25 luku

Juudan seitsemänkymmenvuotinen pakkosiirtolaisuus. Herran vihan malja.

1. Sana, joka tuli Jeremialle, sana koko Juudan kansaa vastaan, Joojakimin, Joosian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä vuotena, se on Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä vuotena —

1. Tämä on se sana, joka tapahtui Jeremialle koko Juudan kansasta, neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuotena, joka oli ensimäinen Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, vuosi;

1. TÄmä on se sana joca tapahdui Jeremialle coco Judan Canssasta neljändenä Jojachimin Josian pojan Judan Cuningan wuotena/

2. sana, jonka profeetta Jeremia lausui koko Juudan kansaa ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan sanoen:

2. Jonka propheta Jeremia puhui kaikelle Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asuvaisille, ja sanoi:

2. ( Joca oli ensimäinen NebucadNezarin Babelin Cuningan wuosi ) jonga myös Propheta Jeremia puhui caikelle Judan Canssalle ja caikille Jerusalemin asuwaisille ja sanoi:

3. Joosian, Aamonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannestatoista vuodesta alkaen tähän päivään saakka — kaksikymmentä kolme vuotta — on Herran sana tullut minulle, ja minä olen teille puhunut varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet.

3. Herran sana on tapahtunut minulle Josian Amonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannesta vuodesta toistakymmentä tähän päivään asti; ja minä olen sitä kolme ajastaikaa kolmattakymmentä teille ahkerasti saarnannut, vaan ette koskaan tahtoneet kuulla.

3. HERran sana on tapahtunut minulle colmannest toistakymmenest Josian Amonin pojan Judan Cuningan wuodesta tähän päiwän asti ja minä olen sitä colme ajastaica colmattakymmendä teille ahkerast saarnannut waan et te coscan tahtonet cuulla.

4. Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne,

4. Niin on myös Herra lähettänyt teidän tykönne kaikki palveliansa, prophetat, juuri ahkerasti; mutta ette kuulleet ettekä kallistaneet korvianne kuulemaan.

4. Nijn on myös HERra lähettänyt teidän tygön caicki hänen palwelians Prophetat juuri ahkerast mutta et te cuullet heitä etkä callistanet corwian cuuleman cosca hän sanoi:

5. kun he sanoivat: Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen.

5. Koska hän sanoi: kääntäkäät teitänne kukin pahalta tieltänsä ja teidän pahasta menostanne, niin teidän pitää pysymän siinä maassa, jonka Herra teille ja teidän isillenne antanut on, ijankaikkisesta ijankaikkiseen.

5. Käändäkät teitän cukin pahalda tieldäns ja teidän pahasta menostan nijn teidän pitä pysymän sijnä maasa jonga HERra teille ja teidän Isillen andanut on ijancaickisest.

6. Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta. —

6. Älkäät muita jumalia seuratko, niin että te palvelette ja kumarratte heitä; ettette minua teidän kättenne töillä vihoittaisi, ja minä teille kovan onnen saattaisin.

6. Älkät muita jumalita seuratco nijn että te palwelette ja cumarratte heitä ettet te minua teidän kätten töillä wihoitais ja minä teillen cowan onnen saattaisin.

7. Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne.

7. Mutta ette tahtoneet kuulla minua, sanoo Herra; että te minun kumminkin vihoititte kättenne töillä omaksi onnettomuudeksenne.

7. Mutta et te tahtonet cuulla minua sano HERra että te minun cummingin wihoititte teidän kätten töillä teidän omaxi onnettomudexen.

8. Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani,

8. Sentähden sanoo Herra Zebaot: ettette kuulleet minun sanojani,

8. Sentähden sano HERra Zebaoth: ettet te cuullet minun sanojani cadzo nijn minä tahdon lähettä ja anda tulla caicki Canssat pohjaisesta sano HErra ja minun palwelian NebucadNezarin Babelin Cuningan/

9. niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi.

9. Katso, niin minä tahdon lähettää ja antaa tulla kaikki kansat pohjoisesta, sanoo Herra, ja palveliani Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, ja tuoda hänen tälle maalle niiden päälle, jotka siinä asuvat, ja kaiken tämän kansan päälle, joka tässä ympäristöllä on; ja tahdon antaa heidät haaskaksi ja hävitykseksi, ja vihellykseksi ja ijankaikkiseksi autioksi;

9. Ja tahdon tuoda heidän tälle maalle nijden päälle jotca sijnä asuwat ja caiken tämän Canssan päälle cuin täsä ymbäristöllä on ja tahdon anda heidän haascaxi ja häwityxexi ja tahdon tehdä heitä häwäistyxexi ja ijancaickisexi autioxi.

10. Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.

