17 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

1. CUiwa pala johon ihminen tyty on parembi cuin huone liha täynäns rijdan cansa.

2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

2. Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.

2. Toimellinen palwelia hallidze häpiällisiä lapsia ja jaca perindötä weljein wälillä.

3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

3. Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.

3. Nijncuin tuli coettele hopian ja ahjo cullan nijn Jumala tutkistele sydämet.

4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

4. Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.

4. Paha otta pahoista suista waarin ja petollinen cuuldele mielelläns wahingollista kieldä.

5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

5. Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.

5. Joca köyhä syljeskele hän häwäise hänen luojans ja joca iloidze toisen wahingosta ei hän pääse rangaisemata.

6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

6. vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.

6. Wanhain Cruunu owat lasten lapset ja lasten cunnia on heidän Isäns.

7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

7. Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.

7. Ei sowi tyhmäin puhua corkeista asioista paljo wähemmin Förstin walhetella.

8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

8. Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.

8. Jolla wara on lahja anda se on nijncuin callis kiwi cuhunga hän idzens käändä nijn hän wijsana pidetän.

9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

9. Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.

9. Joca syndiä peittä hän saatta hänellens ystäwitä waan joca asian ilmoitta hän saatta Förstit eripuraisexi.

10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

10. Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.

10. Sanat peljättäwät enämmän toimellista cuin sata haawa tyhmä.

11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

11. Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.

11. Tyly ihminen edzi wahingota tehdä waan julma Engeli tule hänen päällens.

12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

12. Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.

12. Parembi on cohdata carhua jolda pojat owat otetut pois: cuin hullua hulludesans.

13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

13. Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.

13. Joca costa hywän pahalla ei hänen huonestans pidä pahus luopuman.

14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

14. Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.

14. Rijdan alcu on nijncuin wesi joca idzens leicka ulos: Lacka rijdast ennencuins sijhen secannut.

15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

15. Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.

15. Joca jumalottoman hurscaxi sano ja joca wanhurscan soima jumalattomaxi ne molemmat owat HERralle cauhistus.

16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

16. Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?

16. Mitä tyhmä teke kädesäns rahalla ettei hänellä ole sydändä osta wijsautta?

17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

17. Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.

17. Ystäwä racasta ainian ja weli tule julki hädäsä.

18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.

18. Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.

18. Se on tyhmä joca kätens taridze ja taca lähimmäisens.

19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

19. Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.

19. Joca tora racasta hän racasta syndiä ja joca owens corgotta hän edzi onnettomutta.

20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

20. Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.

20. Häijy sydän ei löydä mitän hywä ja jolla paha kieli on hän lange onnettomuteen.

21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

21. Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.

21. Joca tyhmän synnyttä hänellä on murhe ja tyhmän Isällä ei ole ilo.

22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.

22. Iloinen sydän teke elämän suloisexi waan surullinen sydän cuiwa luut.

23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

23. Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.

23. Jumalatoin otta mielelläns salaisest lahjat mutcataxens lain teitä.

24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

24. Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.

24. Toimellinen mies laitta hänens wijsasti waan tyhmä heittele silmiäns sinne ja tänne.

25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

25. Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.

25. Hullu poica on Isäns suru ja äitillens murhe joca hänen synnyttänyt on.

26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

26. Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.

26. Ei ole se hywä että wanhurscalle tehdän wäärin taicka että sitä Ruhtinasta lyödän joca oikein duomidze.

27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

27. Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.

27. Toimellinen mies taita puhens tallella pitä ja taitawa mies on callis sielu.

28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

28. Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.

28. Jos tyhmä wai olis nijn hän wijsaxi luetaisin ja toimellisexi jos hän suuns pidäis kijnni.