28 luku

Iisak lähettää Jaakobin Mesopotamiaan. Jaakobin uni ja lupaus Beetelissä.

1. Silloin Iisak kutsui Jaakobin ja siunasi hänet; hän käski häntä ja sanoi hänelle: Älä ota vaimoksesi ketään Kanaanin tyttäristä,

1. Niin Isaak kutsui poikansa Jakobin ja siunasi häntä, käski ja sanoi hänelle: älä ota emäntää Kanaanin tyttäristä.

1. NIin Isaac cudzui poicans Jacobin ja siunais händä käski ja sanoi hänelle: älä ota emändä Canaan tyttärist.

2. vaan nouse ja mene Mesopotamiaan, isoisäsi Betuelin kotiin, ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Laabanin tyttäristä.

2. Vaan valmista ja mene Mesopotamiaan, Betuelin sinun äitis isän huoneesen: ja ota sinulles sieltä emäntä, Labanin sinun enos tyttäristä.

2. Waan walmista ja mene Mesopotamiaan Bethuelin sinun äitis Isän huoneseen ja ota sinulles sieldä emändä Labanin sinun enois tyttärist.

3. Ja Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee suuri kansojen joukko.

3. Ja Jumala kaikkivaltias siunatkoon sinua, ja tehköön sinun hedelmälliseksi ja enätköön sinun, ettäs tulisit (suureksi) kansain joukoksi.

3. Ja HErra Jumala siunatcon sinua ja tehkön sinun hedelmälisexi ja enätkön sinun ettäs tulisit suurexi Canssain joucoxi.

4. Ja hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ynnä sinun jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa sinä muukalaisena asut ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille.

4. Antakoon myös sinulle Abrahamin siunauksen, sinulle ja sinun siemenelles sinun kanssas: periäkses sitä maata, jossas muukalainen olet, jonka Jumala Abrahamille antanut on.

4. Andacon myös sinulle Abrahamin siunauxen sinulle ja sinun siemenelles sinun cansas periäxes sitä maata josas muucalainen olet jonga Jumala Abrahamille andanut on.

5. Niin Iisak lähetti Jaakobin matkalle, ja hän lähti Mesopotamiaan Laabanin luo, joka oli aramilaisen Betuelin poika ja Rebekan, Jaakobin ja Eesaun äidin, veli.

5. Niin lähetti Isaak Jakobin tyköänsä menemään Mesopotamiaan, Labanin, Betuelin Syrialaisen pojan tykö, Rebekan, Jakobin ja Esaun äidin, veljen.

5. Nijn lähetti Isaac Jacobin tyköns menemän Mesopotamiaan Labanin Bethuelin Syrialaisen pojan tygö Rebeckan Jacobin ja Esaun äitin weljen.

6. Kun Eesau näki, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimoa — sillä hän oli siunannut hänet, käskenyt häntä ja sanonut: Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä —

6. Koska Esau näki, että Isaak oli siunannut Jakobin, ja lähettänyt hänen Mesopotamiaan ottamaan sieltä itsellensä emäntää: ja että hän, sittekuin hän hänen siunannut oli, käski häntä ja sanoi: ei sinun pidä ottaman emäntää Kanaanin tyttäristä.

6. COsca Esau näki että Isaac oli siunanut Jacobin ja lähettänyt Mesopotamiaan ottaman hänellens emändätä ja että hän sijttecuin hän hänen siunanut oli käski händä ja sanoi: ei sinun pidä ottaman emändätä Canaan tyttärist.

7. ja että Jaakob oli totellut isäänsä ja äitiänsä ja lähtenyt Mesopotamiaan,

7. Ja että Jakob oli isällensä ja äidillensä kuuliainen; ja meni Mesopotamiaan.

7. Ja että Jacob oli Isällens ja äitillens cuuliainen ja meni Mesopotamiaan.

8. silloin hän huomasi, että Kanaanin tyttäret olivat hänen isälleen Iisakille vastenmieliset;

8. Esau näki myös, ettei Isaak hänen isänsä voinut nähdä Kanaanin tyttäriä;

8. Esau näki myös ettei Isaac hänen Isäns woinut nähdä Canaan tyttärit:

9. ja niin Eesau meni Ismaelin luo ja otti Mahalatin, Aabrahamin pojan Ismaelin tyttären, Nebajotin sisaren, vaimokseen entisten lisäksi.

9. Meni Esau Ismaelin tykö: ja otti Mahalatin Ismaelin Abrahamin pojan tyttären, Nabojotin sisaren, emännäksensä, paitsi entisiä.

9. Meni Esau Ismaelin tygö ja otti Mahalathin Ismaelin Abrahamin pojan tyttären Nabojothin sisaren emännäxens paidzi endisiä.

10. Niin Jaakob lähti Beersebasta mennäksensä Harraniin.

10. Niin Jakob läksi BerSabasta: ja meni Haraniin.

10. MUtta Jacob läxi BerSabast ja meni Haranijn.

11. Ja hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä alaiseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan.

