PSALMIT

PSALTTARIT

PSALTTARIT
1938 1776 1642
     
PSALMI 121 121 PSALTTARI CXXI.  Psalmi .
121:1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu? 121:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee. Ps 121:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MInä nostan silmäni mäkin päin/ joista minulle apu tule.
121:2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan. 121:2 Minun apuni tulee \Herralta\, joka taivaan ja maan tehnyt on. Ps 121:2 Minun apun tule HERralda/ joca taiwan ja maan tehnyt on.
121:3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku. 121:3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee. Ps 121:3 Ei hän salli sinun jalcas horjua/ eikä se maca joca sinua kätke.
121:4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku. 121:4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa. Ps 121:4 Cadzo/ Israelin wartia/ ei hän maca eli torcu.
121:5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi. 121:5 \Herra\ kätkeköön sinua: \Herra\ on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs, Ps 121:5 HERra kätkekön sinua/ HERra on sinun warjos/ sinun oikialla kädelläs.
121:6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä. 121:6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä. Ps 121:6 Ettei Auringo sinua poldais päiwällä/ eikä Cuu yöllä.
121:7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi. 121:7 \Herra\ kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus! Ps 121:7 HERra kätkekön sinua caikista pahoista/ hän kätkekön sinun sielus.
121:8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti. 121:8 \Herra\ kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen! Ps 121:8 HERra kätkekön sinun ulos käymises ja sisällekäymises/ hamast nyt ja ijancaickiseen.
     
PSALMI 122 122 PSALTTARI CXXII.  Psalmi .
122:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen." 122:1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme \Herran\ huoneeseen, Ps 122:1 Dawidin weisu corkeimmas. Chuoris. MInä iloidzen nijstä cuin minulle sanotut owat/ että me menem HERran huoneseen.
122:2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem; 122:2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem. Ps 122:2 Ja että meidän jalcam pitä seisoman/ sinun porteisas Jerusalem.
122:3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen, 122:3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon, Ps 122:3 Jerusalem on rakettu Caupungixi/ johonga on tuleminen cocon.
122:4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä. 122:4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, \Herran\ sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään \Herran\ nimeä. Ps 122:4 Että sucucunnat astuisit sinne ylös/ nimittäin/ HERran sucucunda/ saarnaman Israelin Canssalle/ ja kijttämän HERran nime.
122:5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet. 122:5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet. Ps 122:5 Sillä siellä owat istuimet raketut duomitta/ Dawidin huonen istuimet.
122:6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat. 122:6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat! Ps 122:6 Toiwottacat Jerusalemille onne/ he menestykön jotca sinua racastawat.
122:7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi. 122:7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas! Ps 122:7 Rauha olcon sinun muureis sisällä/ ja onni sinun huoneisas.
122:8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha. 122:8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa! Ps 122:8 Minun weljeini ja ystäwäini tähden/ minä toiwotan sinulle rauha.
122:9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi. 122:9 \Herran\ meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas. Ps 122:9 Meidän HERram Jumalam huonen tähden/ edzin minä sinun parastas.
     
PSALMI 123 123 PSALTTARI CXXIII.  Psalmi .
123:1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut. 123:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni sinun tykös, joka asut taivaissa. Ps 123:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MInä nostan silmäni sinun tygös/ joca asut taiwaisa.
123:2 Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä. 123:2 Katso, niinkuin palveliain silmät katsovat isäntänsä käsiin, niinkuin piikain silmät katsovat emäntäinsä käsiin, niin meidänkin silmämme katsovat \Herraa\ meidän Jumalaamme, siihenasti että hän meitä armahtaa. Ps 123:2 Cadzo/ cuin palweliain silmät cadzowat heidän isändäins käsijn.
Ps 123:3 Cuin pijcain silmät cadzowat heidän emändäins käsijn.
Ps 123:4 Nijn meidän silmäm cadzowat meidän HERram Jumalatam/ sijhenasti että hän meille armollisexi tule.
123:3 Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta. 123:3 Ole meille armollinen, \Herra\, ole meille armollinen! sillä me olemme sangen täytetyt ylönkatseesta; Ps 123:5 Ole meille armollinen HERra/ ole meille armollinen: sillä me olem sangen täytetyt ylöncadzesta.
123:4 Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta. 123:4 Sangen täynnä on meidän sielumme rikasten pilkkaa ja ylpeiden ylönkatsetta. Ps 123:6 Sangen täynäns on meidän sielum ylpeitten pilcasta/ ja coreitten ylöncadzesta.
     
PSALMI 124 124 PSALTTARI CXXIV.  Psalmi .
124:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme - näin sanokoon Israel - 124:1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei \Herra\ olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel: Ps 124:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. ELlei HERra olis meidän cansam/ nijn sanocan Israel.
124:2 ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan, 124:2 Ellei \Herra\ olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan, Ps 124:2 Ellei HERra olis meidän cansam/ cosca ihmiset carcawat meitä wastan.
124:3 niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan; 124:3 Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme; Ps 124:3 Nijn he nielisit meidän eläwäldä/ cosca heidän wihans julmistu meidän päällem.
124:4 niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse; 124:4 Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse: Ps 124:4 Nijn wesi meitä upotais/ Cosket käwisit meidän sieluim ylidze.
124:5 niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse. 124:5 Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.  
124:6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi. 124:6 Kiitetty olkoon \Herra\, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa! Ps 124:5 Kijtetty olcon HERra/ ettei hän meitä anna raateluxexi heidän hambaillens.
124:7 Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois. 124:7 Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt. Ps 124:6 Meidän sielum pääsi nijncuin lindumiehen paulasta. Paula on särjetty/ ja me olemma päästetyt.
124:8 Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan. 124:8 Meidän apumme on \Herran\ nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on. Ps 124:7 Meidän apum on HERran nimesä/ joca taiwan ja maan tehnyt on.
     