10. Ja tahdon heiltä ottaa pois kaiken ilon ja riemun äänen, yljän äänen ja morsiamen äänen, myllyn äänen, ja kynttilän valistuksen.

10. Ja tahdon heildä otta pois caiken ilon wirren yljän ja morsiamen änen myllyn änen ja kyntilän walituxen.

11. Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

11. Että kaikki tämä maa pitää kylmillä ja hävitettynä oleman, ja nämät kansat pitää Babelin kuningasta palveleman seitsemänkymmentä ajastaikaa.

11. Että caicki tämä maa pitä kylmillä ja häwitettynä oleman. Ja nämät Canssat pitä Babelin Cuningasta palweleman seidzemenkymmendä ajastaica.

12. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt, niin minä kostan Baabelin kuninkaalle ja sille kansalle, sanoo Herra, heidän pahat tekonsa, kostan kaldealaisten maalle ja teen sen ikuiseksi erämaaksi.

12. Ja pitää tapahtuman, että kuin ne seitsemänkymmentä vuotta kuluneet ovat, niin minä tahdon kostaa Babelin kuninkaalle ja tälle kansalle, sanoo Herra, heidän pahain tekoinsa tähden, siihen myös Kaldealaisten maalle, ja tehdä sen ijankaikkiseksi autioksi.

12. COsca ne seidzemenkymmendä wuotta culunet owat nijn minä tahdon costa Babelin Cuningalle sano HERra heidän pahain tecoins tähden sijhen myös Chaldealaisten maalle ja tahdon tehdä ijancaickisexi autioxi.

13. Ja minä tuotan sen maan ylitse kaikki sanani, jotka minä olen puhunut sitä vastaan, kaiken, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia niitä kansoja vastaan.

13. Ja näin minä tahdon antaa tulla tämän maan päälle kaikki minun sanani, jotka minä olen puhunut häntä vastaan, kaiken sen, mikä tässä Raamatussa on kirjoitettu, jonka Jeremia kaikille kansoille on ennustanut.

13. Cadzo näin minä tahdon anda tulla tämän maan päälle caicki minun sanani cuin minä olen puhunut händä wastan nimittäin caiken sen cuin Ramatus on kirjoitettu jota Jeremia caikelle Canssalle on ennustanut.

14. Sillä hekin joutuvat palvelemaan monia kansoja ja suuria kuninkaita, ja minä maksan heille heidän tekojensa ja kättensä töiden mukaan.

14. Ja heidän pitää myös palveleman, vaikka he voimallinen kansa ja valtiaat kuninkaat ovat. Näin tahdon minä maksaa heille heidän ansionsa jälkeen ja heidän kättensä tekoin jälkeen.

14. Ja heidän pitä myös palweleman waicka he woimallinen Canssa ja waldiat Cuningat owat. Näin tahdon minä maxa heille heidän ansions jälken ja heidän kättens tecoin jälken.

15. Sillä näin sanoi Herra, Israelin Jumala, minulle: Ota tämä vihan viinin malja minun kädestäni ja juota sillä kaikki kansat, joiden tykö minä sinut lähetän.

15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

15. SIllä näin sano HERra Israelin Jumala minulle: ota tämä wijnamalja minun kädestäni täynäns wiha ja caada sijtä caikille Canssoille joiden tygö minä sinun lähetän.

16. He juovat ja horjuvat ja tulevat mielettömiksi miekan edessä, jonka minä lähetän heidän keskellensä.

16. Että se joisivat, horjuisivat ja hokariksi tulisivat miekan edessä, jonka minä heidän sekaansa tahdon lähettää.

16. Että he joisit horjuisit ja hocarixi tulisit miecan edes jonga minä heidän secaans tahdon lähettä.

17. Ja minä otin maljan Herran kädestä ja juotin kaikkia kansoja, joiden tykö Herra minut lähetti:

17. Ja minä otin maljan Herran kädestä, ja kaasin kaikille kansoille, joiden tykö Herra minun lähetti:

17. Ja minä otin maljan HERran kädestä ja caadin caikille Canssoille joiden tygö HERra minun lähetti/

18. Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, sen kuninkaita ja ruhtinaita, tehdäkseni heidät raunioiksi, kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja kiroukseksi, niinkuin tänä päivänä tapahtuu;

18. Jerusalemille, Juudan kaupungeille, hänen kuninkaillensa ja päämiehillensä, että heidän pitää oleman pilkkana ja kirouksena, niinkuin tänäpänä on:

18. Nimittäin Jerusalemille Judan Caupungeille hänen Cuningaillens ja Försteillens että heidän pitä kylmillä ja cukistettuna oleman ja pitä oleman pilckana ja kirousna nijncuin tänäpän on.

19. faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen palvelijoitansa ja ruhtinaitansa ja koko hänen kansaansa;

19. Pharaolle, Egyptin kuninkaalle, palvelioinensa, ruhtinainensa ja kaikelle hänen kansallensa,

19. Sijtte Pharaolle Egyptin Cuningalle palwelioinens Ruhtinoinens ja Canssoinens/

20. kaikkea sekakansaa ja kaikkia Uusin maan kuninkaita ja kaikkia filistealaisten maan kuninkaita ja Askelonia ja Gassaa ja Ekronia ja Asdodin tähteitä;

20. Kaikille maille etelään päin, kaikille kuninkaille Utsin maalla, kaikille kuninkaille Philistealaisten maalla, Askalonin, Gatsan, Akaronin ja Asdodin jääneiden kanssa,

20. Caikille maille etelän päin caikille Cuningaille Uzin maalla caikille Cuningaille Palestinan maalla Achalonin Gazan Acharonin ja Asdodin jäänyitten cansa.

21. Edomia, Mooabia ja ammonilaisia;

21. Edomilaisille, Moabilaisille ja Ammonin lapsille,

21. Edomitereille Moabitereille Ammonitereille/

22. kaikkia Tyyron kuninkaita ja kaikkia Siidonin kuninkaita ja rantamaan kuninkaita, jotka ovat meren tuolla puolen;

22. Kaikille Tyron kuninkaille, kaikille Sidonin kuninkaille, luotoin kuninkaille sillä puolen merta,

22. Caikille Tyrin Cuningaille caikille Sidonin Cuningaille luotoin Cuningaille sillä puolen merta/

23. Dedania, Teemaa ja Buusia ja kaikkia päälaen ympäriltä kerittyjä;

23. Dedanille, Temalle, Busille ja kaikille maan äärissä asuvaisille,

23. Dedanille Themalle Busille ja caikille culmis asuwaisille/

24. kaikkia Arabian kuninkaita ja kaikkia sekakansan kuninkaita, jotka asuvat erämaassa;

24. kaikille Arabian kuninkaille, kaikille kuninkaille lännen puolessa, jotka korvessa asuvat,

24. Caikille Arabian Cuningaille caikille etelän Cuningaille jotca corwesa asuwat.

25. kaikkia Simrin kuninkaita ja kaikkia Eelamin kuninkaita ja kaikkia Meedian kuninkaita;

25. Kaikille Simrin kuninkaille, kaikille kuninkaille Elamissa, kaikille kuninkaille Madaissa,

25. Caikille Simrin Cuningaille caikille Cuningaille Elamis caikille Cuningaille Madais.

26. kaikkia pohjanpuolen kuninkaita, läheisiä ja kaukaisia, toista toisensa jälkeen, ja kaikkia maan valtakuntia, mitä maan päällä on. Ja heidän jälkeensä on Seesakin kuningas juova.

26. Kaikille kuninkaille pohjoisessa, sekä läsnä että kaukana toinen toisensa kanssa, ja kaikille valtakunnille maan päällä, jotka maan piirin päällä ovat; ja kuningas Sesakin pitää juoman näiden jälkeen.

26. Caikille Cuningaille pohjaises sekä läsnä että caucana toinen toisens cansa ja caikille Cuningaille maan päälle jotca maan pijrin päällä owat ja Cuningas Sesachin pitä juoman näiden perän.

27. Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, — miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.

27. Ja sano heille: näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: juokaat ja juopukaat, oksentakaat ja langetkaat, ja ette taida nousta miekan edessä, jonka minä teidän sekaanne lähettää tahdon.

27. Ja sano heille: näitä sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: juocat ja juopucat oxendat ja langetcat ja et te taida nosta miecan edestä jonga minä teidän secaan lähettä tahdon.

28. Mutta jos he eivät tahdo ottaa maljaa sinun kädestäsi ja juoda, niin sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän täytyy juoda.

28. Ja jollei he tahdo ottaa maljaa sinun kädestäs ja juoda, niin sano heille: näin sanoo Herra Zebaot: teidän pitää kaiketi juoman;

28. Ja jollei he tahdo otta malja sinun kädestäs ja juoda nijn sano heille: juuri näin sano HERra Zebaoth: teidän pitä juoman:

29. Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä alotan onnettomuuden tuottamisen; ja tekö jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot.

29. Sillä katso, siinä kaupungissa, joka minun nimelläni nimitetty on, rupeen minä vaivaamaan; luuletteko että teidän pitää rankaisematta pääsemän? Ei teidän pidä rankaisematta pääsemän; sillä minä kutsun miekan kaikkein niiden päälle, jotka maalla asuvat, sanoo Herra Zebaot.

