PSALMIT

PSALTTARIT

PSALTTARIT
1938 1776 1642
     
PSALMI 101 101 PSALTTARI CI.  Psalmi .
101:1 Daavidin virsi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta; sinun ylistystäsi, Herra, minä laulan. 101:1 Davidin Psalmi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, \Herra\, minä veisaan. Ps 101:1 Dawidin Psalmi. MInä weisan armosta ja oikeudesta/ ja sanon sinulle HERra kijtoxen.
101:2 Minä tahdon noudattaa nuhteetonta vaellusta; milloin tulet sinä minun tyköni? Minä tahdon vaeltaa huoneessani vilpittömällä sydämellä. 101:2 Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani. Ps 101:2 Minä käytän minuni taitawast ja toimellisest nijtä cohtan/ jotca minun omani owat/ ja waellan uscollisest minun huonesani.
101:3 En kiinnitä silmääni siihen, mikä turmiollista on, eksyttäväistä menoa minä vihaan: ei saa se minuun tarttua. 101:3 En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni. Ps 101:3 En minä ota paha asiata eteeni/ minä wihan wäärintekiöitä/ ja en salli heitä olla tykönäni.
101:4 Nurja sydän väistyköön minusta; pahasta minä en tahdo tietää. 101:4 Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa. Ps 101:4 Nurja sydän olcon minusta pois/ en minä kärsi paha.
101:5 Joka salaa panettelee lähimmäistänsä, sen minä hukutan; jolla on ylpeät silmät ja kopea sydän, sitä minä en siedä. 101:5 Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä. Ps 101:5 Joca lähimmäistäns sala panettele/ sen minä hucutan/ en minä kärsi ylpeitä ja röyckiöitä.
101:6 Maan uskollisia minun silmäni etsivät, että he asuisivat minua lähellä; joka vaeltaa nuhteettomuuden tietä, se on oleva minun palvelijani. 101:6 Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani. Ps 101:6 Minun silmäni cadzowat uscollisia maan päällä/ että he asuisit minun tykönäni/ ja racastan hurscaita palwelioita.
101:7 Vilpin tekijä älköön asuko minun huoneessani, valheen puhuja ei kestä minun silmäini edessä. 101:7 Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni. Ps 101:7 Petollisia ihmisiä en minä pidä huonesani/ ei walehteliat menesty minun tykönäni.
101:8 Joka aamu minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, lopettaakseni kaikki väärintekijät Herran kaupungista. 101:8 Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä \Herran\ kaupungista. Ps 101:8 Warahin minä hucutan caicki jumalattomat maasta/ häwittäxeni caickia pahointekiötä HERran Caupungista.
     
PSALMI 102 102 PSALTTARI CII.  Psalmi .
102:1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. 102:1 Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa \Herran\ eteen vuodattaa. Ps 102:1 Radollisen rucous/ cosca hän murehisans on/ ja hänen walituxens HERran eteen wuodatta.
102:2 Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi. 102:2 \Herra\, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla! Ps 102:2 HERra cuuldele minun rucouxeni/ ja anna minun parcuni tulla tygös.
102:3 Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle. 102:3 Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni. Ps 102:3 Älä caswoas minulda peitä/ hädäsä callista corwas minun puoleeni/ cosca minä sinua rucoilen/ nijn cuuldele pian minua.
102:4 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa. 102:4 Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle. Ps 102:4 Sillä minun päiwäni owat culunet nijncuin sawu/ ja minun luuni owat poldetut nijncuin kekäle.
102:5 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni. 102:5 Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä. Ps 102:5 Minun sydämen on lyöty ja cuiwettunut nijncuin heinä/ nijn että minä myös unohdan minun leipäni syödä.
102:6 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani. 102:6 Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani. Ps 102:6 Minun luuni takistuwat tuscalla minun lihaani/ itkemisest ja huocamisesta.
102:7 Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa. 102:7 Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa. Ps 102:7 Minä olen aewa nijncuin ruogonpäristäjä corwesa/ minä olen nijncuin Hyypiä häwitetyisä Caupungeisa.
102:8 Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla. 102:8 Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä. Ps 102:8 Minä walwon ja olen nijncuin yxinäinen lindu caton päällä.
102:9 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta. 102:9 Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani. Ps 102:9 Jocapäiwä häwäisewät minun wiholliseni minua/ ja jotca minua syljeskelewät/ wannowat minun cauttani.
102:10 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä 102:10 Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla, Ps 102:10 Sillä minä syön tuhca nijncuin leipä/ ja secoitan minun juoman itculla.
