49 luku

Ennustus ammonilaisia, Edomia, Damaskoa, arabialaisia ja Eelamia vastaan.

1. Ammonilaisia vastaan. Näin sanoo Herra: Eikö Israelilla olekaan lapsia, tahi eikö hänellä ole perillistä? Miksi Malkam on perinyt Gaadin ja hänen kansansa asettunut sen kaupunkeihin?

1. Ammonin lapsia vastaan sanoo Herra näin: eikö Israelilla lapsia ole, eli eikö hänellä perillistä ole? Miksi siis Malkom omistaa Gadin maan ja hänen kansansa asuu hänen kaupungeissansa?

1. AMmonin lapsia wastan sano HERra näin: Eikö Israelillä lasta ole eli eikö hänellä perillistä ole? Mixi sijs Malchom omista Gadin maan ja hänen Canssans asu hänen Caupungeisans?

2. Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä annan sotahuudon kuulua ammonilaisten Rabbaa vastaan, ja siitä on tuleva rauniokumpu, autio, ja sen tytärkaupungit tulessa palavat. Silloin Israel on perivä perijänsä, sanoo Herra.

2. Sentähden katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä annan kuulla sotariekunan Ammonin lasten Rabbatin ylitse, että sen pitää yhdessä koossa autiona oleman, ja kylinensä tulella poltettaman; mutta Israelin pitää omistaman heidät, joilta he ovat omistetut olleet, sanoo Herra.

2. Sentähden cadzo aica tule sano HERra että minä annan cuulla sotariecunan Ammonin lasten Rabbathin ylidzen että sen pitä yhdes cogos autiana oleman ja kylinens tulella poltettaman: Mutta Israelin pitä omistaman heidän joilda he owat omistetut ollet sano HERra.

3. Valita, Hesbon, sillä Ai on hävitetty; huutakaa, te Rabban tyttäret, kääriytykää säkkeihin, pitäkää valittajaiset ja harhailkaa ympäri karjatarhoissa, sillä Malkam menee pakkosiirtolaisuuteen ja hänen pappinsa ja ruhtinaansa hänen kanssaan.

3. Valita, o Hesbon, sillä Ai on kukistettu; huutakaat, te Rabban kylät, ja pukekaat itsenne säkkeihin, itkekäät ja juoskaat ympäri muureja; sillä Malkom viedään vankina pois, pappeinsa ja ruhtinastensa kanssa.

3. Walita O Hesbon: sillä Ai on cukistettu huutacat te Rabban kylät ja pukecat idzenne säckein itkekät ja juoscat ymbärins muureja: Sillä Malchom wiedän fangina pois Pappeins ja Ruhtinastens cansa.

4. Miksi kerskaat laaksoistasi, laaksosi yltäkylläisyydestä, sinä luopiotytär, joka luotat aarteisiisi sanoen: 'Kuka käy minun kimppuuni?'

4. Mitä sinä röyhkeilet laaksoistas? Sinun laaksos ovat upotetut, sinä tottelematoin tytär, joka luotat tavaroihis, (ja sanot sydämessäs:) kuka tohtii tulla minun tyköni?

4. Mitä sinä röyckäilet sinun laxoistas. Sinun laxos owat upotetut sinä cuulematoin tytär joca luotat idzes sinun tawaroihis ja sanot sydämesäs: cuca tohti tulla minun tygöni?

5. Katso, minä tuotan sinulle peljätyksen joka taholta, sanoo Herra, Herra Sebaot, ja teidät karkoitetaan, mikä minnekin, eikä ole pakenevilla kokoajaa.

5. Katso, minä annan tulla pelvon sinun päälles, sanoo Herra, Herra Zebaot, kaikista niistä, jotka asuvat sinun ympärilläs; niin että te jokainen pitää ajettaman pois toisensa tyköä, ja ei pidä kenenkään karkureita kokooman.

5. Cadzo näitä sano HERra HERra Zebaoth: Minä annan tulla pelgon sinun päälles caikista nijstä jotca asuwat sinun ymbärilläs nijn että jocainen pitä ajettaman pois toisens tykö ja ei pidä kenengän carcureita cocoman.