11. Ja joutui yhteen paikkaan, ja oli siinä yötä: sillä aurinko oli laskenut, ja otti kiven siitä paikasta, ja pani päänsä alaiseksi, ja makasi siinä paikassa.

11. Ja joudui yhteen paickaan ja oli sijnä yötä: sillä Auringo oli jo laskenut ja otti kiwen sijtä paicast ja pani pääns ala ja macais sijnä paicas.

12. Niin hän näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas.

12. Ja näki unta, ja katso, tikapuut seisoivat maan päällä, joiden pää ulottui taivaasen: ja katso, Jumalan enkelit kävivät ylös ja alas niitä myöten.

12. Ja näki unda ja cadzo ticapuut seisoit maan päällä joiden pää ulotui taiwaseen ja cadzo Jumalan Engelit käwit ylös ja alas nijtä myöden.

13. Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.

13. Ja katso, Herra seisoi niiden päällä, ja sanoi: Minä olen Herra, Abrahamin sinun isäs Jumala, ja Isaakin Jumala: tämän maan, jonka päällä sinä makaat, annan minä sinulle ja sinun siemenelles.

13. Ja HERra seisoi nijden ylimmäises pääs ja sanoi: Minä olen HERra Abrahamin sinun Isäs Jumala ja Isaachin Jumala tämän maan jonga päällä sinä macat annan minä sinulle ja sinun siemenelles.

14. Ja sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.

14. Ja sinun siemenes pitää oleman niinkuin maan tomu, ja sinun pitää leviämän länteen ja itään, pohjaan ja etelään päin. Ja sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuksi tuleman, ja sinun siemenessäs.

14. Sinun siemenes pitä oleman nijncuin maan tomun ja sinun pitä lewiämän länden ja itän pohjan ja etelän päin. Ja sinun ja siemenes cautta siunatan caicki sucucunnat maan päällä.

15. Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut.

15. Ja katso, minä olen sinun kanssas, ja varjelen sinua, kuhunkas ikänänsä joudut, ja saatan sinun jällensä tälle maalle: sillä en minä hylkää sinua siihenasti, että minä kaikki teen, mitä minä sinulle puhunut olen.

15. Ja cadzo minä olen sinun cansas ja warjelen sinua cuhungas ikänäns joudut ja saatan sinun jällens tälle maalle: sillä en minä hyljä sinua sijhenasti että minä caicki teen mitä minä sinulle puhunut olen.

16. Silloin Jaakob heräsi unestansa ja sanoi: Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt.

16. Koska Jakob heräsi unestansa, niin hän sanoi: totisesti on Herra tässä paikassa: ja en minä sitä tietänyt.

16. COsca Jacob heräis unestans nijn hän sanoi: totisest on HERra täsä paicas ja en minä sitä tiennyt.

17. Ja pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti.

17. Niin hän pelkäsi, ja sanoi: kuinka peljättävä on tämä paikka! ei tässä muu ole kuin Jumalan huone ja taivaan ovi.

17. Nijn hän pelkäis ja sanoi: cuinga peljättäpä on tämä paicka ei täsä muu ole cuin Jumalan huone ja taiwan owi.

18. Ja Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle.

18. Ja Jakob nousi varhain aamulla, ja otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja pani sen pystyälle muistopatsaaksi: ja vuodatti öljyä sen päälle.

18. Ja Jacob nousi warhain amulla ja otti kiwen jonga hän oli pannut pääns ala ja pani sen pystyälle muistoxi ja wuodatti öljyä sen päälle.

19. Ja hän kutsui paikan Beeteliksi; mutta ennen oli kaupungin nimenä Luus.

19. Kutsui siis sen paikan BetEl; vaan muinaisiin aikoin se kutsuttiin Luts.

19. Cudzui sijs sen paican BethEl waan ennen se cudzuttin Luz.

20. Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen: Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä, jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni,

20. Niin Jakob teki lupauksen, sanoen: jos Jumala on minun kanssani, ja varjelee minua tällä tiellä, jota minä vaellan, antaa myös minulle leipää syödäkseni, ja vaatetta verhokseni:

20. Nijn Jacob lupais sanoden: jos Jumala on minun cansan ja warjele minua tällä tiellä jota minä waellan anda myös minulle leipä syödäxeni ja waatetta werhaxeni/

21. niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani;

21. Ja tulen takaperin rauhassa kotia isäni tykö: ja Herra on minun Jumalani.

21. ja saatta minun rauhas cotia Isäni tygö nijn HERra on minun Jumalan.

22. ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset.

22. Niin tämä kivi, jonka minä panin pystyälle muistopaatsaaksi, pitää oleman Jumalan huone: ja kaikista, jotkas minulle annat, annan minä tosin sinulle kymmenykset.

22. Ja tämä kiwi jonga minä panin pystyälle muistoxi on Jumalan huone ja caikista jotcas minulle annat annan minä sinulle kymmenexet.