5 luku

Herrasta luopunutta, sokeata ja jumalatonta kansaa on kohtaava rangaistus.

1. Kiertäkää Jerusalemin katuja, katsokaa ja tiedustelkaa, ja etsikää sen toreilta: jos löydätte yhdenkään, jos on ainoatakaan, joka tekee oikein, joka noudattaa uskollisuutta, niin minä annan anteeksi Jerusalemille.

1. Käykäät Jerusalemin katuja ympäri, katsokaat, koetelkaat ja etsikäät hänen kaduillansa, löydättekö jonkun, joka oikein tekee ja kysyy totuutta; niin minä olen hänelle armollinen.

1. KÄykät Jerusalemin catuja ymbärins cadzocat coetelcat ja edzikät hänen catuillans jos te löydätte jongun joca oikein teke: ja kysykät totutta nijn minä olen hänelle armollinen.

2. Mutta vaikka he sanovat: Niin totta kuin Herra elää, he kuitenkin vannovat väärin.

2. Ja jos he vielä sanoisivat: niin totta kuin Herra elää; niin he kuitenkin vannovat väärin.

2. Ja jos he wielä sanoisit: nijn totta cuin HERra elä: nijn he cuitengin wannowat wäärin.

3. Herra, eivätkö sinun silmäsi katso uskollisuutta? Sinä olet lyönyt heitä, mutta he eivät tunteneet kipua; sinä olet lopen hävittänyt heidät, mutta he eivät tahtoneet ottaa kuritusta varteen. He ovat kovettaneet kasvonsa kalliota kovemmiksi, eivät ole tahtoneet kääntyä.

3. Herra, eikö sinun silmäs katso uskoa? Sinä lyöt heitä, ja ei he tunne kipua; sinä vaivaat heitä, mutta ei he tahdo kuritusta vastaanottaa; heillä on kovempi kasvo kuin kivi, ja ei tahdo kääntyä.

3. HERra sinun silmäs cadzowat usco sinä lyöt heitä ja ei he tunne sinä waiwat heitä mutta ei he paranna heitäns heillä on cowembi caswo cuin kiwi ja ei tahdo käätä heitäns.

4. Silloin minä ajattelin: Sellaisia ovat vain alhaiset; he ovat tyhmiä, sillä he eivät tunne Herran tietä, Jumalansa oikeutta.

4. Mutta minä sanoin: se on vaivainen joukko; he ovat ymmärtämättömät, ja ei tiedä Herran tietä eikä Jumalansa oikeutta.

4. Mutta minä ajattelin olcan: se waiwainen joucko on ymmärtämätöin joca ei tiedä HERran tietä eikä hänen oikeuttans.

5. Niinpä menen ylhäisten luo ja puhuttelen heitä, sillä he kyllä tuntevat Herran tien, Jumalansa oikeuden. Mutta he olivat kaikki särkeneet ikeen, katkaisseet siteet.

5. Minä käyn voimallisten tykö ja puhun heidän kanssansa; sillä heidän pitää tietämän Herran tien ja Jumalansa oikeuden. Mutta ne ovat kaikki ikeen särkeneet, ja katkaisseet siteen.

5. Minä käyn woimallisten tygö ja puhun heidän cansans heidän pitä tietämän HERran tien ja heidän Jumalans oikeuden: mutta ne owat caicki iken särkenet ja catcaisnet siten.

6. Sentähden surmaa heidät metsän leijona, aavikon susi haaskaa heidät, pantteri väijyy heidän kaupunkejansa. Kuka ikinä niistä lähtee, se raadellaan, sillä paljot ovat heidän rikoksensa, suuri heidän luopumustensa luku.

6. Sentähden pitää jalopeuran, joka metsästä tulee, repelemän heidät rikki, ja suden korvesta pitää haaskaaman heitä ja pardin pitää vartioitseman heidän kaupungeitansa, ja kaikki, jotka niistä tulevat ulos, pitää raadeltaman; sillä heidän syntejänsä on juuri monta, ja he ovat paatuneet tottelemattomuudessansa.

6. Sentähden pitä Lejonin joca medzäst tule repelemän heidän ricki ja suden corwest pitä haascaman heidän ja Pardin pitä wartioidzeman heidän Caupungeitans ja caicki cuin nijstä tulewat ulos pitä hänen syömän: sillä heidän syndejäns on juuri monda ja he owat paatunet heidän tottelemattomudesans.