6. Mutta sen jälkeen minä käännän ammonilaisten kohtalon, sanoo Herra.

6. Mutta sitte minä käännän Ammonin lasten vankiuden, sanoo Herra.

6. Mutta sijtte minä käännän Ammonin lasten fangiuden sano HERra.

7. Edomia vastaan. Näin sanoo Herra Sebaot: Eikö ole enää viisautta Teemanissa? Loppunut on ymmärtäväisiltä neuvo, rauennut heidän viisautensa.

7. Edomia vastaan sanoo Herra Zebaot näin: eikö tietoa enään ole Temanissa? Eikö neuvoa enään ole taitavilla? joko heidän tietonsa loppui?

7. Edomia wastan. NÄitä sano HERra Zebaoth: eikö tieto enä ole Themanis? Eikö neuwo enä ole taitawilla? joco heidän tietons loppui?

8. Paetkaa, kääntykää, piiloutukaa syvälle, te Dedanin asukkaat; sillä minä tuotan Eesaulle turmion, hänen rangaistuksensa ajan.

8. Paetkaat, palatkaat ja kätkekäät teitänne syvälle, Te Dedanin asuvaiset; sillä minä annan Esaulle tulla onnettomuuden, hänen etsikkonsa ajan.

8. Paetcat palaitcat ja kätkekät teitän sywälle te Dedanin asuwaiset: Sillä minä annan Esaulle tulla onnettomuden hänen edzicons ajan.

9. Jos viininkorjaajat käyvät kimppuusi, eivät he jälkikorjuuta jätä; jos varkaat tulevat yöllä, hävittävät he tarpeeksensa.

9. Viinan hakiat pitää tuleman sinun päälles, joiden ei pidä mitään sinulle jättämän jälkeensä; ja varkaat pitää yöllä tuleman sinun päälles, heidän pitää kyllä varastaman.

9. Wijnan hakiat pitä tuleman sinun päälles joiden ei pidä mitän sinulle jättämän heidän peräns ja warcat pitä yöllä tuleman sinun päälles heidän pitä kyllä warastaman.

10. Sillä minä paljastan Eesaun, tuon ilmi hänen kätkönsä, eikä hän voi lymytä; hänen lapsensa, veljensä ja naapurinsa hävitetään, niin ettei häntä enää ole.

10. Sillä minä olen paljastanut Esaun, ja ilmoittanut hänen salaisen paikkansa, niin ettei hän taida itsiänsä kätkeä; hänen siemenensä, hänen veljensä ja hänen kylänsä miehet ovat hävitetyt, niin ettei yhtään enään ole.

10. Sillä minä olen paljastanut Esaun ja ilmoittanut hänen salaisen paickans nijn ettei hän taida idzens kätke hänen siemenens hänen weljens ja hänen kyläns miehet owat häwitetyt nijn ettei yhtän heistä enä ole käsillä.

11. Jätä orposi minun elätettävikseni, ja sinun leskesi turvatkoot minuun.

11. Kuitenkin niiden, jotka jäävät orvoistas, tahdon minä suoda elää; ja sinun leskeis pitää minuun luottaman.

11. Cuitengin nijlle cuin jääwät orwoistas tahdon minä suoda elä sinun leskeis pitä minuun luottaman.

12. Sillä näin sanoo Herra: Katso, niidenkin, jotka eivät ole vikapäät siitä maljasta juomaan, täytyy siitä juoda; ja sinäkö jäisit rankaisematta? Sinä et jää rankaisematta, vaan sinun täytyy juoda.

12. Sillä näin sanoo Herra: katso, jotka ei ole syypäät juomaan kalkkia, niiden pitää totisesti juoman, ja sinun pitäis rankaisematta pääsemän? Ei sinun pidä rankaisematta pääsemän, vaan sinun pitää kaiketi juoman.

12. Sillä nijn sano HERra: Cadzo ne jotca ei ole ansainnet juoda calckia heidän pitä juoman ja sinun pidäis rangaisemata pääsemän? Ei sinun pidä rangaisemata pääsemän waan sinun pitä myös juoman.