PSALMI 125 125 PSALTTARI CXXV.  Psalmi .
125:1 Matkalaulu. Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti. 125:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Jotka \Herran\ päälle uskaltavat, ei he lankee, vaan pysyvät ijankaikkisesti niinkuin Zionin vuori. Ps 125:1 Weisu corkeimmas Chuoris. JOtca HERran päälle uscaldawat/ ei he lange/ waan pysywät ijancaickisest nijncuin Zionin wuori.
125:2 Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti. 125:2 Jerusalemin ympäri ovat vuoret, ja \Herra\ on kansansa ympärillä, hamasta nyt ja ijankaikkiseen. Ps 125:2 Jerusalemin ymbäri owat wuoret/ ja HERra on hänen Canssans ymbärillä/ hamast nyt ja ijancaickiseen.
125:3 Sillä jumalattomuuden valtikka ei saa vallita vanhurskasten arpaosaa, että vanhurskaat eivät ojentaisi käsiänsä vääryyteen. 125:3 Sillä jumalattomain valtikka ei pidä pysymän vanhurskasten joukon päällä, ettei vanhurskaat ojentaisi käsiänsä vääryyteen. Ps 125:3 Sillä jumalattomain waldicka ei pidä pysymän wanhurscasten joucon päällä/ ettei wanhurscat ojennais käsiäns wääryteen.
125:4 Anna hyvää hyville, Herra, ja oikeamielisille. 125:4 \Herra\, tee hyvästi hyville ja hurskaille sydämille. Ps 125:4 HERra tee hywästi/ hywille ja hurscaille sydämille.
125:5 Mutta jotka poikkeavat mutkaisille teilleen, ne Herra hukuttakoon yhdessä väärintekijäin kanssa. Rauha Israelille! 125:5 Mutta jotka poikkeevat vääriin teihinsä, niitä \Herra\ ajaa pois pahantekiäin kanssa; mutta rauha olkoon Israelille! Mutta jotca poickewat wäärijn teihins/ nijtä Jumala aja pois pahantekiäin cansa/ mutta rauha olcon Israelille.
     
PSALMI 126 126 PSALTTARI CXXVI.  Psalmi .
126:1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset. 126:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska \Herra\ päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset. Ps 126:1 Weisu corkeimmas Chuoris. COsca HERra päästä Zionin fangit/ nijn me olemma nijncuin unda näkewäiset.
126:2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan." 126:2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: \Herra\ on suuria heidän kohtaansa tehnyt. Ps 126:2 Silloin meidän suum naurolla täytetän/ ja meidän kielem on täynäns riemua/ silloin sanotan pacanoisa: HERra on suuria heidän cohtans tehnyt.
126:3 Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme. 126:3 \Herra\ on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset. Ps 126:3 HERra on suuria tehnyt meidän cohtam: sillä me olemma iloiset.
126:4 Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa. 126:4 \Herra\! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä. Ps 126:4 HERra käännä meidän fangiuxem/ nijncuins wirrat eteläs cuiwannut olet.
126:5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat. 126:5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät. Ps 126:5 Jotca kyyneleillä kylwäwät/ ne ilolla nijttäwät.
126:6 He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat. 126:6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä. Ps 126:6 He menewät ja itkewät/ ja wiewät ulos callin siemenen/ ja tulewat riemulla/ ja tuowat heidän lyhtens.
     
PSALMI 127 127 PSALTTARI CXXVII.  Psalmi .
127:1 Matkalaulu; Salomon virsi. Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. 127:1 Salomon veisu korkeimmassa Kuorissa. Jos ei \Herra\ huonetta rakenna, niin hukkaan työtä tekevät, jotka sitä rakentavat: jos ei \Herra\ kaupunkia varjele, niin vartiat hukkaan valvovat. Ps 127:1 Salomon weisu corkeimmas Chuoris. JOs ei HERra huonetta rakenna/ nijn he huckan työtä tekewät/ jotca sitä rakendawat.
Ps 127:2 Jos ei HERra Caupungita warjele/ nijn wartiat huckan walwowat.
127:2 Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa. 127:2 Se on turha, että te varhain nousette ja hiljain maata menette, ja syötte leipänne surulla; sillä hän antaa ystävillensä heidän maatessansa. Ps 127:3 Se on turha että te warhain nouset ja hiljain maata menet/ ja suurella työllä elatuxen walmistatte: sillä hän anda ystäwillens heidän maatesans.
127:3 Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. 127:3 Katso, lapset ovat \Herran\ lahja, ja kohdun hedelmä on anto. Ps 127:4 Cadzo/ lapset owat HERran lahja/ ja ruumin hedelmä on ando.
127:4 Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat. 127:4 Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset. Ps 127:5 Cuin nuolet wäkewän kädesä/ nijn owat nuorucaiset.
127:5 Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä. 127:5 Autuas on se, jonka viini on niitä täynnänsä: ei ne häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on. Ps 127:6 Autuas on se jonga wijni on nijtä täynäns/ ei ne häwäistä/ cosca heillä wihollistens cansa portisa tekemist on.
     
