixi.

17. Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

17. Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.

17. Joca curituxen otta wastan hän on elämän tiellä mutta joca rangaistuxen heittä pois hän mene wäärin.

18. Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

18. Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee,hän on tyhmä.

18. Petolliset suut peittäwät wainon ja joca panettele hän on tyhmä.

19. Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

19. Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.

19. Josa paljo puhutan sijtä ei syndi ole caucan mutta joca huulens hillidze hän on toimellinen.

20. Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.

20. Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.

20. Wanhurscan kieli on callimbi hopiata mutta jumalattoman sydän on tyhjä.

21. Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.

21. Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.

21. Wanhurscan huulet monda rawidzewat mutta hullut huckuwat hulludesans.

22. Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.

22. Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.

22. HERran siunaus teke rickaxi ilman waiwata.

23. Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

23. Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.

23. Hullu teke paha ja naura sitä waan wijsas pitä sijtä waarins.

24. Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.

24. Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.

24. Mitä jumalatoin pelkä se hänelle tapahtu ja mitä wanhurscat himoidzewat sitä heille annetan.

25. Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.

25. Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.

25. Jumalatoin on nijncuin tuuli joca mene ohidze ja tyhjäxi rauke mutta wanhurscas pysy ijancaickisest.

26. Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.

26. Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.

26. Nijncuin eticka teke paha hammasten ja sawu silmäin nijn on laisca nijden mielest paha jotca hänen lähettäwät.

27. Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.

27. Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.

27. HERran pelco enändä päiwiä waan jumalattoman wuodet wähetän.

28. Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.

28. Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.

28. Wanhurscan toiwo on ilo mutta jumalattomain toiwo cato.

29. Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.

29. Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.

29. HERran tie on siwiäin lohdutus mutta pahointekiät owat pelcurit.

30. Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

30. Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.

30. Wanhurscas pysy aina cohdallans mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.

31. Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.

31. Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.

31. Wanhurscan suut tuotta wijsauden waan wääräin suu häwitetän.

32. Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

32. Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.

32. Wanhurscan huulet opettawat terwellisiä asioita waan jumalattoman suu on täynäns wääryttä.