PSALMIT

PSALTTARIT

PSALTTARIT
1938 1776 1642

 

 

 
PSALMI 17 17 PSALTTARI XVII.  Psalmi .
17:1 Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta. 17:1 Davidin rukous. Kuule, \Herra\, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde. Ps 17:1 Dawidin rucous. CUule HERra oikeutta/ hawaidze minun parcun/ ymmärrä minun rucouxen/ joca ei wieckasta suusta lähde.
17:2 Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on. 17:2 Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta. Ps 17:2 Puhu sinä minun syysäni/ ja cadzo sinä mikä oikeus on.
17:3 Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos. 17:3 Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko. Ps 17:3 Sinä coettelet minun sydämeni/ ja edziskelet sitä yöllä/ ja tutkit minua/ ja et mitän löydä/ minä olen aicoinut ettei minun suuni misäkän rico.
17:4 Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä. 17:4 Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä. Ps 17:4 Minä warjelen minuni/ sinun huuldes sanoisa/ ihmisten töistä/ murhajan tiellä.
17:5 Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju. 17:5 Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi. Ps 17:5 Hallidze minun käyndöni polguilles/ ettei minun askeleni liucadais.
 
17:6 Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni. 17:6 Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni. Ps 17:6 Minä huudan sinua/ ettäs Jumala minua cuulisit/ cumarra corwas minun puoleni/ cuule minun puheni.
17:7 Osoita ihmeellinen armosi, sinä, joka pelastat vihamiesten vallasta ne, jotka turvaavat sinun oikeaan käteesi. 17:7 Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat. Ps 17:7 Osota sinun ihmelliset hywydes/ sinä nijden wapahtaja/ jotca sinuun uscaldawat/ nijtä wastan/ jotca sinun oikia kättäs wastan owat.
17:8 Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan 17:8 Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla. Ps 17:8 Warjele minua nijncuin silmän muna/ suojele minua sijpeis warjon alla.
17:9 jumalattomilta, jotka tahtovat minut tuhota, verivihollisiltani, jotka minua saartavat. 17:9 Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät. Ps 17:9 Jumalattomilda jotca minua häätäwät/ minun wihollisistani/ jotca minun sieluani pijrittäwät.
17:10 He ovat sulkeneet tunnottomat sydämensä, heidän suunsa puhuu ylvästellen. 17:10 Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi. Ps 17:10 Heidän lihawans yhtä pitäwät/ he puhuwat suullans ylpiäst.
17:11 He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan. 17:11 Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan, Ps 17:11 Cuhunga me menem/ nijn he meitä pijrittäwät/ sijhen he silmäns tarcoittawat/ meitä cukistaxens.
17:12 Hän on niinkuin saalista himoitseva leijona, niinkuin nuori leijona, joka piilossa väijyy. 17:12 Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy. Ps 17:12 Nijncuin Lejon joca saalist persoittele/ nijncuin nuori Lejon joca luolasta wäijy.
17:13 Nouse, Herra, astu hänen eteensä. Paiskaa hänet maahan. Vapahda miekallasi minun sieluni jumalattomista, 17:13 Nouse, \Herra\, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista, Ps 17:13 Nouse HERra/ carca ja polje händä/ ja wapada minun sielun miecallas jumalattomista.
17:14 kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen. 17:14 Sinun kädelläs ihmisistä, \Herra\, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa. Ps 17:14 Sinun kätes ihmisist HERra/ tämän mailman ihmisist/ joiden osa on täsä elämäsä/ ja joiden wadzan sinä täytät tawarallas/ joilla lapsia kyllä on/ ja jättäwät tähtens heidän lapsucaisillens.
17:15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella. 17:15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen. Ps 17:15 Mutta minä cadzon caswoas wanhurscaudesa/ minä rawitan herättyäni/ sinun cuwas jälken.