PSALMI 128 128 PSALTTARI CXXVIII.  Psalmi .
128:1 Matkalaulu. Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa, joka vaeltaa hänen teillänsä. 128:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Autuas on jokainen, joka \Herraa\ pelkää, ja hänen tiellänsä vaeltaa. Ps 128:1 Weisu corkeimmas Chuoris. AUtuas on se cuin HERra pelkä/ ja hänen teilläns waelda.
128:2 Sinä saat nauttia kättesi ansion; onnellinen sinä, sinun käy hyvin! 128:2 Sillä sinä elätät itses kättes töistä: autuas sinä olet, ja sinulle käy hyvästi. Ps 128:2 Sinä elätät sinua kättes töistä/ autuas sinä olet/ ja sinulle käy hywästi.
128:3 Niinkuin hedelmällinen viiniköynnös on sinun emäntäsi sinun huoneesi perällä, niinkuin öljypuun vesat ovat sinun lapsesi sinun pöytäsi ympärillä. 128:3 Sinun emäntäs on niinkuin hedelmällinen viinapuu huonees sisimmäisissä loukkaissa: sinun lapses niinkuin öljypuun vesat, pöytäs ympärillä. Ps 128:3 Sinun emändäs on nijncuin hedelmällinen wijnapuu/ sinun huones louckaita ymbäri/ sinun lapses nijncuin öljyn wesat/ sinun pöytäs ymbärillä.
128:4 Sillä katso, näin siunataan mies, joka Herraa pelkää. 128:4 Katsos, näin se mies siunataan, joka \Herraa\ pelkää. Ps 128:4 Cadzos/ näin se mies siunatan/ joca HERra pelkä.
128:5 Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena, 128:5 \Herra\ siunaa sinua Zionista, ettäs näet Jerusalemin onnen kaikkena elinaikanas, Ps 128:5 HERra siuna sinua Zionista/ ettäs näet Jerusalemin onnen/ caickena sinun elinaicanas.
128:6 saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille! 128:6 Ja saat nähdä lastes lapset: rauha olkoon Israelille! Ps 128:6 Ja saat nähdä sinun lastes lapset/ ja rauhan Israelis.
     
PSALMI 129 129 PSALTTARI CXXIX.  Psalmi .
129:1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti - näin sanokoon Israel - 129:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel; Ps 129:1 Weisu corkeimmas Chuoris. HE owat usein minua ahdistanet hamast minun nuorudestani/ sanocan Israel.
129:2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle. 129:2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet. Ps 129:2 He owat usein minua ahdistanet hamast minun nuorudestani/ mutta ei he minua woittanet.
129:3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot. 129:3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet. Ps 129:3 Kyndäjät owat minun selkäni päällä kyndänet/ ja wacons pitkäxi wetänet.
129:4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet. 129:4 \Herra\, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut. Ps 129:4 HERra joca wanhurscas on/ on jumalattomain köydet catcoinut.
129:5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet. 129:5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat. Ps 129:5 Josca he häpiään tulisit ja käändyisit tacaperin/ caicki jotca Zionita wihawat.
129:6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan, 129:6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös, Ps 129:6 Josca he olisit nijncuin ruohot cattoin päällä/ jotca ennen cuiwettuwat cuin he rewäistän ylös.
129:7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä. 129:7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä; Ps 129:7 Joista nijttäjä ei kättäns täytä/ eikä lyhten sitoja syliäns.
129:8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen." 129:8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon \Herran\ siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä \Herran\ nimeen. Ps 129:8 Eikä yxikän ohidzekäypä sano: olcon HERran siunaus teidän päällän/ me siunam teitä HERran nimeen.
     
PSALMI 130 130 PSALTTARI CXXX.  Psalmi .
130:1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. 130:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, \Herra\. Ps 130:1 Weisu corkeimmas Chuoris. SYwydestä minä huudan sinua HERra.
130:2 Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä. 130:2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä. Ps 130:2 HERra cuule minun änen/ waarin ottacan sinun corwas minun rucouxeni änestä.
130:3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää? 130:3 Jos sinä, \Herra\, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy? Ps 130:3 Jos sinä HERra soimat syndiä ? HERra cuca sijs pysy ?
130:4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin. 130:4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin. Ps 130:4 Sillä sinun tykönäs on andexiandamus/ että sinua peljätäisin.
130:5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa. 130:5 Minä odotan \Herraa\: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle. Ps 130:5 Minä odotan HERra/ minun sielun odotta/ ja minä toiwon hänen sanans päälle.
130:6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua. 130:6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti. Ps 130:6 Minun sielun wartioidze HERra/ huomen wartiasta toisen huomen wartian asti.
130:7 Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä. 130:7 Israel toivokaan \Herran\ päälle; sillä \Herralla\ on armo, ja runsas lunastus hänellä. Ps 130:7 Israel toiwocan HERran päälle/ sillä HERralla on armo/ ja runsas lunastus hänellä.
130:8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä. 130:8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä. Ps 130:8 Ja hän lunasta Israelin caikista hänen synneistäns.
     
PSALMI 131 131 PSALTTARI CXXXI.  Psalmi .
131:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä, eivät minun silmäni ole korskeat, enkä minä tavoittele asioita, jotka ovat minulle ylen suuret ja käsittämättömät. 131:1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. \Herra\! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat. Ps 131:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. HERra/ ei minun sydämen ole corja/ eikä minun silmäni ole ylpiä/ engä waella suurisa asioisa/ jotca minulle työlät owat.
131:2 Totisesti, minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa. 131:2 Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan. Ps 131:2 Cosca en minä minun sieluani asettanut ja waikittanut/ nijn minun sielun tuli wieroitetuxi/ nijncuin lapsi äitistäns wieroitetan.
131:3 Pane toivosi Herraan, Israel, nyt ja iankaikkisesti. 131:3 Israel toivokaan \Herran\ päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen. Ps 131:3 Israel toiwocan HERran päälle hamast nyt ja ijancaickiseen.
     