29. Sillä cadzo sijnä Caupungis joca minun nimelläni nimitetty on rupen minä waiwaman: luulettaco että teidän pitä rangaisemata pääsemän? ei teidän pidä rangaisemata pääsemän: sillä minä cudzun miecan caickein nijden päälle jotca maalla asuwat sano HERra Zebaoth.

30. Mutta sinä, ennusta heille kaikki nämä sanat ja sano heille: Herra ärjyy korkeudesta, antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostansa. Hän ärjyy väkevästi yli laitumensa. Hän nostaa kuin viinikuurnan polkijat huudon kaikkia maan asukkaita vastaan.

30. Ja sinun pitää ennustaman heille kaikki nämät sanat, ja sanoman heille: Herra on kiljuva korkeudesta, ja antava kuulla äänensä pyhästä asunuinsiastansa, hän on kaiketi kiljuva majastansa, hän veisaa virren, niinkuin viinan sotkuja, kaikista maan asuvaisista,

30. JA sinun pitä ennustaman heille caicki nämät sanat ja sano heille: HERra on räyskywä corkeudesta ja andawa cuulla jylinäns hänen pyhästä asuinsiastans hän on räyskywä hänen majastans hän weisa wirren nijncuin wijnan polkia caikista maan asuwaisista.

31. Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra.

31. Jonka ääni on kuuluva maan ääriin; sillä Herra toimittaa pakanat oikeuden eteen, ja tahtoo tuomita kaiken lihan; jumalattomat antaa hän miekan alle, sanoo Herra.

31. Jonga äni on cuuluwa maan ärijn: sillä HERra toimitta pacanat oikiuden eteen ja tahto duomita caiken lihan: jumalattomat anda hän miecan ala sano HERra.

32. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä.

32. Näin sanoo Herra Zebaot: katso, vaiva tulee kansasta kansaan, ja suuri ilma nousee maan sivusta.

32. Näitä sano HERra Zebaoth: cadzo waiwa tule toiselda Canssalda toiselle ja suuri ilma nouse maan siwusta.

33. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.

33. Niin pitää Herralta lyötyjä sinä päivänä oleman yhdestä maan äärestä niin toiseen asti; ei pidä heitä itkettämän eikä korjattaman, eli haudattaman, vaan pitää oleman kedolla ja loaksi tuleman.

33. Nijn pitä HERralda lyötyjä sinä päiwänä oleman toisesta maan ärestä toisen asti ei pidä heitä itkettämän eikä corjattaman eli haudattaman waan pitä oleman kedolla ja loaxi tuleman.

34. Parkukaa, te paimenet, ja huutakaa, vieriskelkää tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teidän joutua teurastettaviksi. Te hajoatte pirstoiksi, te kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia.

34. Parkukaat nyt, te paimenet, huutakaat ja vieristelkäät teitänne tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teitä teurastaa ja hajoittaa, ja teidän pitää putooman rikki, niinkuin kallis astia.

34. Parcucat nyt te paimenet huutacat ja wieritelkät teitän tuhwas te lauman waldiat: sillä aica on tullut teitä teurasta ja hajotta ja teidän pitä putoman ricki nijncuin callis astia.

35. Mennyt on paimenilta pakopaikka ja pelastus lauman valtiailta.

35. Ja ei paimenten pidä taitaman paeta, ja lauman valtiaat ei pidä pääsemän pois.

35. Ja ei paimenden pidä taitaman paeta ja lauman waldiat ei pidä pääsemän pois.

36. Kuule paimenten huutoa, lauman valtiaitten valitusta! Sillä Herra hävittää heidän laumansa;

36. Niin pitää paimenet surkiasti huutaman, ja lauman valtiaat surkutteleman, että Herra on niin hävittänyt heidän laitumensa.

36. Nijn pitä paimenet huutaman ja lauman waldiat surcutteleman että HERra on nijn häwittänyt heidän laituimens.

37. heidän rauhaisat laitumensa ovat tuhoutuneet Herran vihan hehkusta.

37. Ja heidän niittynsä, jotka niin kauniit olivat, ovat hävitetyt Herran julmalta vihalta.

37. Ja heidän nijttuns jotca nijn caunit olit owat häwitetyt HERran julmalda wihalda.

38. Hän on lähtenyt niinkuin nuori leijona pensaikostaan: heidän maansa on tullut autioksi hävittäjän vihan hehkusta, Herran vihan hehkusta.

38. Hän on hyljännyt majansa, niinkuin nuori jalopeura; ja heidän maansa on niin hävitetty hävittäjän vihalta ja hänen julmalta vihaltansa.

38. Hän on hyljännyt hänen majans nijncuin nuori Lejoni ja heidän maans on nijn häwitetty häwittäjän wihalda ja hänen julmalda wihaldans.