102:11 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois. 102:11 Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan. Ps 102:11 Sinun uhcauxes ja wihas tähden/ ettäs minun nostanut olet ja paiscannut maahan.
102:12 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho. 102:12 Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho. Ps 102:12 Minun päiwäni owat culunet nijncuin warjo/ ja minä cuiwetun nijncuin ruoho.
102:13 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen. 102:13 Mutta sinä, \Herra\, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan. Ps 102:13 Mutta sinä HERra pysyt ijancaickisest/ ja sinun muistos sucucunnasta sucucundaan
102:14 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut. 102:14 Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut. Ps 102:14 Nouse sijs ja armahda Zionita/ sillä aica on händä armahta/ ja aica on tullut.
102:15 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli. 102:15 Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat, Ps 102:15 Sillä sinun palwelias halajawat sitä raketta/ ja näkisit mielelläns/ että hänen kiwens ja calckins walmit olisit.
102:16 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi, 102:16 Että pakanat \Herran\ nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas. Ps 102:16 Että pacanat HERra sinun nimes pelkäisit/ ja caicki Cuningat maan päällä sinun cunniatas.
102:17 kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa, 102:17 Kuin \Herra\ rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa. Ps 102:17 Että HERra rakenda Zionin/ ja ilmandu hänen cunniasans.
102:18 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää. 102:18 Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön. Ps 102:18 Hän käändä idzens hyljättyiden rucousten puoleen/ ja ei cadzo heidän rucoustans ylön.
102:19 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, 102:19 Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän \Herraa\. Ps 102:19 Sen pitä kirjoitettaman tulewaisille sucucunnille/ ja se Canssa cuin luodan/ pitä kijttämän HERra.
102:20 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan, 102:20 Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: \Herra\ näkee taivaasta maan päälle, Ps 102:20 Sillä hän cadzele pyhästä corkeuxestans/ ja HERra näke taiwasta maan päälle.
102:21 kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset, 102:21 Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset; Ps 102:21 Että hän cuule fangein huocauxet/ ja kirwotta cuoleman lapset.
102:22 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa, 102:22 Että he saarnaavat \Herran\ nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa, Ps 102:22 Että he saarnawat HERran nime Zionis/ ja hänen kijtostans Jerusalemis.
102:23 kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa. 102:23 Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, \Herraa\ palvelemaan. Ps 102:23 Cosca Canssat coconduwat/ ja waldacunnat HERra palweleman.
102:24 Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni. 102:24 Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni. Ps 102:24 Hän nöyryttä tiesä minun woimani/ hän lyhendä minun päiwäni.
102:25 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun. 102:25 Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun. Ps 102:25 Minä sanoin: minun Jumalan älä minua ota pois minun keski ijäsäni.
102:26 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi. 102:26 Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas. Ps 102:26 Sinun wuosicautes owat ijancaickiset/ sinä olet maan perustanut/ ja taiwat owat sinun käsialas.
102:27 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat. 102:27 Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet. Ps 102:27 Ne catowat/ mutta sinä pysyt/ ne caicki wanhenewat nijncuin waate/ ne muuttuwat nijncuin waate/ cosca sinä heitä muuttelet.
102:28 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu. 102:28 Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu. Ps 102:28 Mutta sinä pysyt nijncuins olet/ ja sinun wuotes ei lopu.
102:29 Sinun palvelijasi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi. 102:29 Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät. Ps 102:29 Sinun palweliais lapset pysywät/ ja heidän sikiäns sinun edesäs menestywät.
     
PSALMI 103 103 PSALTTARI CIII.  Psalmi .
103:1 Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. 103:1 Davidin Psalmi. Kiitä \Herraa\, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä! Ps 103:1 Dawidin Psalmi. KIitä HERra minun sielun/ ja caicki mitä minusa on/ hänen pyhä nimens.
103:2 Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, 103:2 Kiitä \Herraa\, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on, Ps 103:2 Kijtä HERra minun sielun/ ja älä unohda mitä hywä hän minulle tehnyt on.
103:3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, 103:3 Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses; Ps 103:3 Joca sinulle caicki synnis anda andexi/ ja paranda caicki sinun ricoxes.
103:4 joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, 103:4 Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella; Ps 103:4 Joca sinun henges päästä turmeluxesta/ joca sinun cruuna armolla ja laupiudella.
103:5 joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan. 103:5 Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan. Ps 103:5 Joca sinun suus ilolla täyttä/ että sinun nuorudes udistettaisin nijncuin Cotcan.
103:6 Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille. 103:6 \Herra\ saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät. Ps 103:6 HERra saatta caikille wanhurscauden ja duomion/ jotca wääryttä kärsiwät.