7. Kuinka minä antaisin sinulle anteeksi? Sinun lapsesi ovat hyljänneet minut ja vannoneet niiden kautta, jotka eivät jumalia ole. Minä ravitsin heitä, mutta he tekivät aviorikoksen, ja porton huoneeseen he kokoontuivat.

7. Kuinka siis minun pitää sinulle oleman armollinen? että lapses hylkäävät minun ja vannovat sen kautta, joka ei Jumala olekaan; ja nyt, että minä olen heitä ravinnut, tekevät he huorin ja kokoontuvat porton huoneesen joukkoinensa.

7. Cuinga sijs minun pitä sinulle oleman armollinen? Että sinun lapses nyt hyljäwät minun ja wannowat sen cautta joca ei Jumala oleckan ja nyt että minä olen heitä rawinnut tekewät he huorin ja juoxewat porton huoneseen.

8. He ovat hyvinruokittuja, äleitä oriita; he hirnuvat kukin lähimmäisensä vaimoa.

8. Kukin hirnuu lähimmäisensä emäntää, niinkuin hyvin ruokitut joutilaat orhiit.

8. Cukin hirnu lähimmäisens emändätä nijncuin hywin ruokitut joutilat orhit.

9. Enkö minä tällaisista rankaisisi, sanoo Herra, eikö minun sieluni kostaisi tämänkaltaiselle kansalle?

9. Eikö minun pitäis heitä senkaltaisista kurittaman, sanoo Herra: ja eikö minun sieluni pitäis kostaman senkaltaiselle kansalle kuin tämä on?

9. Eiköst minun pidäis heitä sencaltaisist curittaman sano HERra ja eikö minun sielun pidäis costaman sencaltaiselle Canssalle cuin tämä on?

10. Nouskaa sen tarhojen pengermille ja hävittäkää, älkää kuitenkaan siitä peräti loppua tehkö; ottakaa pois sen köynnökset, sillä ne eivät ole Herran.

10. Kukistakaat hänen muurinsa ylösalaisin, ja älkäät peräti hävittäkö, ottakaat pois hänen torninsa; sillä ei ne ole Herran.

10. Cukistacat hänen muurins ylösalaisin ja älkät peräti häwittäkö ottacat pois hänen tornins: sillä ei ne ole HERran.

11. Sillä he ovat olleet minulle peräti uskottomat, sekä Israelin heimo että Juudan heimo, sanoo Herra.

11. Mutta he ovat petoksella minusta pois luopuneet, sekä Israelin huone että Juudan huone, sanoo Herra.

11. Mutta he cadzowat minun ylön sekä Israelin huone että Judan huone sano HERra.

12. He ovat kieltäneet Herran ja sanoneet: Ei se ole hän! Ei meitä kohtaa onnettomuus, emme tule näkemään miekkaa emmekä nälkää.

12. He kieltävät pois Herran ja sanovat: ei hän se ole, ei meille käy niin pahoin, ei miekka ja nälkä tule meidän päällemme.

12. He kieldäwät pois HERran ja sanowat: ei hän se ole: ei meille käy nijn pahoin: ei miecka ja nälkä tule meidän päällem.

13. Ja profeetat ovat pelkkää tuulta; Herra, joka puhuu, ei ole heissä — heidän itsensä käyköön niin.

13. Prophetat puhuvat tuuleen: ei heillä ole (Jumalan) sanaa: niin heille itselleen käyköön.

13. Prophetat puhuwat tuuleen: ei heillä ole Jumalan sana: nijn heille idze käykön.

14. Sentähden sanoo Herra, Jumala Sebaot, näin: Koska te tällaisia olette puhuneet, niin katso, minä teen sanani sinun suussasi tuleksi ja tämän kansan polttopuiksi, ja se kuluttaa heidät.

14. Sentähden näin sanoo Herra Jumala Zebaot: että te senkaltaisia puhutte, katso, niin minä teen minun sanani sinun suussas tuleksi, ja tämän kansan puuksi, ja hänen pitää polttaman heidät.

14. Sentähden sano HERra Jumala Zebaoth: että te sencaltaisia puhutte cadzo nijn minä teen minun sanani sinun suusas tulexi ja tämän Canssan puuxi ja hänen pitä polttaman heidän.

15. Katso minä tuon teitä vastaan, te Israelin heimo, kansan kaukaa, sanoo Herra; se on horjumaton kansa, se on ikivanha kansa, kansa, jonka kieltä sinä et ymmärrä ja jonka puhetta sinä et tajua.