PSALMI 132 132 PSALTTARI CXXXII.  Psalmi .
132:1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa, 132:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, \Herra\, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa, Ps 132:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MUista HERra Dawidita/ ja caicke hänen waiwans.
132:2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle: 132:2 Joka \Herralle\ vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle: Ps 132:2 Joca HERralle wannoi/ ja lupais lupauxens Jacobin wäkewälle.
132:3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani, 132:3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata; Ps 132:3 En minä mene minun huoneni majaan/ engä wuoteseni pane maata.
132:4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, 132:4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua, Ps 132:4 En minä anna silmäini unda saada/ engä silmälautaini torckua.
132:5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle." 132:5 Siihenasti kuin minä löydän sian \Herralle\, Jakobin väkevän asumiseksi. Ps 132:5 Sijhenasti cuin minä löydän sian HERralle/ Jacobin wäkewän asumisexi.
132:6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta. 132:6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla. Ps 132:6 Cadzo/ me cuulimma hänestä Ephratas/ me olemma sen löynnet medzän kedoisa.
132:7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen. 132:7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä. Ps 132:7 Me tahdomma hänen asuinsioins mennä/ ja cumarta hänen jalcains astinlaudan edes.
132:8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. 132:8 Nouse, \Herra\, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki. Ps 132:8 Nouse HERra sinun lepoos/ sinä ja sinun wäkewydes Arcki.
132:9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot. 132:9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan. Ps 132:9 Anna sinun Pappis puke heitäns wanhurscaudella/ ja sinun pyhäs riemuitcan.
132:10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja. 132:10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden. Ps 132:10 Älä ota pois sinun woidellus hallitust/ sinun palwelias Dawidin tähden.
132:11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. 132:11 \Herra\ on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles. Ps 132:11 HERra on wannonut Dawidille totisen walan/ ja ei hän sijtä wilpistele/ sinun ruumis hedelmästä minä istutan sinun istuimelles.
132:12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti." 132:12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti. Ps 132:12 Jos sinun lapses minun lijttoni pitäwät ja minun todistuxeni/ jotca minä heille opetan/ nijn heidän lapsens myös sinun istuimellas istuwat ijancaickisest
132:13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa: 132:13 Sillä \Herra\ on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa. Ps 132:13 Sillä HERra on Zionin walinnut/ ja halaja siellä asua.
132:14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut. 132:14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa. Ps 132:14 Tämä on minun lepon ijancaickisest/ täsä minä tahdon asua: sillä se minulle kelpa.
132:15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin. 132:15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää. Ps 132:15 Minä siunan heidän elatuxens/ ja hänen köyhillens kyllä annan leipä.
132:16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot. 132:16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman. Ps 132:16 Hänen Pappins minä puetan autuudella/ ja hänen pyhäns pitä riemuidzeman.
132:17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. 132:17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni. Ps 132:17 Siellä minä annan puhjeta Dawidin sarwen/ minä walmistin kyntiläni woideltulleni.
132:18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa." 132:18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman. Ps 132:18 Hänen wihollisens minä häpiällä puetan/ mutta hänen päälläns cucoista hänen cruununs.
     
PSALMI 133 133 PSALTTARI CXXXIII.  Psalmi .
133:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat! 133:1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Katsos kuinka hyvä ja kuinka suloinen se on, että veljekset sovinnossa keskenänsä asuvat. Ps 133:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. CAdzos/ cuinga hywä ja suloinen se on/ että weljet sowinnos keskenäns asuwat.
133:2 Se on niinkuin kallis öljy pään päällä, jota tiukkuu partaan - Aaronin partaan, jota tiukkuu hänen viittansa liepeille. 133:2 Niinkuin kallis voide, joka Aaronin päästä vuotaa koko hänen partaansa, joka vuotaa hänen vaatettensa liepeesen; Ps 133:2 Nijncuin se callis woide/ joca Aaronin päästä wuota coco hänen partaans/ joca wuota hänen waatteisijns.
133:3 Se on niinkuin Hermonin kaste, joka tiukkuu Siionin vuorille. Sillä sinne on Herra säätänyt siunauksen, elämän, ikuisiksi ajoiksi. 133:3 Niinkuin Hermonin kaste, joka tulee alas Zionin vuorelle; sillä siellä lupaa \Herra\ siunauksen ja elämän alati ja ijankaikkisesti. Ps 133:3 Nijncuin neste/ joca Hermonist tule alas Zionin wuorelle: Sillä siellä lupa HERra siunauxen/ ja elämän alati ja ijancaickisest.
     
PSALMI 134 134 PSALTTARI CXXXIV.  Psalmi .
134:1 Matkalaulu. Katso, kiittäkää Herraa, kaikki te Herran palvelijat, jotka öisin seisotte Herran huoneessa. 134:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Katso, kiittäkäät \Herraa\, kaikki \Herran\ palveliat, jotka yöllä seisotte \Herran\ huoneessa! Ps 134:1 Weisu corkeimmas Chuoris. CAdzo/ kijttäkät HERra caicki HERran palweliat/ jotca yöllä seisotta HERran huonesa.
134:2 Kohottakaa kätenne pyhäkköön päin ja kiittäkää Herraa. 134:2 Nostakaat kätenne pyhään päin, ja kiittäkäät \Herraa\. Ps 134:2 Nostacat käten Pyhä päin/ ja kijttäkät HERra.
134:3 Herra siunatkoon sinua Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan. 134:3 \Herra\ siunatkoon sinua Zionista, joka taivaan ja maan tehnyt on. Ps 134:3 HERra siunatcon sinua Zionista/ joca taiwan ja maan tehnyt on.
     