103:7 Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa. 103:7 Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa. Ps 103:7 Hän on tiens Mosexelle tiettäwäxi tehnyt/ Israelin lapsille hänen tecons.
103:8 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. 103:8 Laupias ja armollinen on \Herra\, kärsiväinen ja aivan hyvä. Ps 103:8 Laupias ja armollinen on HERra/ kärsiwäinen ja aiwa hywä.
103:9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti. 103:9 Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti. Ps 103:9 Ei hän aina rijtele/ eikä wihastu ijancaickisest.
103:10 Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan. 103:10 Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen. Ps 103:10 Ei hän meidän syndeim peräst tee meille/ eikä costa meille pahain tecoim jälken.
103:11 Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. 103:11 Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät. Ps 103:11 Sillä nijn corkia cuin taiwas on maasta/ anda hän armons lisändyä nijlle/ jotca händä pelkäwät.
103:12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. 103:12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme. Ps 103:12 Nijn caucana cuin itä on lännestä/ sijrsi hän meistä pahat tecomme.
103:13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. 103:13 Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin \Herrakin\ armahtaa pelkääväisiänsä; Ps 103:13 Nijncuin Isä armahta lastans/ nijn HERrakin armahta pelkäwäisiäns.
103:14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi. 103:14 Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi. Ps 103:14 Sillä hän tietä mingäcaltainen teco me olemma/ hän muista meidän tomuxi.
103:15 Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. 103:15 Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla: Ps 103:15 Ihminen on eläisäns nijncuin ruoho/ hän cucoista nijncuin cuckainen kedolla.
103:16 Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. 103:16 Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään. Ps 103:16 Cosca tuuli käy sen päällidze/ nijn ei hän enä kestä/ eikä hänen sians tunne händä ensingän.
103:17 Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, 103:17 Mutta \Herran\ armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin, Ps 103:17 Mutta HERran armot ulottuwat ijancaickisest ijancaickiseen/ hänen pelkäwäistens päälle/ ja hänen wanhurscaudens lasten lapsijn.
103:18 niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä. 103:18 Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä. Ps 103:18 Nijden tykönä jotca hänen lijttons pitäwät/ ja ajattelewat hänen käskyjäns/ nijtä tehdäxens.
103:19 Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia. 103:19 \Herra\ on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia. Ps 103:19 HERra on walmistanut istuimens taiwasa/ ja hänen waldacundans hallidze caickia.
103:20 Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen. 103:20 Kiittäkäät \Herraa\, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin. Ps 103:20 Kijttäkät HERra te hänen Engelins/ te wäkewät Sangarit/ jotca hänen käskyns toimitatte/ että hänen sanans äni cuultaisin.
103:21 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette. 103:21 Kiittäkäät \Herraa\, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa. Ps 103:21 Kijttäkät HERra caicki hänen sotawäkens/ te hänen palwelians/ jotca teette hänen tahtons.
103:22 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa. 103:22 Kiittäkäät \Herraa\, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, \Herraa\. Ps 103:22 Kijttäkät HERra caicki hänen työns/ caikisa hänen waldans paicoisa/ kijtä minun sielun HERra.
     
PSALMI 104 104 PSALTTARI CIV.  Psalmi .
104:1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi. 104:1 Kiitä \Herraa\, sieluni! \Herra\, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu. Ps 104:1 KIitä HERra minun sielun/ HERra minun Jumalan/ sinä olet sangen cunnialinen/ sinä olet caunis ja jalosti puetettu.
104:2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan; 104:2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen. Ps 104:2 WAlkeus on sinun waattes/ jollas puetettu olet/ sinä lewität taiwat nijncuin waatten.
104:3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä. 104:3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä. Ps 104:3 Sinä peität sen päälyxen wedellä/ sinä menet pilwisä nijncuin ratasten päällä/ ja käyt tuulen sijpein päällä.
104:4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit. 104:4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi. Ps 104:4 Sinä teet Engelis tuulexi/ ja sinun palwelias liekidzewäisexi tulexi.
104:5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti. 104:5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti. Ps 104:5 Sinä joca maan perustit perustuxens päälle/ pysymän ijancaickisest.
104:6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet. 104:6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla. Ps 104:6 Sywydellä sinä händä peität nijncuin waattella/ ja wedet seisowat wuorilla.
104:7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon; 104:7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois. Ps 104:7 Mutta sinun rangaistuxestas he pakenewat/ sinun jylinästäs he menewät pois.
104:8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut. 104:8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet. Ps 104:8 Wuoret astuwat ylös ja laxot astuwat alas siallens/ johongas heitä perustanut olet.
