52 luku

Sidkia Juudan kuninkaana. Jerusalemin hävitys ja Juudan perikato. Joojakinin armahdus.

1. Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

1. Zedekia oli yhdenkolmattakymmentä vuoden vanha tullessa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal Jeremian tytär Libnasta.

1. ZEdechia oli yxi colmattakymmendä wuotta wanha tulduans Cuningaxi ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Hamutal Jeremian tytär Libnas/

2. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.

2. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin Jojakimkin oli tehnyt.

2. Ja teki mitä ei HERralle kelwannut nijncuin Jojachimikin oli tehnyt.

3. Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.

3. Sillä Herran viha oli Jerusalemin ja Juudan päällä, siihenasti että hän heitti heidät pois kasvoinsa edestä. Ja Zedekia luopui Babelin kuninkaasta.

3. Sillä HERran wiha oli Jerusalemin ja Judan päällä sijhenasti että hän heitti heidän pois caswoins edest: Ja Zedechia luopui Babelin Cuningasta.

4. Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, hyökkäsi Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukollaan Jerusalemin kimppuun; ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri.

4. Ja tapahtui hänen valtakuntansa yhdeksäntenä vuotena, kymmenentenä päivänä, kymmenennessä kuukaudessa, että Nebukadnetsar, Babelin kuningas tuli kaiken joukkonsa kanssa Jerusalemia vastaan; ja he sioittuivat sen eteen, ja rakensivat saarron sen ympärille joka taholta.

4. Mutta yhdexändenä hänen waldacundans wuotena kymmenendenä päiwänä kymmenennesä Cuucaudesa tuli NebucadNezar Babelin Cuningas caiken jouckons cansa Jerusalemita wastan ja pijritti hänen ja scantzais hänen ymbärins joca tahwolda.

5. Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.

5. Ja kaupunki oli niin piiritetty hamaan yhteentoistakymmenenteen kuningas Zedekian vuoteen asti.

5. Ja Caupungi oli nijn pijritetty haman yhtentoistakymmenden Cuningas Zedechian wuoten asti.

6. Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maakansallakaan ollut leipää,

6. Yhdeksäntenä päivänä neljännessä kuukaudessa sai nälkä vallan kaupungissa, ja ei ollut maakunnan kansalla enään mitään syötävää.

6. Mutta yhdexändenä päiwänä neljännesä Cuucaudesa sai nälkä wallan Caupungisa ja ei ollut maan Canssalla enä mitä syötäwätä.

7. valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kaupungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin.

7. Niin kukistettiin kaupunki, ja kaikki sotamiehet pakenivat ja menivät ulos kaupungista, yöllä, porttitietä, joka oli kahden muurin välillä kuninkaan yrttitarhaa kohden; mutta Kaldealaiset makasivat kaupungin ympärillä, ja nämät menivät pois tietänsä myöten kedolle.

7. Silloin hyökyttin Caupungijn ja caicki sotawäki pakenit ja menit ulos Caupungista yöllä owen tietä myöden joca oli cahden muurin wälillä Cuningan krydimaata cohden.

8. Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla; ja kaikki hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut.

8. Niin ajoi Kaldealaisten sotajoukko kuningasta takaa, ja saavutti Zedekian Jerikon kedolla, ja kaikki hänen sotajoukkonsa oli hänestä hajonnut.

8. Mutta Chalderit macaisit Caupungin ymbärillä ja cuin nämät menit pois tietäns myöden kedolle: ajoi Chalderein joucko Cuningasta taca ja sawutit Zedechian Jerihon kedolla.

9. Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomion.

9. Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Babelin kuninkaan tykö Riblatiin, joka on Hamatin maalla, ja hän sanoi tuomion hänestä.

9. Silloin hajotti idzens coco hänen jouckons hänestä. Ja he otit Cuningan fangixi ja weit hänen Babelin Cuningan tygö Riblathijn joca on Hemathin maalla. Hän sanoi duomion hänest.

10. Ja Baabelin kuningas teurastutti Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, ja myöskin kaikki Juudan ruhtinaat hän teurastutti Riblassa.

10. Ja Babelin kuningas antoi tappaa Zedekian lapset, hänen silmäinsä edessä; ja tappoi kaikki Juudan ruhtinaat Riblatissa.