13. Sillä minä olen vannonut itse kauttani, sanoo Herra, että Bosra on tuleva kauhistukseksi, häpeäksi, tyrmistykseksi ja kiroussanaksi, ja kaikki sen tytärkaupungit tulevat ikuisiksi raunioiksi.

13. Sillä minä olen vannonut itse kauttani, sanoo Herra, että Botsran pitää tuleman ihmeeksi, häväistykseksi, hävitykseksi ja kiroukseksi; ja kaikki hänen kaupunkinsa ijankaikkiseksi autioksi.

13. Sillä minä olen wannonut idzelläni sano HERra että Bazran pitä tuleman ihmexi häwäistyxexi häwityxexi ja kirouxexi ja caicki hänen Caupungins ijancaickisexi autiaxi.

14. Minä olen kuullut sanoman Herralta, ja sanansaattaja on lähetetty kansakuntiin: Kokoontukaa ja käykää sitä vastaan ja nouskaa sotaan. —

14. Minä olen kuullut sanoman Herralta, että sanansaattaja on lähetetty pakanoille: kootkaat teitänne ja tulkaat tänne häntä vastaan, ja sotikaat.

14. MInä olen cuullut HERralda että sana on lähetetty pacanoille: Cootcat teitän ja tulcat tänne händä wastan ja soticat.

15. Sillä katso, minä teen sinut vähäiseksi kansojen seassa, ylenkatsotuksi ihmisten kesken.

15. Sillä katso, minä olen sinun alentanut pakanain seassa, ja tehnyt sinun ylönkatsotuksi ihmisten seassa.

15. Sillä cadzo minä olen sinun alendanut pacanain seas ja tehnyt sinun ylöncadzotuxi ihmisten seas.

16. Sinun peljättävyytesi, sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, vallitset kukkulain korkeudet. Vaikka tekisit pesäsi korkealle niinkuin kotka, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.

16. Sinun ylpeytes ja sinun sydämes koreus on sinun pettänyt, että sinä asut vuorten raoissa ja vallitset korkiat vuoret. Jos sinä tekisit pesäs niin korkiaksi kuin kotka, niin minä kuitenkin sieltä sinun kukistan alas, sanoo Herra.

16. Sinun ylpeydes ja sinun sydämes coreus on sinun pettänyt että sinä asut wuorten raois ja wallidzet corkiat wuoret. Jos sinä tekisit pesäs nijn corkiaxi cuin Cotca nijn minä cuitengin sieldä sinun cukistan alas sano HERra.

17. Ja Edom tulee kauhistukseksi; jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.

17. Juuri niin pitää Edom autioksi tuleman; ja kaikkein, jotka siitä käyvät ohitse, pitää ihmettelemän ja viheltämän kaikkia hänen vaivojansa.

17. Juuri nijn pitä Edomi autiaxi tuleman ja caickein jotca sijtä käywät ohidzen pitä ihmettelemän ja hawiseman hänen waiwastans:

18. Niinkuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra ja niiden naapurit hävitettiin, sanoo Herra, niin ei sielläkään ole kenkään asuva, ei yksikään ihmislapsi oleskeleva.

18. Niinkuin Sodoma ja Gomorra lähikyläinsä kanssa kukistetut ovat, sanoo Herra, niin ettei kenkään siellä asu, eikä joku ihminen siellä olla taida.

18. Nijncuin Sodoma ja Gomorra heidän lähikyläins cansa cukistetut owat sano HERra nijn ettei kengän siellä asu eikä jocu ihminen siellä olla taida.

19. Katso, niinkuin leijona karkaa Jordanin rantatiheiköstä lakastumattomalle laitumelle, niin minä äkisti karkoitan heidät sieltä pois. Ja hänet, joka valittu on, minä asetan sinne kaitsijaksi. Sillä kuka on minun vertaiseni, ja kuka vetää minut tilille? Ja kuka on se paimen, joka voi kestää minun edessäni?