104:9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata. 104:9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään. Ps 104:9 Määrän sinä panit/ jota ei he käy ylidze/ eikä palaja maata peittämän.
104:10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat. 104:10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat; Ps 104:10 Sinä annat lähtet laxoisa cuohua/ nijn että wedet mäkein wälidze wuotawat.
104:11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat. 104:11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat. Ps 104:11 Että caicki eläimet medzäs joisit/ ja että pedot janons sammutaisit.
104:12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä. 104:12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla. Ps 104:12 Heidän tykönäns istuwat taiwan linnut/ ja wisertäwät oxilla.
104:13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa. 104:13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat. Ps 104:13 Sinä liotat wuoret ylhäldä/ sinä täytät maan hedelmällä/ jonga sinä saatat.
104:14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän 104:14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta. Ps 104:14 Sinä caswatat ruohot carjalle/ ja jywät ihmisten tarpexi/ tuottaxes leipä maasta.
104:15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä. 104:15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen. Ps 104:15 Ja että wijna ihmisen sydämen ilahutta/ ja hänen caswons caunistu öljystä/ ja leipä wahwista ihmisen sydämen.
104:16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut. 104:16 Että \Herran\ puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut; Ps 104:16 Että HERran puut nestestä täynnä olisit/ Libanonin Cedripuut/ jotca hän on istuttanut.
104:17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä. 104:17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat. Ps 104:17 Siellä linnut pesiwät/ ja Haicarat hongisa asuwat.
104:18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja. 104:18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein. Ps 104:18 Corkiat wuoret owat medzäwohten turwa/ ja kiwirauniot Caninein.
104:19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa. 104:19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa. Ps 104:19 Sinä teet Cuun wuotta jacaman/ ja Auringo tietä lascuns.
104:20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet. 104:20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos. Ps 104:20 Sinä teet pimeyden ja yö tule/ silloin caicki pedot lytiwät.
104:21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa. 104:21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät. Ps 104:21 Nuoret Lejonit saalista kiljuwat/ ja heidän elatustans Jumalalda edziwät.
104:22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata. 104:22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat. Ps 104:22 Mutta cosca Auringo coitta/ nijn he lymywät ja luolisans macawat.
104:23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti. 104:23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti. Ps 104:23 Nijn mene myös ihminen hänen työhöns/ ja ascareillens ehtosen asti.
104:24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi. 104:24 \Herra\, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas. Ps 104:24 HERra cuin suuret ja monet owat sinun käsialas ? sinä olet caicki taitawast säätänyt/ ja maa on täynnäns sinun tawaratas.
104:25 Merikin, suuri ja aava - siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä. 104:25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet; Ps 104:25 TÄmä meri joca nijn suuri ja lawia on/ hänesä epälugut coikistelewat/ sekä isoit että pienet eläimet.
104:26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään. 104:26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä. Ps 104:26 Siellä hahdet culjeskelewat/ sijnä walascalat owat/ jotcas tehnyt olet/ leikidzemän hänesä.
104:27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa. 104:27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa. Ps 104:27 Caicki odottawat sinua/ ettäs heille andaisit ruan ajallans.
104:28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä. 104:28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan. Ps 104:28 Coscas heille annat/ nijn he cocowat/ coscas kätes awat/ nijn he hywydellä rawitan.
104:29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen. 104:29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen. Ps 104:29 Jos sinä caswos peität/ nijn he hämmästywät/ coscas otat heidän hengens pois/ nijn he huckuwat/ ja tomuxi tulewat jällens.
104:30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon. 104:30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon. Ps 104:30 Sinä lasket sinun henges/ nijn he luoduxi tulewat/ ja sinä udistat maan muodon.
104:31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita, 104:31 \Herran\ kunnia pysyy ijankaikkisesti: \Herra\ iloitsee töissänsä. Ps 104:31 HERran cunnia on ijancaickinen HERralla on mielen noude käsialans puoleen.
104:32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat. 104:32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat. Ps 104:32 Hän cadzahta maan päälle/ nijn se wapise/ hän rupe wuorijn/ nijn he suidzewat.
104:33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän. 104:33 Minä veisaan \Herralle\ minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen. Ps 104:33 Minä weisan HERralle minun elinaicani/ ja kijtän minun Jumalatani nijncauwan cuin minä olen.
104:34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa. 104:34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen \Herrassa\. Ps 104:34 Ja minun puhen kelpa hänelle/ ja minä ihastun HERrasa.