PSALMI 135 135 PSALTTARI CXXXV.  Psalmi .
135:1 Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat, 135:1 Halleluja! Ylistäkäät \Herran\ nimeä, kiittäkäät, \Herran\ palveliat. Ps 135:1 Halleluja. YListäkät HERran nime/ kijttäkät HERran palweliat.
135:2 jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esikartanoissa. 135:2 Te kuin seisotte \Herran\ huoneessa, meidän Jumalamme esihuoneissa. Ps 135:2 Te cuin seisotta HERran huonesa/ meidän Jumalam esihuoneisa.
135:3 Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimellensä, sillä se on suloinen. 135:3 Kiittäkäät \Herraa\, sillä \Herra\ on hyvä, ja veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; sillä se on suloinen. Ps 135:3 Kijttäkät HERra/ sillä HERra on hywä/ ja weisatcat kijtost hänen nimellens: sillä se on suloinen.
135:4 Sillä Herra on valinnut Jaakobin omaksensa, Israelin omaisuudeksensa. 135:4 Sillä \Herra\ on itsellensä valinnut Jakobin, Israelin omaksensa. Ps 135:4 Sillä HERra on idzellens walinnut Jacobin/ Israelin hänen omaxens.
135:5 Sillä minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Herramme korkeampi kaikkia jumalia. 135:5 Minä tiedän, että \Herra\ on suuri, ja meidän Jumalamme kaikkein jumalain ylitse. Ps 135:5 Minä tiedän että HERra on suuri/ ja meidän Jumalam caickein jumalain seas.
135:6 Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä; 135:6 Kaikki, mitä \Herra\ tahtoo, niin hän tekee, taivaassa ja maassa, meressä ja kaikessa syvyydessä; Ps 135:6 Caicki mitä HERra tahto/ nijn hän teke/ taiwas/ maas/ meres ja caikes sywydes.
135:7 hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista; 135:7 Joka pilvet nostaa maan ääristä, joka pitkäisen leimauksesta sateen saattaa, ja tuulen tuo ulos tavaroistansa; Ps 135:7 Joca pilwet nosta maan äristä/ joca pitkäisen tulen ja saten teke/ joca tuulet salaisista paicoista anda puhalda.
135:8 hän, joka surmasi Egyptin esikoiset, niin ihmisten kuin eläinten; 135:8 Joka esikoiset Egyptissä löi, sekä ihmisistä että karjasta, Ps 135:8 Joca esicoiset Egyptis löi/ sekä ihmisistä että carjasta.
135:9 hän, joka lähetti tunnusteot ja ihmeet sinun keskellesi, Egypti, faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa vastaan; 135:9 Ja antoi merkkinsä ja ihmeensä tulla Egyptin keskelle, Pharaolle ja kaikille hänen palvelioillensa; Ps 135:9 Ja andoi merckins ja ihmens tulla Egyptin keskelle/ Pharaolle ja caikille hänen palwelioillens.
135:10 hän, joka kukisti suuret kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille, 135:10 Joka monet pakanat löi, ja tappoi väkevät kuninkaat: Ps 135:10 Joca paljon Canssa löi/ ja tappoi wäkewät Cuningat.
135:11 Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille 135:11 Sihonin Amorilaisten kuninkaan, ja Ogin Basanin kuninkaan, ja kaikki Kanaanin valtakunnat, Ps 135:11 Sihonin Amorrerein Cuningan/ ja Oggin Basanin Cuningan/ ja caicki Canaan waldacunnat.
135:12 ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa Israelille. 135:12 Ja antoi heidän maansa perimiseksi, Israelille kansallensa perimiseksi. Ps 135:12 Ja andoi heidän maans perimisexi/ Israelille hänen Canssallens perimisexi.
135:13 Herra, sinun nimesi pysyy iankaikkisesti, Herra, sinun muistosi polvesta polveen. 135:13 \Herra\, sinun nimes pysyy ijankaikkisesti: \Herra\, sinun muistos pysyy suvusta sukuun. Ps 135:13 HERra sinun nimes pysy ijancaickisest/ sinun muistos pysy HERra loppumata.
135:14 Sillä Herra hankkii oikeuden kansalleen ja armahtaa palvelijoitansa. 135:14 Sillä \Herra\ tuomitsee kansansa, ja on palvelioillensa armollinen. Ps 135:14 Sillä HERra duomidze hänen Canssans/ ja on palwelioillens armollinen.
135:15 Pakanain epäjumalat ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa. 135:15 Pakanain epäjumalat ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt. Ps 135:15 Pacanain epäjumalat owat hopia ja culda/ ihmisten käsillä tehdyt.
135:16 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe, 135:16 Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe; Ps 135:16 Heillä on suu/ ja ei mitän puhu/ heillä owat silmät/ ja ei mitän näe.
135:17 niillä on korvat, mutta eivät kuule, eikä niillä ole henkeä suussansa. 135:17 Heillä ovat korvat, ja ei kuule: eikä ole henkeä heidän suussansa. Ps 135:17 Heillä owat corwat/ ja ei mitän cuule/ eikä ole henge ensingän heidän suusans.
135:18 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin turvaavat. 135:18 Jotka niitä tekevät, he ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat. Ps 135:18 Jotca nijtä tekewät/ he owat heidän caltaisens/ ja caicki jotca heihin uscaldawat.
135:19 Te, Israelin suku, kiittäkää Herraa, te, Aaronin suku, kiittäkää Herraa. 135:19 Te Israelin huoneesta, kiittäkäät \Herraa\! te Aaronin huoneesta, kiittäkäät \Herraa\! Ps 135:19 Israelin huone kijttäkän HERra/ te Aaronin huonesta/ kijttäkät HERra.
135:20 Te, Leevin suku, kiittäkää Herraa, te, Herraa pelkääväiset, kiittäkää Herraa. 135:20 Te Levin huoneesta, kiittäkäät \Herraa\! te jotka \Herraa\ pelkäätte, kiittäkäät \Herraa\! Ps 135:20 Te Lewin huonesta kijttäkät HERra/ te cuin HERra pelkätte/ kijttäkät HERra.
135:21 Kohotkoon Herralle kiitos Siionista, hänelle, joka Jerusalemissa asuu. Halleluja! 135:21 Kiitetty olkoon \Herra\ Zionista, joka Jerusalemissa asuu! Halleluja! Ps 135:21 Kijtetty olcon HERra Zionista/ joca Jerusalemis asu. Halleluja.
     