19. Katso, hän tulee ylös niinkuin jalopeura ylpeästä Jordanista vahvoja majoja vastaan; sillä minä tahdon antaa hänen nopiasti sieltä juosta, ja kuka tietää sen nuorukaisen, jonka minä varustan heitä vastaan? Sillä kuka on minun kaltaiseni? kuka tahtoo minun eteeni panna ajan? Ja kuka paimen voi olla minua vastaan?

19. Sillä cadzo hän tule ylös nijncuin Lejon ylpestä Jordanist suloisia nijttyjä wastan sillä minä tahdon anda hänen nopiast sinne juosta ja cuca tietä sen nuorucaisen jonga minä warustan heitä wastan? Sillä cuca on minun caldaiseni cuca tahto minua opetta? Ja cuca paimen woi olla minua wastan?

20. Sentähden kuulkaa Herran päätös, jonka hän on päättänyt Edomia vastaan, ja hänen aivoituksensa, jotka hän on aivoitellut Teemanin asukkaita vastaan: Totisesti, ne raastetaan pois, nuo lauman vähäiset; totisesti, niiden laidun kauhistuu niiden tähden.

20. Kuulkaat siis Herran neuvoa, jonka hän piti Edomista, ja hänen ajatuksiansa, jotka hän ajatteli Temanin asuvaisista: mitämaks että karjalapset pitää riepoittaman heitä, ja kukistaman heidän asumasiansa;

20. CUulcat sijs HERran neuwo Edomist ja hänen ajatuxians Themanin asuwaisista: mitämax että carjalapset pitä riepoittaman heitä cukistaman heidän asumisans/

21. Heidän sortumisensa pauhusta vapisee maa; huudetaan, niin että ääni kuuluu Kaislamerelle asti.

21. Niin että maan pitää vapiseman heidän lankeemisessansa, ja heidän parkunsa ja huutonsa pitää kuultaman Punaisessa meressä.

21. Nijn että maan pitä wapiseman heidän langemisesans ja heidän huutons pitä cuulttaman punaises meres.

22. Katso, kotkan kaltainen kohoaa ja liitää siivet levällään Bosraa kohti; sinä päivänä on Edomin sankarien sydän niinkuin synnytystuskissa olevan vaimon sydän.

22. Katso, hän lentää ylös niinkuin kotka, ja hajoittaa siipensä Botsran ylitse; silloin pitää Edomin sankarien sydän oleman niinkuin synnyttäväisen vaimon sydän.

22. Cadzo hän lendä ylös nijncuin Cotca ja pitä hajottaman sijpens Bazran ylidzen silloin pitä Edomin Sangaritten sydämet oleman nijncuin waimon sydämen lapsen kiwus.

23. Damaskoa vastaan. Hamat ja Arpad joutuvat häpeään, sillä he kuulevat pahan sanoman, he menehtyvät pelkoon — levottomuus kuin meressä, joka ei voi tyyntyä!

23. Damaskua vastaan: Hematissa ja Arpadissa on surkia meno; he epäilevät, sillä he kuulevat pahoja sanomia; asuvaiset meren tykönä ovat hämmästyksissä, niin ettei heillä ole lepoa.

23. Damascua wastan. HEmathis ja Arpadis on surkia meno he epäilewät sillä he cuulewat pahoja sanomita/asuwaiset meren tykönä owat hämmästyxis nijn ettei heillä ole lepo.

24. Damasko lannistuu, kääntyy pakoon, hirmu on sen vallannut; sitä kouristaa ahdistus ja tuska niinkuin synnyttäväistä!

24. Damasku epäilee ja pakenee: hän vapisee ja on ahdistukssessa ja kivussa, niinkuin synnyttäväinen.

24. Damascu epäile ja pakene hän wapise ja on ahdistuxes ja kiwus nijncuin waimo lapsen waiwas.

25. Kuinka hyljätty onkaan ylistetty kaupunki, minun iloni kaupunki!

25. Kuinka? Eikö se kuuluisa kaupunki ole hyljätty, minun ilokaupunkini?

25. Cuinga? Eikö hän ole hyljätty se cuuluisa ja iloinen Caupungi?

26. Sentähden sen nuorukaiset kaatuvat sen kaduilla, ja kaikki sotamiehet saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot.

