12 luku

Pelastettujen kiitosvirsi.

1. Sinä päivänä sinä sanot: Minä kiitän sinua, Herra, sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua.

1. Silloin pitää sinun sanoman: minä kiitän sinua, Herra, ettäs vihainen olet ollut minun päälleni; mutta sinun vihas on palannut, ja sinä lohdutat minua.

1. SIlloin pitä sinun sanoman: Minä kijtän sinua HERra ettäs wihainen olet ollut minun päälleni mutta sinun wihas on palannut ja sinä lohdutat minua.

1. Sille samalla aijalla/ pite sinun Sanoman. MIne kijten sinua HERRA/ ettes wihainen olet ollut minun päleni/ Ja sinun wihas on palainut/ ia sine lohutat minua. (Sillä samalla ajalla/ pitää sinun sanoman. Minä kiitän sinua HERRA/ ettäs wihainen olet minun päälleni/ Ja sinun wihasi on palannut/ ja sinä lohdutat minua.)

2. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi.

2. Katso, Jumala on minun autuuteni, minä olen turvassa ja en mitään pelkää; sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni, ja minun virteni, ja hän on minun autuuteni.

2. Cadzo Jumala on minun autuden minä olen turwas ja en mitän pelkä sillä HERra Jumala on minun wäkewyden ja minun wirten ja minun autuden.

2. Catzo/ Jumala on minun Terueydhen/ mine olen Turuas/ ia en miten pelke/ Sille HERRA Jumala ombi minun Wäkewydhen/ ia minun Psalmin/ ia minun Terueyten. (Katso/ Jumala on minun terweyden/ minä olen turwassa/ ja en mitään pelkää/ Sillä HERRA Jumala ompi minun wäkewyyteni/ ja minun psalmini/ ja minun terweyteni.)

3. Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.

3. Teidän pitää ammuntaman vettä ilolla autuuden lähteistä.

3. Teidän pitä ammundaman wettä ilolla autuden lähteistä.

3. Ammultaman teiden pite Wette ilon cansa/ nijste Terueydhen Lecteiste. (Ammentaman teidän pitää wettä ilon kanssa/ niistä terweyden lähteistä.)

4. Ja sinä päivänä te sanotte: Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea.

4. Ja silloin te sanotte: kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat kansoissa hänen tekojansa, muistakaat kuinka korkia hänen nimensä on.

4. Ja silloin te sanotta: kijttäkät HERra ja saarnatcat hänen nimens julistacat Canssoisa hänen tecojans muistacat cuinga corkia hänen nimens on.

4. Ja silloin te sanotta/ Kijtteke HERRA/ ia sarnacat henen Nimens/ iulghistacat Canssoissa henen Tecoiansa/ muistacat quinga corkia henen Nimens on. (Ja silloin te sanotte/ Kiittäkää HERRAA/ ja saarnatkaat hänen nimeänsä/ julkistakaat kansoissa hänen tekojansa/ muistakaat kuinka korkea hänen nimensä on.)

5. Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa.

5. Veisatkaat kiitosta Herralle, sillä hän on voimallisesti itsensä asettanut; se olkoon tiettävä kaikessa maassa.

5. Weisatcat kijtost HERralle: sillä hän on woimallisest idzens asettanut: se olcon tiettäwä jocaidzesa maasa.

5. Kijtostweisacat HERRALLE/ Sille hen on woimalisesta itzens osottanut/ Se olcoon tietteue iocaitzes Maas. (Kiitosta weisatkaat HERRALLE/ Sillä hän woimallisesti itsensä osoittanut/ Se olkoon tiettäwä jokaisessa maassa.)

6. Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä.

6. Korota äänes ja veisaa, sinä Zionin asuvainen, sillä Israelin pyhä on suuri sinun keskelläs.

6. Ihastu ja iloidze sinä Zionin asuwainen: sillä Israelin Pyhä on suuri sinun tykönäs.

6. Ihastu ia iloitze sine Zionin Asuuainen/ Sille se Israelin Pyhe ombi swri/ sinun tykenes. (Ihastu ja iloitse sinä Zionin asuwainen/ Sillä se Israelin Pyhä ompi suuri/ sinun tykönäsi)