PSALMI 136 136 PSALTTARI CXXXVI.  Psalmi .
136:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 136:1 Kiittäkäät \Herraa\, sillä hän on hyvä; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 136:1 KIittäkät HERra/ sillä hän on hywä/ ja hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:2 Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 136:2 Kiittäkäät kaikkein jumalain Jumalaa; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 136:2 Kijttäkät caickein jumalain Jumalata/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:3 Kiittäkää herrain Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:3 Kiittäkäät kaikkein herrain Herraa; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti, Ps 136:3 Kijttäkät caickein herrain HERra: sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:4 häntä, joka yksin tekee suuria ihmeitä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:4 Joka yksinänsä suuret ihmeet tekee; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:4 Joca yxinäns suuret ihmet teke/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:5 häntä, joka on taidolla tehnyt taivaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:5 Joka taivaat toimellisesti on tehnyt; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:5 Joca taiwat toimellisest on tehnyt/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:6 häntä, joka on vetten ylitse levittänyt maan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:6 Joka maan on levittänyt veden päälle; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:6 oca maan on lewittänyt weden päälle/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:7 häntä, joka on tehnyt suuret valot, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti: 136:7 Joka suuret valkeudet on tehnyt; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:7 Joca suuret walkeudet on tehnyt/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:8 auringon hallitsemaan päivää, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:8 Auringon päivää hallitsemaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:8 Auringon päiwä hallidzeman/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:9 kuun ja tähdet hallitsemaan yötä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:9 Kuun ja tähdet yötä hallitsemaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:9 Cuun ja tähdet yötä hallidzeman/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:10 häntä, joka löi Egyptiä surmaten sen esikoiset, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:10 Joka Egyptin esikoiset löi: sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:10 Joca Egyptin esicoiset löi/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:11 ja vei Israelin pois heidän keskeltänsä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:11 Ja vei Israelin ulos heidän keskeltänsä; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:11 Ja sieldä wei Israelin ulos/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:12 väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:12 Väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 136:12 Wäkewällä kädellä ja ojetulla käsiwarrella/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:13 häntä, joka jakoi Kaislameren kahtia, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:13 Joka Punaisen meren jakoi kahtia; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:13 Joca punaisen meren jacoi cahtia/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:14 ja kuljetti Israelin sen keskitse, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:14 Ja antoi Israelin käydä sen keskeltä; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:14 Ja andoi Israelin käydä/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:15 ja syöksi faraon sotajoukkoineen Kaislamereen, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:15 Joka Pharaon sotaväkinensä Punaiseen mereen upotti; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:15 Joca Pharaon sotawäkinens punaiseen mereen upotti/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:16 häntä, joka johdatti kansaansa erämaassa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:16 Joka johdatti kansansa korven lävitse; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:16 Joca Canssans wei corwen läpidze/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:17 häntä, joka voitti suuret kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:17 Joka suuret kuninkaat löi; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:17 Joca suuret Cuningat löi/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:18 ja surmasi mahtavat kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:18 Ja tappoi väkevät kuninkaat; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:18 Ja tappoi wäkewät Cuningat/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:19 Siihonin, amorilaisten kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:19 Sihonin Amorilaisten kuninkaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:19 Sihonin Amorrerein Cuningan/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:20 ja Oogin, Baasanin kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:20 Ja Ogin Basanin kuninkaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:20 Ja Oggin Basanin Cuningan/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:21 ja antoi heidän maansa perintöosaksi, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:21 Ja antoi heidän maansa perimiseksi; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:21 Ja andoi heidän maans perimisexi/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:22 perintöosaksi palvelijallensa Israelille, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:22 Perimiseksi palveliallensa Israelille; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 136:22 Perimisexi palweliallens Israelille/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:23 häntä, joka muisti meitä alennuksessamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, 136:23 Hän muisti meitä, kuin me olimme painetut alas; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:23 Hän muisti meitä/ cosca me olimma painetut alas/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:24 ja kirvoitti meidät vihollisistamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; 136:24 Ja lunasti meitä vihollisistamme; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti; Ps 136:24 Ja lunasti meitä wihollisistam/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:25 häntä, joka antaa ravinnon kaikelle lihalle, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 136:25 Joka antaa kaikelle lihalle ruan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 136:25 Joca anda caikelle lihalle ruan/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:26 Kiittäkää taivaan Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 136:26 Kiittäkäät taivaan Jumalaa! sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 136:26 Kijttäkät taiwan Jumalata/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
 
     
PSALMI 137 137 PSALTTARI CXXXVII.  Psalmi .
137:1 Baabelin virtain vierillä - siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme. 137:1 Babelin virtain tykönä me istuimme ja itkimme, kuin me Zionin muistimme. Ps 137:1 BAbelin wirtain tykönä me istuimme ja itkimme/ cosca me Zionin muistimme.
137:2 Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme. 137:2 Kanteleemme me ripustimme pajuihin, jotka siellä olivat. Ps 137:2 Meidän candelem me ripustim pajuihin/ jotca siellä olit.
137:3 Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä." 137:3 Siellä he käskivät meidän veisata, jotka meitä vankina pitivät, ja iloita meidän itkussamme: Veisatkaat meille Zionin virsiä. Ps 137:3 Siellä he käskit meidän weisata/ jotca meitä fangina pidit/ ja iloita meidän itcusam: Weisatcat meille Zionin weisu.
137:4 Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla? 137:4 Kuinka me veisaisimme \Herran\ veisun vieraalla maalla? Ps 137:4 Cuinga me weisaisim HERran weisun wieralla maalla ?
137:5 Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni. 137:5 Jos minä unohdan sinua, Jerusalem, niin olkoon oikia käteni unohdettu. Ps 137:5 Jos minä unhodan sinua Jerusalem/ nijn olcon minun oikia käten unohdettu.
137:6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani. 137:6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen minä tee Jerusalemia ylimmäiseksi ilokseni. Ps 137:6 TArttucon minun kielen suuni lakeen/ ellen minä sinua muista/ ellen minä tee Jerusalemita minun ylimmäisexi iloxeni.
137:7 Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä, kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!" 137:7 \Herra\, muista Edomin lapsia Jerusalemin päivänä, jotka sanovat: repikäät maahan hamaan hänen perustukseensa asti. Ps 137:7 HERra muista Edomin lapsia Jerusalemin päiwänä/ jotca sanowat: raadelcat/ raadelcat caicki haman hänen perustuxens asti.
137:8 Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt! 137:8 Sinä hävitetty tytär, Babel; autuas on, se joka sinulle kostaa, niinkuin sinä meille tehnyt olet. Ps 137:8 Sinä häwitetty tytär Babel/ autuas on se joca sinulle costa/ nijncuin sinä meille tehnyt olet.
137:9 Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon! 137:9 Autuas on se, joka piskuiset lapses ottaa ja paiskaa kiviin. Ps 137:9 Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta/ ja paisca kiwijn.
     