15. Katso, minä annan tulla teidän päällenne, Israelin huone, sanoo Herra; kaukaa yhden kansan, väkevän kansan, joka on ollut ensimäinen kansa, kansan, jonka kieltä et sinä ymmärrä, etkä taida ymmärtää, mitä he sanovat.

15. CAdzo minä annan tulla teidän päällen Israelin huone sano HERra cauca yhden Canssan wäkewän Canssan joca on ollut ensimäinen Canssa Canssan jonga kieldä et sinä ymmärrä etkä taida ymmärtä mitä he sanowat

16. Heidän viinensä on kuin avoin hauta, he ovat kaikki sankareita.

16. Heidän viinensä on avoin hauta; ja he ovat kaikki väkevät.

16. Heidän wijnens on awojoin hauta ja he owat caicki Sangarit.

17. He syövät sinun satosi ja leipäsi, he syövät sinun poikasi ja tyttäresi, syövät sinun lampaasi ja raavaasi, syövät sinun viinipuusi ja viikunapuusi; he miekalla hävittävät sinun varustetut kaupunkisi, joihin sinä luotat.

17. He syövät sinun tulos ja leipäs, jota sinun poikas ja tyttäres syöneet olisivat; he nielevät sinun lampaas ja karjas; he syövät sinun viinapuus ja fikunapuus; ja hävittävät sinun vahvat kaupunkis miekalla, joihin sinä luotat.

17. He syöwät sinun tulos ja leipäs jota sinun poicas ja tyttäres syönet olisit he nielewät sinun lambas ja carjas he syöwät sinun wijnapuus ja ficunapuus ja wahwat Caupungit joihin sinä sinus luotat häwittäwät he miecalla.

18. Mutta niinäkään päivinä, sanoo Herra, en minä teistä peräti loppua tee.

18. Ja en minä silloinkaan, sanoo Herra, peräti hävitä teitä.

18. Ja en minä silloingan sano HERra peräti häwitä teitä.

19. Ja kun he kysyvät: Miksi on Herra, meidän Jumalamme, tehnyt meille kaiken tämän? niin vastaa heille: Niinkuin te olette hyljänneet minut ja palvelleet vieraita jumalia maassanne, niin täytyy teidän palvella muukalaisia maassa, joka ei ole teidän.

19. Ja jos sanotte: miksi Herra meidän Jumalamme tekee meille näitä kaikkia? niin vastaa heitä: niinkuin te olette hyljänneet minun, ja palvelleet vieraita jumalia teidän omassa maassanne, niin teidän pitää myös palveleman vieraita siinä maassa, joka ei teidän olekaan.

19. Ja jos he sanowat: mixi HERra meidän Jumalam teke meille näitä caickia? nijn wasta heitä: että te oletta hyljännet minun ja palwellet wieraita jumalita teidän omasa maasan nijn teidän pitä myös palweleman wieraita sijnä maasa joca ei teidän oleckan.

20. Julistakaa tämä Jaakobin huoneessa ja kuuluttakaa se Juudassa sanoen:

20. Näitä teidän pitää ilmoittaman Jakobin huoneessa, ja saarnaaman Juudassa, ja sanoman:

20. Näitä teidän pitä ilmoittaman Jacobin huones ja saarnaman Judas. Ja sanoman:

21. Kuulkaa tämä, te tyhmä ja ymmärtämätön kansa, te, joilla on silmät, mutta ette näe, joilla on korvat, mutta ette kuule.

21. Kuulkaat nyt tätä, te hullu kansa, joilla ei taitoa ole, jolla on silmät, ja ei näe, korvat, ja ei kuule.

21. cuulcat te hullu Canssa jolla ei taito ole joilla on silmät ja ei cuule.

22. Ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise minun edessäni, joka olen pannut hiekan meren rajaksi, ikuiseksi määräksi, jonka ylitse se ei pääse; ja vaikka se kuohuu, ei se mitään voi, ja vaikka sen aallot pauhaavat, eivät ne sen ylitse pääse?

22. Ettekö te tahdo peljätä minua, sanoo Herra? ja ettekö te pelkää minun kasvoini edessä? joka panen hiedan meren rajaksi ja ijankaikkiseksi määräksi, jota ei hänen pidä käymän ylitse; ja vaikka se pauhais, niin ei se kuitenkaan voi sen ylitse; ja jos hänen aaltonsa paisuvat, niin ei heidän pidä menemän sen ylitse.

