28 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura.

1. Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.

1. JUmalatoin pakene ja ei kengän aja händä taca: waan jumalinen on rohkia nijncuin nuori Lejoni.

2. Rikkomisensa tähden maa saa ruhtinaita paljon, mutta yhden ymmärtäväisen miehen taidolla järjestys kauan pysyy.

2. Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.

2. Maacunnan synnin tähden tule waldacundaan monda mulckausta: waan toimellisten ja ymmärtäwäisten ihmisten tähden pysywät ne cauwan.

3. Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka lyö lakoon eikä anna leipää.

3. Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.

3. Nälkäinen joca köyhiä waiwa on nijncuin caste joca hedelmän turmele.

4. Lain hylkijät kehuvat jumalattomia, mutta lain noudattajat kauhistuvat heitä.

4. Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.

4. Jotca Lain hyljäwät ne ylistäwät jumalattomia: waan jotca Lain kätkewät owat heille wihaiset.

5. Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä oikein on, mutta Herraa etsiväiset ymmärtävät kaiken.

5. Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.

5. Ei pahat ihmiset oikeudest lucua pidä: waan jotca HERra edziwät he ottawat caikista waarin.

6. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.

6. Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.

6. Parembi on köyhä joca siweydesäns waelda cuin ricas joca wäärillä teillä käyskendele.

7. Joka laista ottaa vaarin, on ymmärtäväinen poika; mutta irstailijain seuratoveri saattaa isänsä häpeään.

7. Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.

7. Joca Lain kätke hän on toimellinen lapsi: mutta joca tuhlajata ruocki hän häwäise Isäns.

8. Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa.

8. Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.

8. Joca tawarans enändä corgolla ja woitolla hän coco köyhäin tarpexi.

9. Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.

9. Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.

9. Joca corwans käändä pois Lain cuulosta hänen rucouxens on cauhistus.

10. Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, se lankeaa omaan kuoppaansa; mutta nuhteettomat perivät onnen.

10. Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.

10. Joca jumaliset saatta wäärälle tielle hän lange omaan cuoppaans: waan siwiät periwät hywydet.

11. Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä ottaa hänestä selvän.

11. Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.

11. Ricas luule hänens wijsaxi waan toimellinen köyhä ymmärtä hänen.

12. Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea.

12. Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.

12. Cosca wanhurscat wallidzewat nijn käy sangen hywin: waan cosca jumalattomat hallidzewat nijn muuttet owat Canssan seas.

13. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

13. Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.

13. Joca pahan tecons kieldä ei hän menesty: waan joca sen tunnusta ja hylkä hänelle tapahtu laupius.

14. Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.

14. Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.

14. Autuas aina pelkä waan niscuri lange onnettomuteen.

15. Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija.

15. Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.

15. Jumalatoin Försti joca köyhä Canssa hallidze hän on kiljuwa Lejoni ja ahne carhu.

16. Vähätaitoinen ruhtinas runsaasti kiskoo, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan.

16. Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.

16. Cosca Försti on ilman toimeta nijn paljon wääryttä tapahtu: waan joca wiha ahneutta hän elä cauwan.

17. Ihmisen, jota verivelka painaa, on pakoiltava hamaan hautaan asti; älköön häntä suojeltako.

17. Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.

17. Ihminen joca jongun sielun weres wääryttä teke: ei hän pääse waicka hän haman hautan pakenis.

18. Nuhteettomasti vaeltavainen saa avun, mutta kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu.

18. Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.

18. Joca siweydes waelda hän on tallesa: mutta joca käy paha tietä hänen täyty joscus langeta.

19. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija saa köyhyyttä kyllin.

19. Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.

19. Joca peldons wiljele hän saa leipä yldäisest: waan joca pyytä joutilasna käydä hän tule peräti köyhäxi.

20. Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää.

20. Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.

20. Uscollinen mies siunatan: waan joca pyrki rickauden perän ei hän ole wiatoin.

21. Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään.

21. Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.

21. Ei ole se hywä että jocu cadzo muoto: sillä hän teke leiwän cappalen tähden wäärin.

22. Pahansuova haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä tiedä, että hänet tapaa puute.

22. Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.

22. Joca äkistä rickautta pyytä ja on saita: hänen päällens tule ahdistus nijn ettei hän tiedäckän.

23. Joka toista nuhtelee, niinkuin minä neuvon, saa suosiota enemmän kuin se, joka kielellänsä liehakoitsee.

23. Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu myötämielin.

23. Joca ihmistä rangaise hän löytä paremman ystäwyden: cuin se joca puhu myötäkielin.

24. Joka isältään ja äidiltään riistää ja sanoo: Ei tämä ole rikos, se on tuhontekijän toveri.

24. Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.

24. Joca otta Isäldäns ja äitildäns ja sano: ei se ole syndi: hän on häwittäjän cansaweli.

25. Tavaranahne nostaa riidan, mutta Herraan luottavainen tulee ravituksi.

25. Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.

25. Ylpiä ihminen saatta rijdan: mutta joca luotta idzens HERraan hän costu.

26. Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.

26. Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.

26. Joca omaan sydämeens uscalda hän on tyhmä: mutta joca wijsaudes waelda hän wapadetan.

27. Joka köyhälle antaa, se ei puutteeseen joudu; mutta joka silmänsä häneltä sulkee, saa kirouksia paljon.

27. Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.

27. Joca waiwaiselle anda ei häneldä puutu: waan joca silmäns hänestä käändä hänen käy caicki tacaperin.

28. Kun jumalattomat nousevat, piileksivät ihmiset; mutta kun he hukkuvat, niin hurskaat enentyvät.

28. Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.

28. Cosca jumalattomat tulewat nijn Canssa idzens kätke: mutta cosca ne huckuwat nijn wanhurscat enänewät.