PSALMI 138 138 PSALTTARI CXXXVIII.  Psalmi .
138:1 Daavidin virsi. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni, veisaan sinun kiitostasi jumalien edessä. 138:1 Davidin. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni: jumalain edessä minä sinulle kiitosta veisaan. Ps 138:1 Dawidin. MInä kijtän sinua coco sydämestäni/ jumalitten edes minä sinulle kijtost weisan.
138:2 Minä rukoilen sinua kumartuneena sinun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi sinun armosi ja totuutesi tähden; sillä sinä olet osoittanut, että sinun lupauksesi on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa. 138:2 Minä tahdon kumartaen rukoilla sinun pyhän templis puoleen, ja kiittää sinun nimeäs, sinun armos ja totuutes tähden; sillä sinä teit nimes ja sanas suureksi kaikkein ylitse. Ps 138:2 Minä cumarran sinun pyhän Templis puoleen/ ja kijtän sinun nimes/ sinun hywydes ja wacuudes tähden/ sillä sinä teit sinun nimes cunnialisexi caickein päälle/ sinun sanallas.
138:3 Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle; sinä rohkaisit minua: minun sieluni sai voiman. 138:3 Koska minä sinua avukseni huudan, niin sinä kuulet minua, ja annat sielulleni suuren väkevyyden. Ps 138:3 Cosca minä sinua rucoilen nijn cuuldele minua/ ja anna minun sielulleni suuri wäkewys.
138:4 Herra, kaikki maan kuninkaat ylistävät sinua, kun kuulevat sinun suusi sanat. 138:4 \Herra\! sinua kiittävät kaikki kuninkaat maan päällä, että he kuulevat sinun suus sanoja, Ps 138:4 HERra/ sinua kijttäwät caicki Cuningat maan päällä/ että he cuulewat sinun suus sanoja.
138:5 Ja he veisaavat Herran teistä, sillä suuri on Herran kunnia. 138:5 Ja veisaavat \Herran\ teille, että \Herran\ kunnia on suuri. Ps 138:5 Ja weisawat HERran teillä/ että HERran cunnia on suuri.
138:6 Sillä Herra on korkea, mutta katsoo alhaiseen, ja hän tuntee ylpeän kaukaa. 138:6 Sillä \Herra\ on korkia, ja katselee nöyriä, ja ylpiät tuntee kaukaa. Ps 138:6 Sillä HERra on corkia/ ja cadzele nöyriä/ ja ylpiät tunde cauca.
138:7 Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi minun vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua. 138:7 Jos minä vaeltaisin ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minua, ja lähetät kätes vihollisteni vihan päälle: sinun oikia kätes varjelee minua. Ps 138:7 Jos minä waellaisin ahdistuxeni keskellä/ nijns wirgotat minua/ ja lähetät kätes minun wihollisteni wihan päälle/ ja autat oikialla kädelläs.
138:8 Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä. 138:8 \Herra\ tekee siihen lopun minun tähteni: \Herra\, sinun laupiutes on ijankaikkinen, älä käsialaas hylkää! Ps 138:8 HERra teke sijhen lopun minun tähteni/ HERra sinun hywydes on ijancaickinen/ älä sinun käsialas hyljä.
     
PSALMI 139 139 PSALTTARI CXXXIX.  Psalmi .
139:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. 139:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. \Herra\! sinä tutkit minua, ja tunnet minun. Ps 139:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa. HERra sinä tutkit minua/ ja tunnet minun.
139:2 Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. 139:2 Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni. Ps 139:2 Waicka minä istun eli nousen/ nijn sinä sen tiedät/ sinä ymmärrät taamba minun ajatuxeni.
139:3 Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. 139:3 Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni. Ps 139:3 Ehkä minä käyn eli macan/ nijn sinä olet minun ymbärilläni/ ja näet caicki minun tieni.
139:4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne. 139:4 Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä \Herra\ kaikkia tiedä. Ps 139:4 Sillä cadzo/ ei ole sanacan minun kieleni päällä/ joita et sinä HERra caickia tiedä.
139:5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni. 139:5 Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni. Ps 139:5 Sinä toimitat/ mitä minä ennen eli sijtte teen/ ja pidät sinun kätes minun päälläni.
139:6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen. 139:6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää. Ps 139:6 Sencaltainen tieto on minulle ylön ihmellinen ja ylön corkia/ en minä woi sitä käsittä.
139:7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? 139:7 Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen? Ps 139:7 Cuhunga minä menen sinun hengestäs ? ja cuhunga minä sinun caswostas pakenen ?
139:8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. 139:8 Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. Ps 139:8 Jos minä astuisin taiwaseen/ nijn sinä siellä olet/ jos minä wuoteni helwetis rakennaisin/ cadzo/ sinä myös siellä olet.
139:9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, 139:9 Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä, Ps 139:9 Jos minä ottaisin amuruscon sijwet/ ja asuisin meren ärisä:
139:10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun. 139:10 Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun. Ps 139:10 Nijn sinun kätes cuitengin sinne weis minua/ jä sinun oikia kätes pidäis minun.
139:11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi", 139:11 Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni. Ps 139:11 Jos minä sanoisin: pimeys peittäkön minua/ nijn myös yön täyty olla walkeuden minun ymbärilläni.
139:12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus. 139:12 Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus. Ps 139:12 Sillä ei pimeys ole sinun tykönäs pimeys/ ja yö walista nijncuin päiwä/ pimeys on nijncuin walkeus.
139:13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. 139:13 Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa. Ps 139:13 Sinun woimasas owat minun munascuuni/ sinä peitit minun äitini cohdusa.
139:14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää. 139:14 Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää. Ps 139:14 Minä kijtän sinua sen edestä/ että minä ihmellisest tehty olen/ ihmelliset owat sinun tecos/ ja sen minun sielun kyllä tietä.
139:15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä. 139:15 Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin. Ps 139:15 Ei minun luuni ollet sinulda salatut/ cosca minä sijnä salaises tehty olin/ cosca minä olin luotu alhalla maasa.
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut. 139:16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut. Ps 139:16 Sinun silmäs näit minun/ cosca en minä wielä walmistettu ollut/ ja caicki päiwät sinun kirjaas olit kirjoitetut/ jotca wielä oleman piti/ joista ei yxikän silloin wielä tullut ollut.
139:17 Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku! 139:17 Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa? Ps 139:17 Mutta cuinga callit owat minun edesäni Jumala sinun ajatuxes ? cuinga suuri on heidän lucuns.
139:18 Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. - Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi. 139:18 Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs. Ps 139:18 Jos minä heitä lukisin/ nijn he sanda usiammat olisit/ cosca minä herän/ olen minä wielä tykönäs.
139:19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois! 139:19 Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat. Ps 139:19 Jumala joscas tappaisit jumalattomat/ ja wericoirat minusta poickeisit.
139:20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi - nuo sinun vihollisesi. 139:20 Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes). Ps 139:20 Sillä he puhuwat sinusta häpiällisest/ ja sinun wihollises corgottawat heitäns ilman syytä.
139:21 Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat? 139:21 \Herra\, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan. Ps 139:21 HERra/ minä tosin wihan nijtä/ jotca sinua wihawat/ ja minä närkästyn heistä/ jotca carcawat sinua wastan.
139:22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani. 139:22 Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset. Ps 139:22 Täydestä todesta minä heitä wihan/ sentähden owat he minulle wiholliset.
139:23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. 139:23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen. Ps 139:23 Tutki minua Jumala ja coettele minun sydämen/ kiusa minua ja ymmärrä cuinga minä ajattelen.
139:24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle. 139:24 Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle. Ps 139:24 Ja cadzos/ jos minä pahalla tiellä lienen/ nijn saata minua ijancaickiselle tielle.
     
