9 luku

Kansan uskottomuuden ja petollisuuden tähden hävitetään maa ja surmataan sen asukkaat. Väärä kerskaus ja väärä ympärileikkaus rangaistaan.

1. Oi, jospa minun pääni olisi silkkaa vettä ja minun silmäni kyynellähde, niin minä itkisin päivät ja yöt tyttären, minun kansani, kaatuneita!

1. Jospa minun päässäni olis kyllä vettä, ja minun silmäni olis kyynelten lähde, että minä voisin itkeä päivää ja yötä lyötyjä minun kansastani.

1. JOsca minun pääsäni olis kyllä wettä ja minun silmäni olisit kyynelden lähde että minä woisin itke yötä ja päiwä lyödyjä minun Canssastani.

2. Oi, jospa minulla olisi erämaassa matkamiehen yömaja, niin minä jättäisin kansani ja vaeltaisin pois heidän luotaan! Sillä he ovat kaikki avionrikkojia, ovat uskottomain joukkio.

2. Jospa minulla olis matkamiesten maja korvessa, niin minä jättäisin minun kansani ja menisin pois heidän tyköänsä; sillä he ovat kaikki huorintekiät ja paha joukko.

2. Josca minulla olis maja corwesa nijn minä jätäisin minun Canssani ja menisin pois heidän tyköns: sillä he owat caicki huorintekiät ja paha joucko.

3. He jännittävät valheeseen kielensä jousen, eivätkä käytä totuuteen valtaansa maassa; sillä he menevät pahuudesta pahuuteen, mutta minua he eivät tunne, sanoo Herra.

3. He ampuvat kielellänsä niinkuin joutsellansa valhetta ja ei totuutta; vaeltavat väkivallalla maassa ja menevät yhdestä pahuudesta niin toiseen, ei totellen minua, sanoo Herra.

3. He ambuwat caicki heidän kielelläns walhetta ja ei totuutta waeldawat wäkiwallalla maasa ja menewät yhdest pahudest nijn toiseen ei totellen minua sano HERra.

4. Varokaa kukin lähimmäistänne, älkää yhteenkään veljeen luottako; sillä jokainen veli viekkaasti pettää ja jokainen lähimmäinen liikkuu panettelijana.

4. Jokainen karttakoon lähimmäistänsä, ja älköön uskoko veljeänsäkään; sillä veli sortaa ja painaa alas veljensä, ja ystävä pettää ystävänsä.

4. Jocainen ottacan waarin lähimmäisestäns älkän uscoco weljensäckän: sillä weli sorta weljens ja ystäwä ystäwätäns.

5. He pettävät toinen toisensa eivätkä puhu totta; he ovat totuttaneet kielensä puhumaan valhetta, ovat tehneet vääryyttä väsyksiin asti.

5. Ystävä pilkkaa ystäväänsä, ja ei puhu totuutta; he totuttavat kielensä puhumaan valhetta, ja ahkeroitsevat pahaa tehdä.

5. Ystäwä pilcka ystäwätäns ja ei puhu yhtän totist sana he ahkeroidzewat toinen toistans pettämän ja heidän mielens on paha ettei he wielä pahemmin tehdä taida.

6. Sinä asut keskellä vilppiä; vilpillisyydessään he eivät tahdo tuntea minua, sanoo Herra.

6. Sinä asut petoksen keskellä, ja ei he taida minua tuta petoksen tähden, sanoo Herra.

6. Jocapaicas on petos heidän seasans ja ei he taida minua tuta petoxen tähden sano HERra.

7. Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä sulatan heidät ja koettelen heitä; sillä mitä muuta minä voisin tehdä tyttären, minun kansani, tähden?

7. Sentähden sanoo Herra Zebaot näin: katso, minä sulaan heitä; ja koettelen heitä; sillä mitä minä muuta teen minun kansani tyttären tähden?

7. SEntähden sano HERRA Zebaoth näin: cadzo minä sulan ja coettelen heitä: sillä mitäst minä muuta teen minun Canssani tyttären nähden.