10. Siellä andoi Babelin Cuningas tappa Zedechian lapset hänen silmäins edes ja tappoi caicki Judan Ruhtinat Riblathis.

11. Ja Sidkialta Baabelin kuningas sokaisutti silmät, kytketti hänet vaskikahleisiin ja vei hänet Baabeliin, ja hän pani hänet vankihuoneeseen, jossa hän oli kuolinpäiväänsä asti.

11. Mutta Zedekialta hän antoi puhkaista silmät, ja antoi hänen sidottaa kaksilla vaskikahleilla; ja Babelin kuningas vei hänen Babeliin, ja hän pani hänen vankihuoneesen, siihenasti kuin hän kuoli.

11. Mutta Zedechialda hän andoi puhgaista silmät ja andoi hänen sidotta teräscahlella ja Babelin Cuningas wei hänen Babelijn ja pani hänen fangiuteen sijhen asti cuin hän cuoli.

12. Viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadressarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, joka palveli Baabelin kuningasta, Jerusalemiin.

12. Kymmenentenä päivänä, viidentenä kuukautena, joka oli Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan yhdeksästoistakymmenes vuosi, tuli Nebusaradan, huovinhaltia, joka seisoi Babelin kuninkaan edessä, Jerusalemiin.

12. KYmmendenä päiwänä wijdendenä Cuucautena joca oli NebucadNezarin Babelin Cuningan yhdexäs toistakymmenes wuosi: tuli NebuzarAdan sodanpäämies joca jocapaicas oli Babelin Cuningan tykönä Jerusalemijn/

13. Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella.

13. Ja poltti Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaikki huoneet Jerusalemissa; kaikki suuret huoneet poltti hän tulella.

13. Ja poltti HERran huonen ja Cuningan huonen ja caicki huonet Jerusalemis caicki suuret huonet poltti hän tulella.

14. Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit, yltympäri.

14. Ja kaikki Kaldealaisten sotajoukko, joka huovinhaltian kanssa oli, jaotti kaikki muurit Jerusalemissa joka taholta ympärinsä.

14. Ja caicki Chalderein joucko joca sodanpäämiesten cansa oli jaotit caicki muurit Jerusalemis joca tahwolda ymbärins.

15. Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, siirsi maasta pois osan kansan köyhiä ja kansan tähteitä, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja loput käsityöläisistä.

15. Mutta köyhän väen ja muun kansan, joka oli vielä jäänyt kaupunkiin, ja ne, jotka olivat itsensä antaneet Babelin kuninkaan alle, ja jääneet kansasta, vei Nebusaradan, huovinhaltia, vangittuna pois.

15. Mutta köyhän wäen ja muun Canssan joca oli wielä jäänyt Caupungijn ja ne jotca olit idzens andanet Babelin Cuningan ala ja jäänet Canssat wei NebuzarAdan sodanpäämies fangittuna pois.

16. Mutta osan maan köyhiä Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.

16. Ja Nebusaradan, huovinhaltia, antoi monikahdat köyhästä maan väestä jäädä viinamäkien ja peltoin rakentajiksi.

16. Ja NebuzarAdan sodanpäämies annoi monicahdat sijtä köyhästä maan wäestä jäädä wijnamäkein ja peldoin rakendaixi.

17. Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät kaiken niiden vasken Baabeliin.

17. Mutta vaskipatsaat, jotka olivat Herran huoneessa, ja istuimet ja vaskimeren, joka Herran huoneessa oli, rikkoivat Kaldealaiset, ja veivät kaiken vasken Babeliin.

17. MUtta waskipadzat jotca olit HERran huones ja istuimet ja waskimeren HERran huones ricoit Chaldealaiset ja weit caiken wasken sijtä Babelijn.

18. Ja kattilat, lapiot, veitset, maljat, kupit ja kaikki vaskikalut, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat pois.

18. Ja kattilat, lapiot, veitset, vaskimaljat, lusikat ja kaikki vaski-astiat, joilla palveltiin, ottivat he pois.

18. Ja cattilat lapiot weidzet waskimaljat maljat ja caicki waskiastiat jotca Jumalan palweluxes tarwittin otit he pois.

19. Samoin otti henkivartijain päällikkö vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.

19. Otti myös huovinhaltia pois kaikki, mitkä kullasta ja hopeasta oli, juoma-astiat, savi-astiat, maljat, kattilat, kynttiläjalat, lusikat ja kupit.