PSALMI 140 140 PSALTTARI CXL.  Psalmi .
140:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. 140:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Ps 140:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
140:2 Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, 140:2 \Herra\, pelasta minua pahoista ihmisistä: varjele minua vääristä miehistä, Ps 140:2 HERra/ pelasta minua pahoista ihmisistä/ warjele minua wääristä miehistä.
140:3 jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan. 140:3 Jotka pahaa ajattelevat sydämissänsä, ja joka päivä sotaan hankitsevat. Ps 140:3 Jotca paha ajattelewat sydämisäns/ ja jocapäiwä sotaan hangidzewat.
140:4 He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela. 140:4 He hiovat kieltänsä niinkuin kärme: kyykärmeen myrkky on heidän huultensa alla, Sela! Ps 140:4 He hiowat kieldäns nijncuin kärme/ kyykärmen myrcky on heidän kielens alla. Sela.
140:5 Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan. 140:5 Varjele minua, \Herra\, jumalattomain käsistä, varjele minua vääristä ihmisistä, jotka ajattelevat minun käymiseni kukistaa. Ps 140:5 Warjele minua HERra jumalattomain käsistä/ warjele minua wääristä ihmisistä/ jotca ajattelewat minun käymiseni cukista.
140:6 Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela. 140:6 Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, Sela! Ps 140:6 Corjat asettawat paulat minun eteeni/ ja wenyttäwät nuorat wercoxi minun eteeni/ ja wirittelewät tien wieres minua warten. Sela.
140:7 Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Jumalani." Herra, ota korviisi minun rukousteni ääni. 140:7 Mutta minä sanoin \Herralle\: sinä olet minun Jumalani: \Herra\, kuule minun rukoukseni ääni. Ps 140:7 Mutta minä sanon HERralle: sinä olet minun Jumalan/ HERra ymmärrä minun rucouxeni äni.
140:8 Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä. 140:8 \Herra\, Herra, väkevä apuni! sinä varjelet minun pääni sodan aikana. Ps 140:8 HERra/ HERra minun wäkewä apun/ sinä warjelet minun pääni sodan aicana.
140:9 Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela. 140:9 \Herra\, älä salli jumalattomalle hänen himoansa: älä vahvista hänen pahaa tahtoansa, ettei hän ylpeytyisi, Sela! Ps 140:9 HERra älä salli jumalattomalle hänen himoans/ älä wahwista hänen paha tahtoans/ ettei hän ylpennyis. Sela.
140:10 Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat. 140:10 Heidän sappensa, jotka minua piirittävät, ja heidän huultensa vaiva langetkoon heidän päällensä. Ps 140:10 Pahus/ josta wiholliseni neuwo pitäwät/ langetcon heidän pääns päälle.
140:11 Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko. 140:11 Tuliset hiilet pitää heidän päällensä putooman: hän antaa heidän langeta tuleen ja syvään kuoppaan, ettei heidän pidä nouseman ylös. Ps 140:11 Hän warista heidän päällens leimauxet/ hän lyö heitä tulella alas sywähän maahan/ ettei he ikänäns nouse.
140:12 Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään. 140:12 Kielilakkarin ei pidä menestymän maan päällä: häijy väärä ihminen karkoitetaan ja kukistetaan. Ps 140:12 Pahan suun ei pidä menestymän maan päällä/ häijy wäärä ihminen carcotetan ja cukistetan.
140:13 Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden. 140:13 Sillä minä tiedän, että \Herra\ raadollisen asian ja köyhän oikeuden toimittaa. Ps 140:13 Sillä minä tiedän/ että HERra radollisen asian/ ja köyhän oikeuden toimitta.
140:14 Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä. 140:14 Tosin vanhurskaat kiittävät sinun nimeäs, ja vakaat asuvat sinun kasvois edessä. Ps 140:14 Wanhurscat kijttäwät sinun nimes/ ja wagat pysywät sinun caswos edes.