8. Tappava nuoli on heidän kielensä, vilppiä se puhuu; suullaan he puhuvat rauhaa lähimmäisensä kanssa, mutta sydämessään he juoniansa punovat.

8. Heidän petolliset kielensä ovat murhanuolet; suullansa he puhuvat lähimmäisensä kanssa ystävällisesti, vaan sydämessänsä he väijyvät häntä.

8. Heidän petolliset kielens owat murhanuolet suullans he puhuwat lähimmäisens cansa ystäwälisest waan sydämesäns he wäijywät händä.

9. Enkö minä näistä tällaisista rankaisisi heitä, sanoo Herra, eikö minun sieluni kostaisi tämänkaltaiselle kansalle?

9. Eikö minun sentähden pitäisi rankaiseman heitä, sanoo Herra? ja eikö minun sieluni pitäisi kostaman senkaltaiselle kansalle kuin tämä on?

9. Eiköst minun sentähden pidäis rangaiseman heitä sano HERRA ja eiköst minun sielun pidäis costaman sencaltaiselle Canssalle cuin tämä on?

10. Vuorten tähden minä puhkean itkuun ja valitukseen, erämaan laitumien tähden minä viritän itkuvirren. Sillä ne ovat poltetut, ei kukaan siellä kulje, eivätkä ne kuule karjan ääntä; paenneet ovat taivaan linnut ja eläimet, ovat menneet pois.

10. Minä itken ja surkuttelen vuorilla, ja valitan korvessa laitumilla; sillä he ovat peräti hajoitetut, niin ettei siitä enään kenkään vaella, ei myös siellä kuulu karjan ääntä; taivaan linnut ja kaikki karja ovat jo lentäneet ja menneet pois.

10. Minä itken ja surcuttelen wuorilla ja walitan corwesa paimenitten tykönä: sillä he owat peräti hajotetut nijn ettei siellä sillen kengän asu ei myös siellä sillen cuulu carjan ändä taiwan linnut ja caicki carja on jo pois.

11. Ja minä teen Jerusalemin kiviroukkioksi, aavikkosutten asunnoksi, ja Juudan kaupungit minä teen autioiksi, asujattomiksi.

11. Ja minä teen Jerusalemin kiviraunioksi, ja lohikärmeiden pesäksi; ja minä hävitän Juudan kaupungit, niin ettei niissä yhtäkään pidä asuman.

11. Ja minä teen Jerusalemin kiwiraunioxi ja Drakein pesäxi ja häwitän Judan Caupungit nijn ettei nijsä yhtäkän pidä asuman.

12. Kuka on viisas mies, joka tämän ymmärtää ja jolle Herran suu on puhunut, että hän sen ilmoittaisi? Minkätähden on maa hävitetty, poltettu kuin erämaa, jossa ei kukaan kulje?

12. Joka viisas olis, hän ajattelis sitä, ja ilmoittais, mitä Herran suu hänelle sanoo. Minkätähden siis maa niin hukutetuksi ja hävitetyksi tulee, että se on niinkuin erämaa, josta ei yksikään vaella?

12. Joca wijsas olis hän ajattelis sitä ja ilmotais mitä HERRAN

13. Ja Herra sanoi: Sentähden, että he ovat hyljänneet minun lakini, jonka minä heille annoin, eivätkä ole kuulleet minun ääntäni eivätkä vaeltaneet sen mukaan,

13. Ja Herra sanoi: sentähden, että he hylkäävät minun lakini, jonka minä heille annoin, ja ei tottele minun ääntäni eikä elä sen jälkeen,

13. Ja HERRA sanoi: sentähden että he hyljäwät minun Lakini jonga minä heille annoin ja ei tottele minun sanani eikä elä sen jälken:

14. vaan ovat vaeltaneet sydämensä paatumuksessa ja seuranneet baaleja, niinkuin heidän isänsä olivat heille opettaneet,

14. Vaan seuraavat oman sydämensä tahtoa ja Baalia, niinkuin heidän isänsä heitä opettaneet ovat.

14. Waan seurawat oman sydämens tahto ja Baalimita nijncuin heidän Isäns heitä opettanet owat.

15. sentähden sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, näin: Katso, minä syötän heille, tälle kansalle, koiruohoa ja juotan heille myrkkyvettä.