26. Sentähden pitää hänen nuorukaisensa lankeeman hänen kaduillansa, ja kaikki hänen sotaväkensä tapettaman siihen aikaan, sanoo Herra Zebaot.

26. Sentähden pitä hänen nuorucaisens macaman pihalla ja caicki hänen sotawäkens langeman sijhen aican sano HERra Zebaoth.

27. Ja minä sytytän Damaskon muurit tuleen, ja se on kuluttava Benhadadin palatsit.

27. Ja minä sytytän tulen Damaskun muurien päälle, niin että sen pitää polttaman Benhadadin huoneet.

27. Ja minä toimitan tulen Damascun muurein päälle nijn että sen pitä nielemän Benhadadin huonen.

28. Keedaria ja Haasorin valtakuntia vastaan, jotka Nebukadressar, Baabelin kuningas, voitti. Näin sanoo Herra: Nouskaa, käykää Keedarin kimppuun ja hävittäkää Idän miehet.

28. Kedaria vastaan ja Hatsorin valtakuntia vastaan, jotka Nebukadnetsar, Babelin kuningas löi. Näin sanoo Herra: ylös, menkäät Kedariin, ja kukistakaat idän lapset.

28. Kedarin ja Hazorin waldacunda wastan jonga NebucadNezar Babelin Cuningas löi.

29. Heidän majansa ja lampaansa otetaan pois, heidän telttansa ja kaikki heidän tavaransa ja heidän kamelinsa viedään heiltä, ja heistä huudetaan: 'Kauhistus kaikkialta!'

29. Heidän majansa ja laumansa pitää heiltä otettaman pois, heidän telttansa ja kaikki heidän kappaleensa, ja heidän kamelinsa pitää heidän ottaman myötänsä; ja pitää julmasti huutaman heidän tähtensä ympäristöltä.

29. NÄitä sano HERra: ylös mengät ylös Kedarin ja cukistacat idän lapset. Heidän majans ja laumans pitä heildä otettaman pois heidän teldans ja caicki heidän cappalens ja heidän pitä wiemän Camelit pois ja pitä julmast huuttaman heidän tähtens ymbäristöldä.

30. Lähtekää pakoon, paetkaa nopeasti, piiloutukaa syvälle, te Haasorin asukkaat, sanoo Herra, sillä Nebukadressar, Baabelin kuningas, on päättänyt teistä päätöksen, on pitänyt neuvoa teitä vastaan.

30. Paetkaat, joutukaat kiiruusti, menkäät syvään asumaan, te Hatsorin asuvaiset, sanoo Herra. Sillä Nebukadnetsar, Babelin kuningas, on teistä neuvoa pitänyt, ja ajattelee ja aikoo jotain teitä vastaan.

30. Paetcat joutucat sieldä lymytkät sywään te Hazorin asuwaiset sano HERra: Sillä NebucadNezar Babelin Cuningas on teistä neuwo pitänyt ja ajattele ja aicoi jotain teitä wastan.

31. Nouskaa, käykää kansan kimppuun, joka asuu rauhassa ja turvallisena, sanoo Herra; ei ole sillä ovia eikä salpoja, he asuvat yksinänsä.

31. Ylös, menkäät kansaa vastaan, joka levossa on ja asuu suruttomasti, sanoo Herra; ei heillä ole ovea eikä telkeä, ja he asuvat yksinänsä.

31. Ylös mengät ylös Canssa wastan jolla kyllä on ja asu suruttomast sano HERra ei heillä ole owe eikä telke ja he asuwat yxinäns.

32. Ja heidän kamelinsa joutuvat ryöstettäviksi ja heidän karjansa paljous saaliiksi; ja minä hajotan heidät kaikkiin tuuliin, nuo päälaen ympäriltä kerityt, ja joka puolelta minä tuotan heille turmion, sanoo Herra.

32. Heidän kamelinsa pitää ryöstettämän, ja heidän karjansa paljous otettaman pois; ja minä hajoitan heidät joka tuuleen, jotka nurkissa asuvat, ja joka taholta annan minä heidän onnettomuutensa tulla heidän päällensä, sanoo Herra.