19. Sijhen myös otti sodanpäämies pois caicki mitä cullast ja hopiast oli juomaastiat sawuastiat maljat cattilat kyntiläjalat lusicat ja maljat.

20. Molempien pylväiden, meren ja niiden kahdentoista vaskiraavaan, jotka olivat telineiden alla — kaikkien niiden esineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin — niiden vaski ei ollut punnittavissa.

20. Ne kaksi patsasta, sen yhden meren, ne kaksitoistakymmentä vaskihärkää, jotka seisoivat jalkain alla, jotka kuningas Salomo oli antanut tehdä Herran huoneesen, näistä astioista karttui ylönpalttinen vaski.

20. Ne caxi padzasta sen yhden meren ne caxitoista kymmendä waskihärkä jotca seisoit jalcain alla jotca Cuningas Salomo oli andanut tehdä HERran huoneseen näistä astiosta carttui ylönpaltinen waski.

21. Pylväistä oli toisen pylvään korkeus kahdeksantoista kyynärää, ja kahdentoista kyynärän pituinen nauha ulottui sen ympäri. Sen vahvuus oli neljä sormenleveyttä; se oli ontto.

21. Mutta patsaat oli kumpikin kahdeksantoistakymmentä kyynärää korkiat, ja kaksitoista kyynärää nuoraa oli mitta hänen ympäriltänsä, ja oli neljän sormenpaksuus, ja avoin sisältä.

21. Mutta molemmat padzat olit cumbikin cahdexantoistakymmendä kynärätä corkia ja caxitoistakymmendä kynärätä nuora oli mitta hänen ymbärildäns ja oli neljän sormen paxuus ja oli tyhjä sisäldä.

22. Ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta; toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ynnä granaattiomenat.

22. Ja kruunu sen päällä oli myös vaskesta, joka oli viisi kyynärää korkia, ja verkko ja granatin omenat ympäri kruunun olivat kaikki vaskesta; tainkaltainen oli myös toinen patsas ja granatin omenat.

22. Ja cummangin päällä oli waskicnuppi wijttä kynärätä corkia ja wyöt ja Granatin omenat olit cummangin cnupin päällä aina ymbärins caicki waskesta ja yxi padzas oli nijncuin toinengin Granatin omenat myös.

23. Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi ulospäin; kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikkokoristeen päällä yltympäri.

23. Ja oli sen päällä yhdeksänkymmentä ja kuusi granatin omenaa; kaikki granatin omenat olivat sata yhden verkon päällä aina ympärinsä.

23. Ja oli sen päällä yhdexänkymmendä ja cuusi Granatin omenata caicki Granatin omenat olit sata yhden wyön päällä aina ymbärins.

24. Ja henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,

24. Ja huovinhaltia otti papin Serajan ensimäisestä järjestyksestä, ja papin Zephanian toisesta järjestyksestä ja kolme ovenvartiaa.

24. JA sodanpäämies otti Papin SeraJan ensimäisest järjestyxest ja Papin Zephanian toisesta järjestyxestä ja colme owenwartiata/

25. ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maakansasta, jotka tavattiin kaupungista.

25. Ja hän otti yhden kamarihaltian kaupungista, joka oli pantu sotaväen päälle, ja seitsemän miestä niistä, jotka aina seisoivat kuninkaan edessä, jotka kaupungissa löydettiin, niin myös joukon ylimmäisen kirjoittajan, joka kirjoitti maan väen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka kaupungissa löydettiin;

25. Ja yhden Camarerin Caupungista joca oli pandu sotawäen päälle ja seidzemen miestä joiden piti oleman Cuningan tykönä jotca Caupungisa löyttin sijhen myös joucon ylimmäisen kirjoittajan joca kirjoitta maan wäen sijhen myös cuusikymmendä miestä maan Canssasta jotca Caupungisa löyttin.

26. Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.