15. Sentähden näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: katso, minä syötän tämän kansan koiruoholla, ja annan heidän sappea juoda.

15. Sentähden sano HERRA Zebaoth Israelin Jumala: cadzo minä syötän tämän Canssan coiruoholla ja annan heidän sappe juoda.

16. Ja minä hajotan heidät kansojen sekaan, joita eivät he eivätkä heidän isänsä ole tunteneet, ja lähetän heidän jälkeensä miekan, kunnes minä heidät lopetan.

16. Minä hajoitan heidät pakanain sekaan, joita ei he eikä heidän isänsä tunne, ja lähetän miekan heidän peräänsä, siihenasti että minä heidät kaikki lopetan.

16. Minä hajotan heidän pacanain secaan joita ei he eikä heidän Isäns tunne ja lähetän miecan heidän peräns sijhenasti että he caicki lopetetan.

17. Näin sanoo Herra Sebaot: Ottakaa vaari, kutsukaa itkijävaimoja tulemaan tänne. Lähettäkää hakemaan viisaita vaimoja, jotta he tulisivat,

17. Näin sanoo Herra Zebaot: tutkikaat tätä; toimittakaat teillenne itkeväisiä vaimoja, että he tulisivat; ja lähettäkäät niiden perään, jotka taitavat ovat, että he tulisivat,

17. NÄin sano HERRA Zebaoth: toimittacat teillen itkewäisiä että he tulisit ja lähettäkät nijden perän jotca taitawat meitä itke nopiast:

18. kiiruhtaisivat ja virittäisivät meistä valitusvirren, niin että silmämme vuotaisivat kyyneleitä ja silmäripsemme tiukkuisivat vettä.

18. Ja kiiruhtaisivat meitä valittamaan, että meidän silmämme kyyneleitä vuodattaisivat, ja meidän silmäripsemme vettä tiukkuisivat,

18. Että meidän silmäm kyyneleitä wuodataisit ja meidän silmämripset wettä tiuckuisit.

19. Sillä valitushuuto kuuluu Siionista: Kuinka olemmekaan hävitetyt! Me olemme peräti häpeään joutuneet, sillä meidän täytyy jättää maa, sillä kukistuneet ovat meidän asuntomme.

19. Että valitus kuuluis Zionissa (näin:) voi kuinka me olemme näin hävitetyt! me olemme peräti häväistyt, sillä meidän täytyy maalta paeta, että meidän asuinsiamme ovat kukistetut.

19. Että walitus ja itcu cuuluis Zionis näin: nimittäin woi cuinga me olemma näin peräti häwitetyt ja häwäistyt? meidän täyty maalda paeta: sillä meidän asuinsiam owat cukistetut.

20. Kuulkaa siis, te naiset, Herran sana, ottakoon korvanne vastaan hänen suunsa puheen; opettakaa tyttärillenne valitusvirsi ja toinen toisellenne itkuvirsi.

20. Kuulkaa siis, te vaimot, Herran sanaa, ja käsittäkäät korviinne hänen suunsa puhe; antakaat teidän tyttärenne itkeä, ja opettakaan toinen toistansa valittamaan, (näin:)

20. Cuulcat sijs te waimot HERran sana ja käsittäkät corwijn hänen suuns puhe andacat teidän tyttären itke ja opettacan toinen toistans walittaman nimittäin näin:

21. Sillä kuolema on noussut sisään ikkunoistamme, on tullut meidän palatseihimme, tuhotakseen kadulta lapset, toreilta nuorukaiset.

21. Kuolema on tullut meidän akkunoistamme sisälle ja meidän huoneisiimme langennut, lapsia kaduilla tappamaan ja nuorukaisia kujilla.

