21 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.

1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.

1. CUningan sydän on HERran kädes nijncuin wesioja: ja taitta sen cuhunga hän tahto.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.

2. Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.

2. Jocainen luule tiens oikiaxi waan HERRA ainoastans wahwista sydämet.

3. Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.

3. Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.

3. Hywin ja oikein tehdä on HERralle otollinen nijncuin uhri.

4. Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän — jumalattomien lamppu — ovat syntiä.

4. Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.

4. Ylpiät silmät ja paisunut sydän ja jumalattomain kynttilä on syndi.

5. Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.

5. Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.

5. Ahkeran miehen aiwoituxet tuowat yldäkylläisyden: waan joca picainen on se tule köyhäxi.

6. Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.

6. Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.

6. Joca tawaran coco walhella se on culkewa turhuus: nijden seas jotca cuolemata edziwät.

7. Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.

7. Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.

7. Jumalattomain raatelemus pitä heitä peljättämän sillä ei he tahtonet tehdä mitä oikia oli.

8. Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.

8. Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.

8. Ihmisen tie on umbi ja outo mutta puhtan työ on oikia.

9. Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.

9. Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.

9. Parembi on asua caton culmalla cuin rijtaisen waimon cansa huonesa.

10. Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.

10. Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.

10. Jumalattoman sielu toiwotta paha ja ei suo lähimmäisellens mitän.

11. Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.

11. Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.

11. Cosca pilckaja rangaistan nijn tyhmät wijsaxi tulewat: ja cosca wijsas tule opetetuxi nijn hän otta sen hywäxi.

12. Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.

12. vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.

12. Wanhurscas pitä hänens wijsast jumalattoman huonetta wastan waan jumalattomat ajattelewat tehdä wahingota.

13. Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.

13. Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.

13. Joca tukidze corwans köyhän huutoon hänen pitä myös huutaman ja ei cuultaman.

14. Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

14. Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.

14. Salainen lahja asetta wihan ja helmaan ando lepyttä suurimman wainon.

15. Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.

15. Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.

15. Se on wanhurscaille ilo tehdä mikä oikia on waan pahointekiöillä on pelco.

16. Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.

16. Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.

16. Ihminen joca poicke wijsauden tieldä pitä oleman cuolluitten joucosa.

17. Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.

17. Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.

17. Joca mielelläns elä hecumas hän tule köyhäxi: ja joca wijna ja öljyä racasta ei hän tule rickaxi.

18. Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.

18. Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.

18. Jumalatoin pitä annettaman ulos wanhurscan siaan ja ylöncadzoja siweitten edestä.

19. Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.

19. Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.

19. Parembi on asua autiasa maasa cuin rijtaisen ja wihaisen waimon cansa.

20. Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.

20. Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.

20. Wijsan huones on iloinen tawara ja öljy waan tyhmä sen tuhla.

21. Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

21. Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

21. Joca laupiutta ja hywyttä noudatta hän löytä elämän wanhurscauden ja cunnian.

22. Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.

22. Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.

22. Wijsas mies woitta wäkewitten Caupungin ja cukista heidän suruttomudens woiman.

23. Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.

23. Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.

23. Joca suuns ja kielens hillidze hän warjele sieluns ahdistuxesta.

24. Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.

24. Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.

24. Joca ynsy ja ylpiä on hän cudzutan pilckajaxi joca wihas ynseydens näyttä.

25. Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.

25. Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:

25. Laisca cuole toiwomisestans ettei hänen kätens tee mitän.

26. Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.

26. Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.

26. Hän himoidze jocapäiwä mutta wanhurscas anda ja ei kiellä.

27. Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!

27. Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.

27. Jumalattomain uhri on cauhistus: sillä se on synnis uhrattu.

28. Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.

28. Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.

28. Wäärän todistajan pitä huckuman: waan joca tottele hän saa aina puhua.

29. Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.

29. Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.

29. Jumalatoin juoxe päätahawin läpidze: waan jumalisen tie on pysywäinen.

30. Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.

30. Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.

30. Ei yxikän wijsaus eli ymmärrys eikä neuwo auta HERra wastan.

31. Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

31. Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.

31. Hewoiset waljastetan sodan päiwäxi mutta woitto tule HERralda.