15 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

1. Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.

1. NÖyrä wastaus hillidze wihan mutta cowa sana saatta mielen carwaxi.

2. Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.

2. Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluutta sylkee.

2. Wijsasten kielet saattawat opetuxen suloisexi waan tyhmäin suut aina hullutta sylkewät.

3. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.

3. Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.

3. HERran silmät cadzelewat jocapaicas sekä hywät että pahat.

4. Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.

4. Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.

4. Terwellinen kieli on elämän puu waan walhettelewainen saatta sydämen kiwun.

5. Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.

5. Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.

5. Tyhmä laitta Isäns curituxen waan joca rangaistuxen otta hän tule taitawaxi.

6. Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.

6. Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.

6. Wanhurscan huones on tulo kyllä waan jumalattoman saalis on häwindö.

7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.

7. Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.

7. Wijsasten suut jacawat neuwoja waan tyhmäin sydämet ei ole nijn.

8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.

8. Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.

8. Jumalattoman uhri on HERralle cauhistus waan jumalisten rucous on hänelle otollinen.

9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.

9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhurskautta noudattaa, on hänelle rakas.

9. Jumalattoman tie on HERralle cauhistus waan joca wanhurscautta noudatta on hänelle racas.

10. Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.

10. Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.

10. Se on paha curitus joca hyljä tiens ja joca rangaistusta wiha hänen pitä cuoleman.

11. Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.

11. Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet.

11. Helwetti ja cadotus on HERran edesä cuinga paljo enämmin ihmisten sydämet.

12. Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.

12. Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.

12. Ei pilckaja racasta sitä joca händä rangaise ja ei mene wijsan tygö.

13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.

13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

13. Iloinen sydän teke iloiset caswot waan cosca sydän on surullinen nijn rohkeus rauke.

14. Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.

14. Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.

14. Toimellinen sydän toimitta wijsast waan elkiwaldaiset tyhmät tyhmäst hallidzewat.

15. Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.

15. Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.

15. Surullisella ihmisellä ei ole coscan hywä päiwä waan jolla hywä sydän on hänellä on jocapäiwä wieraspito.

16. Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.

16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

16. Parambi on wähä HERran pelwos cuin suuri tawara ilman lewota.

17. Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.

17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

17. Parambi on aterja caalia rackaudesa cuin syötetty härkä wihasa.

18. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.

18. Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.

18. Wihainen mies saatta toran matcan mutta kärsiwälinen asetta rijdan.

19. Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.

19. Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.

19. Laiscan tie on orjantappurainen waan siweitten tie on tasainen.

20. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.

20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

20. Wijsas poica iloitta Isäns ja hullu ihminen häwäise äitins.

21. Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.

21. Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.

21. Hullulle on tyhmys iloxi waan toimellinen mies pysy oikialla tiellä.

22. Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.

22. Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.

22. Aiwoitus rauke ilman neuwota waan josa monda neuwonandajata on se on wahwa.

23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!

23. Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.

23. Se on ihmisen ilo että händä toimella wastatan ja aicanans sanottu sana on otollinen.

24. Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.

24. Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on.

24. Elämän tie johdatta wijsan ylöspäin wälttämän helwettiä joca alhalla on.

25. Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.

25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.

25. HERra ylpeitten huonet cukista ja wahwista leskein rajat.

26. Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.

26. Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.

26. Ilkiäin aiwoituxet owat HERralle cauhistuxexi waan toimellinen puhe on otollinen.

27. Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.

27. Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.

27. Ahnet cukistawat oman huonens waan joca lahjoja wiha saa elä.

28. Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.

28. Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.

28. Wanhurscan sydän ajattele wastausta waan jumalattoman suu ammunda paha.

29. Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.

29. Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.

29. HERra on caucana jumalattomista waan hän cuule wanhurscasten rucouxet.

30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.

30. Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.

30. Suloinen caswo iloitta sydämen hywä sanoma teke luut lihawaxi.

31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisasten keskellä.

31. Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.

31. Corwa joca cuule elämän rangaistusta on asuwa wijsasten seasa.

32. Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.

32. Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.

32. Joca ei idzens salli curitta hän teke idzens tyhjäxi waan joca rangaistusta cuule hän tule wijsaxi.

33. Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

33. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

33. HERran pelco on curitus wijsauteen ja ennencuin cunniaan tullan pitä paljo kärsittämän.