21. Cuolema on tullut meidän ackunistam sisälle ja meidän palatzijm langennut lapsia catuilla tappaman ja nuorucaisia cujilla.

22. Puhu: Näin sanoo Herra: Ihmisten ruumiita makaa maassa niinkuin lantaa vainiolla, niinkuin lyhteitä leikkaajan jäljessä, eikä ole niitten korjaajaa.

22. Näin sanoo Herra: sano: ihmisten ruumiit pitää, niinkuin loka maan päällä, kaatuman, ja niinkuin jalalliset jäävät elomiehen perään, jossa ei ole ylösottajaa.

22. Näin sano HERra: sano: ihmisten ruumit pitä nijncuin loca maan päällä oleman ja nijncuin jalalliset jääwät elomiehen perän josa ei kengän ota ylös.

23. Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa;

23. Näin sanoo Herra: älkään viisas kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko rikkaudestansa;

23. Näitä sano HERRA: älkän wijsas kerscatco wijsaudestans älkän wäkewä kerscatco wäkewydestäns älkän myös ricas kerscatco rickaudestans:

23. Nein HERRA sanopi. ELken Wisas kerskatko henen Wisaudhestans/ Elken Wäkeue kerskatko henen Wäkewydhestens/ Elken Ricas kerskatko henen Rickaudhestans (Näin HERRA sanoopi. Älkään wiisas kerskatko hänen wiisaudestansa/ Älkään wäkewä kerskatko hänen wäkewyydestänsä/ Älkään rikas kerskatko hänen rikkaudestansa.)

24. vaan joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra.

24. Vaan joka tahtoo kerskata, niin kerskatkaan siitä, että hän tietää ja tuntee minun, että minä olen Herra, joka teen laupiuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä; sillä se minulle kelpaa, sanoo Herra.

24. Waan joca tahto kerscata nijn kerscatcan sijtä että hän tietä ja tunde minun että minä olen HERRA joca teen laupiuden oikeuden ja wanhurscauden maan päällä: sillä se minulle kelpa sano HERra:

24. Waan ioca henens kerskata tacto/ Se kerskacan sijte/ ette hen minun tiete ia tunde/ ette mine se HERRA olen/ Joca Laupiudhen/ Oikiudhen/ ia Wanhurskaudhen harioitan Maan päle/ Sille nemet minulle kelpauat/ sanopi HERRA (Waan joka hänens kerskata tahtoo/ Se kerskatkaan siitä/ että hän minun tietää ja tuntee/ että minä se HERRA olen/ joka laupeuden/ oikeuden/ ja wanhurskauden harjoitan maan päällä/ Sillä nämät minulle kelpaawat/ sanoopi HERRA.)

25. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä rankaisen kaikkia, jotka ovat ympärileikattuja, mutta kuitenkin ympärileikkaamattomia:

25. Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä rankaisen kaikki ympärileikatut ympärileikkaamattomain kanssa:

25. Cadzo se aica tule että minä rangaisen caicki ymbärinsleicatut ymbärinsleickamattomain cansa nimittäin Egyptin Judan Edomin Ammonin ja Moabin lapset ja caicki jotca corwesa asuwat: sillä caikilla pacanoilla on ymbärinsleickamatoin esinahca mutta coco Israelin huonella on ymbärinsleickamatoin sydän.

26. Egyptiä, Juudaa, Edomia, ammonilaisia, Mooabia ja kaikkia päälaen ympäriltä kerittyjä, jotka asuvat erämaassa; sillä kaikki pakanakansat ovat ympärileikkaamattomia, ja koko Israelin heimo on sydämeltään ympärileikkaamaton.

26. Egyptin, Juudan, Edomin, Ammonin lapset, ja Moabin ja kaikki, jotka maan äärissä korvessa asuvat; sillä kaikilla pakanoilla on ympärileikkaamatoin esinahka, mutta koko Israelin huoneella on ympärileikkaamatoin sydän.