32. Heidän Camelins pitä ryöstettämän ja heidän carjan paljoudens otettaman pois ja minä hajotan heidän joca tuuleen jotca nurkisa asuwat ja joca tahwolda annan minä heidän onnettomudens tulla heidän päällens sano HERra.

33. Ja Haasor tulee aavikkosutten asunnoksi, autioksi iankaikkisesti; ei kenkään ole siellä asuva, ei yksikään ihmislapsi siellä oleskeleva.

33. Ja Hatsorin pitää tuleman lohikärmetten asumasiaksi ja ijankaikkiseksi autioksi, niin ettei kenenkään pidä siellä asuman, ja ei yhdenkään ihmisen siellä oleman.

33. Ja Hazorin pitä tuleman Drakin asumasiaxi ja ijancaickisexi autiaxi nijn ettei kenengän pidä siellä asuman ja ei yhdengän ihmisen siellä oleman.

34. Herran sana, joka tuli profeetta Jeremialle Eelamia vastaan Juudan kuninkaan Sidkian hallituksen alussa; se kuului:

34. Tämä on Herran sana, joka tapahtui Jeremialle, prophetalle Elamia vastaan, Zedekian Juudan kuninkaan valtakunnan alussa, ja sanoi:

34. TÄmä on HERran sana joca tapahdui Jeremialle Prophetalle Elamia wastan Zedechian Judan Cuningan waldacunnan algusa ja sanoi: näin sano HERra Zebaoth:

35. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä murran Eelamin jousen, heidän väkevyytensä parhaimmat.

35. Näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä taitan Elamin joutsen, heidän ylimmäisen voimansa.

35. Cadzos minä taitan Elamin joudzen heidän ylimmäisen woimans/

36. Ja minä tuotan Eelamia vastaan neljä tuulta taivaan neljältä ääreltä ja hajotan heidät kaikkiin näihin tuuliin; eikä ole oleva kansaa, johon ei tulisi Eelamin karkoitettuja.

36. Ja annan tulla Elamin päälle neljä tuulta neljästä taivaan äärestä, ja hajoitan heidät kaikkiin niihin tuuliin, niin ettei yhtään kansaa pidä oleman, kuhunka ei joku Elamin hajoitetuista tule.

36. Ja annan tulla heidän päällens neljä tuulda neljästä taiwan culmasta ja hajotan heidän caickijn nijhin tuulijn nijn ettei yhtän Canssa pidä oleman cuhunga ei jocu Elamist pidä tuleman

37. Ja minä saatan Eelamin kauhistumaan vihollistensa edessä, niiden edessä, jotka etsivät heidän henkeänsä, ja minä annan onnettomuuden kohdata heitä, vihani hehkun, sanoo Herra, ja minä lähetän heidän jälkeensä miekan, kunnes minä heidät lopetan.

37. Ja minä saatan Elamin epäilemään heidän vihollistensa edessä ja niiden edessä, jotka väijyvät heidän henkeänsä, ja annan onnettomuuden tulla heidän päällensä, minun julman vihani, sanoo Herra; ja lähetän miekan heidän päällensä, siihenasti että minä heidät lopetan.

37. Ja minä teen Elamin epäilemän heidän wihollistens edes ja nijden edes jotca wäijywät heidän hengens ja annan onnettomuden tulla heidän päällens minun julmalla wihallani sano HERra ja lähetän miecan heidän päällens sijhenasti että minä heidän lopetan.

38. Ja minä asetan valtaistuimeni Eelamiin ja hävitän sieltä kuninkaan ja ruhtinaat, sanoo Herra.

38. Minun istuimeni panen minä Elamiin, ja hävitän sieltä sekä kuninkaan että ruhtinaat, sanoo Herra.

38. Minun istuimeni panen minä Elamijn ja häwitän siellä sekä Cuningat että Ruhtinat sano HERra.

39. Mutta aikojen lopulla minä käännän Eelamin kohtalon, sanoo Herra.

39. Mutta viimeisellä ajalla käännän minä Elamin vankiuden, sanoo Herra.

39. Mutta tulewaisella ajalla käännän minä Elamin fangeuden sano HERra.