22. Ettekö te tahdo peljätä minua sano HERra ja ettekö te pelkä minua joca panen heidan meren rajaxi ja ijancaickisexi määräxi jota ei hänen pidä käymän ylidze waicka se wielä pauhais nijn ei hän cuitengan mitän woi: ja jos hänen aldons paisuwat nijn ei heidän pidä menemän sen ylidzen.

23. Mutta tällä kansalla on uppiniskainen ja tottelematon sydän; he ovat poikenneet ja menneet pois.

23. Mutta tällä kansalla on vilpisteleväinen ja tottelematoin sydän; he ovat harhailleet ja menneet pois.

23. Mutta tällä Canssalla on wilpistelewäinen ja tottelematoin sydän he harhailewat enämmin ja enämmin:

24. Eivätkä he sano sydämessänsä: Peljätkäämme Herraa, Jumalaamme, joka antaa sateen, syyssateen ja kevätsateen ajallansa, ja säilyttää meille elonkorjuun määräviikot.

24. Ja ei sano koskaan sydämessänsä: peljätkäämme nyt Herraa meidän Jumalaamme, joka antaa meille aamu- ja ehtoosateen ajallansa, ja varjelee meille joka ajastaika elonajan uskollisesti.

24. Ja ei sano coscan sydämesäns: peljätkäm HERra meidän Jumalatam joca anda meille amu ja ehtosaten ajallans ja warjele joca ajastaica wuoden tulon uscollisest.

25. Teidän pahat tekonne käänsivät nämä pois, ja teidän syntinne estivät teitä saamasta hyvää.

25. Mutta teidän pahat tekonne nämä estävät, ja teidän syntinne tämän hyvän teiltä kääntävät pois.

25. MUtta teidän pahat tecon nämät estäwät ja teidän syndin tämän hywän teildä käändä pois:

26. Sillä minun kansassani on jumalattomia; he väijyvät, niinkuin linnunpyytäjät kyykistyvät, he asettavat ansoja, pyydystävät ihmisiä.

26. Sillä minun kansassani löytyy jumalattomia, jotka paulat ja pyydykset asettavat ihmisiä käsittääksensä, niinkuin lintumiehet satimella.

26. Sillä minun Canssasani löytän jumalattomia jotca paulat ja pyydyxet asettawat ihmisiä käsittäxens nijncuin lindumiehet satimella:

27. Niinkuin häkki on täynnä lintuja, niin heidän huoneensa ovat petosta täynnä. Siitä he ovat tulleet suuriksi ja rikkaiksi,

27. Ja heidän huoneensa on täynnä petosta, niinkuin häkki lintuja; siitä he tulevatväkeviksi ja rikkaiksi.

27. Ja heidän huonens on täynäns petosta nijncuin häcki linduja. Sijtä he tulewat wäkewäxi rickaxi ja lihawaxi.

28. ovat tulleet lihaviksi ja kiiltäviksi. Myös käyvät heidän häijyt puheensa yli kaiken määrän; he eivät aja orpojen asiaa, niin että ne voittaisivat, eivätkä hanki köyhille oikeutta.

28. He kiiltävät lihavuudesta; he säkevät pahan asian, ja ei pidä oikeutta: ei he holho orpoa hänen asiassansa, ja ei he auta köyhää oikeuteen.

28. He waeldawat pahudes ja ei pidä oikeutta: ei holho orwoja hänen asiasans eikä auta köyhä oikeuteen.

29. Enkö minä näistä tällaisista rankaisisi, sanoo Herra, eikö minun sieluni kostaisi tämänkaltaiselle kansalle?

29. Eikö minun pitäisi sitä kostaman, sanoo Herra, ja eikö minun sieluni pitäisi kostaman senkaltaiselle kansalle kuin tämä on?

29. Eiköst minun pidäis sitä costaman sano HERra ja eiköst minun sielun pidäis costaman sencaltaiselle Canssalle cuin tämä on?

30. Kauheita ja pöyristyttäviä tapahtuu maassa:

30. Kuinka julmasti ja kauhiasti eletään maassa?

30. Cuinga julmast ja cauhiast eletän maasa?

31. profeetat ennustavat valhetta, ja papit hallitsevat yksissä neuvoin heidän kanssaan, ja sitä minun kansani rakastaa. Mutta mitä te teette, kun tästä tulee loppu?

31. Prophetat opettavat valhetta, papit ovat herrat virassansa, ja minun kansani tahtoo sitä mielellänsä. Mitä te viimein teette?

31. Prophetat opettawat walhetta Papit owat herrat wirasans ja minun Canssan tahto sitä mielelläns mitä te wijmein teette?