26. Nämät otti Nebusaradan, huovinhaltia, ja vei heidät Babelin kuninkaan tykö Riblatiin.

26. Nämät otti NebusarAdan sodanpäämies ja wei heidän Babelin Cuningan tygö Riblathijn.

27. Ja Baabelin kuningas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin Juuda siirrettiin pois maastansa.

27. Ja Babelin kuningas tappoi heidät Riblatissa, Hamatin maalla. Niin Juuda vietiin vankina pois maaltansa.

27. Ja Babelin Cuningas tappoi heidän Riblathis joca on Hemathin maalla. Nijn Juda wietin fangina hänen maaldans.

28. Tämä on se kansa, jonka Nebukadressar vei pakkosiirtolaisuuteen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista,

28. Tämä on se kansa, jonka Nebukadnetsar vei pois: seitsemäntenä vuonna, kolmetuhatta ja kolme kolmattakymmentä Juudalaista;

28. TÄmä on se Canssa jonga NebucadNezar wei pois nimittäin: seidzemendenä wuonna: colme tuhatta ja colme colmattakymmendä Judalaista.

29. Nebukadressarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi henkeä Jerusalemista.

29. Mutta Nebukadnetsarin kahdeksantenatoistakymmenentenä vuotena, kahdeksansataa kaksineljättäkymmentä sielua Jerusalemista.

29. Mutta NebucadNezarin cahdexanna toistakymmendenä wuotena cahdexan sata ja caxi neljättäkymmendä sielua Jerusalemist.

30. Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista pakkosiirtolaisuuteen — yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä.

30. Ja Nebukadnetsarin kolmantena vuonna kolmattakymmenentä vei Nebusaradan, huovinhaltia, pois seitsemänsataa ja viisiviidettäkymmentä sielua Juudasta; kaikki sielut ovat neljätuhatta ja kuusisataa.

30. Ja NebucadNezarin colmandena wuonna colmattakymmendä wei NebusarAdan sodanpäämies pois seidzemen sata ja wijsi wijdettäkymmendä sielua Judasta caicki sielut owat neljä tuhatta ja cuusi sata.

31. Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet pois vankilasta.

31. Mutta seitsemäntenä vuonna neljättäkymmentä sen jälkeen kuin Jojakin, Juudan kuningas, oli viety pois, viidentenä päivänä kolmattakymmentä toisessa kuukaudessa toistakymmentä, nosti Evilmerodak, Babelin kuningas, sinä vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Jojakinin Juudan kuninkaan pään ylös, ja otti hänen vankihuoneesta;

31. Mutta seidzemendenä wuonna neljättäkymmendä sen jälken cuin Jojachin Judan Cuningas wiety oli pois wijdendenä päiwänä colmattakymmendä cahdes toistakymmenennes Cuucaudes nosti EuilMerodach Babelin Cuningas sinä wuonna cosca hän tuli Cuningaxi Jojachinin Judan Cuningan pään ja otti hänen fangiudesta/

32. Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hänen tykönänsä Baabelissa.

32. Ja puhui hänen kanssansa ystävällisesti, ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi niiden kuningasten istuimia, jotka hänen tykönänsä olivat Babelissa;

32. Ja puhui hänen cansans ystäwälisest ja asetti hänen istuimens ylömmä nijden Cuningasten istuimita jotca hänen tykönäns olit Babelis:

33. Hän sai panna pois vanginpuvun ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli.

33. Ja muutti hänen vankiutensa vaatteet; ja hän söi hänen edessänsä leipää aina kaikkena elinaikanansa.

33. Ja muutti hänen fangiudens waattet ja hän söi hänen edesäns joca paicas hänen elinaicanans.

34. Ja hän sai Baabelin kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.

34. Ja hänelle annettiin alinomaa Babelin kuninkaalta hänen elatuksensa, niinkuin hänelle oli määrätty kaikeksi hänen elinajaksensa, aina hänen kuolemaansa asti.

34. Ja hänelle annettin joca paicas Babelin Cuningalda hänen elatuxens nijncuin hänelle oli määrätty caikexi hänen alinajaxens aina hänen cuolemans asti. Tämä lucu todista Jeremian ollen Jumalan totisen Prophetan ettei hänen ennustuxens Judast ja Jerusalemist ole tyhjän rauwennut eikä muutcan nijncuin sijtte lopust on tiettäwäxi tullut. Prophetan Jeremian loppu.