104:35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja! 104:35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä \Herraa\, sieluni, Halleluja! Ps 104:35 Syndiset maalda lopetetan/ ja jumalattomat ei pidä sillen oleman/ kijtä HERra minun sielun/ Halleluja.
     
PSALMI 105 105 PSALTTARI CV.  Psalmi .
105:1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. 105:1 Kiittäkäät \Herraa\, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa! Ps 105:1 KIittäkät HERra/ ja saarnatcat hänen nimens/ julistacat hänen töitäns Canssoisa.
105:2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. 105:2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä. Ps 105:2 Weisatcat hänestä ja kijttäkät händä/ puhucat caikista hänen ihmeistäns.
105:3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa. 105:3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät \Herraa\! Ps 105:3 Riemuitcat hänen pyhästä nimestäns/ iloitcan nijden sydämet/ jotca händä edziwät.
105:4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa. 105:4 Kysykäät \Herraa\ ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa! Ps 105:4 Kysykät HERra ja hänen woimans/ edzikät alati hänen caswons.
105:5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita, 105:5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa. Ps 105:5 Muistacat hänen ihmellisiä töitäns/ jotca hän tehnyt on/ hänen ihmeitäns ja hänen sanans.
105:6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa. 105:6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset. Ps 105:6 Te cuin oletta Abrahamin hänen palwelians siemen/ te Jacobin hänen walittuns lapset.
105:7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan. 105:7 Hänpä on \Herra\ meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa. Ps 105:7 Hänbä on HERra meidän Jumalam/ hän duomidze caikesa mailmasa.
105:8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin, 105:8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle, Ps 105:8 Hän muista hänen lijttons ijancaickisest/ sanans/ jonga hän on luwannut monelle tuhannelle sugulle.
105:9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan. 105:9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa. Ps 105:9 Jonga hän teki Abrahamin cansa/ ja sen walan Isaachin cansa.
105:10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi. 105:10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi, Ps 105:10 Ja sääsi sen Jacobille oikeudexi/ ja Israelille ijancaickisexi lijtoxi.
105:11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne." 105:11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan. Ps 105:11 Ja sanoi: sinulle minä annan Canaan maan/ teidän perimisen arwan.
105:12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä. 105:12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä, Ps 105:12 Cosca heitä wähä ja harwat olit/ ja muucalaiset hänesä.
105:13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan. 105:13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan: Ps 105:13 Ja he waelsit Canssasta Canssaan/ ja waldacunnasta toiseen Canssaan.
105:14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: 105:14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä. Ps 105:14 Ei hän sallinut yhtän ihmistä heitä wahingoitta/ ja rangais Cuningatkin heidän tähtens.
105:15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni." 105:15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni. Ps 105:15 Älkät ruwetco minun woideltuihin/ ja älkät tehkö paha minun Prophetailleni.
105:16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen, 105:16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois. Ps 105:16 Ja hän cudzui näljän maan päälle/ ja wei caiken leiwän waran pois.
105:17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi. 105:17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi. Ps 105:17 Hän lähetti miehen heidän eteens/ Joseph orjaxi myytin.
105:18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin, 105:18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata, Ps 105:18 He ahdistit hänen jalcans jalcapuuhun/ hänen ruumins täydyi raudois maata.
105:19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi. 105:19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja \Herran\ puhe koetteli hänen. Ps 105:19 Sijhenasti että hänen sanans tuli/ ja HERran puhe coetteli hänen.
105:20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti. 105:20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa, Ps 105:20 Nijn lähetti Cuningas ja päästi hänen/ Canssain päämies käski hänen lasketta.
105:21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi, 105:21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi, Ps 105:21 Ja asetti hänen huonens herraxi/ ja caiken tawarans haldiaxi.
105:22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille. 105:22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta. Ps 105:22 Opettaman pääruhtinaillens oma tahtons/ ja wanhemmillens taito.
105:23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan. 105:23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle. Ps 105:23 Ja Israel meni Egyptijn/ ja Jacob tuli muucalaisexi Hammin maalle.
105:24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä. 105:24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa. Ps 105:24 Ja hän andoi Canssans sangen suurest caswa/ ja teki heitä wäkewemmäxi cuin heidän wihollisens.
105:25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan. 105:25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas. Ps 105:25 Hän käänsi heidän sydämens wihaman hänen Canssans/ ja he tahdoit juonilla hänen palwelians paina alas.
105:26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut. 105:26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi. Ps 105:26 Hän lähetti Mosexen hänen palwelians/ ja Aaronin/ jonga hän walidzi.
105:27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa. 105:27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla. Ps 105:27 Ne teit hänen merckins heidän seasans/ ja hänen ihmens Hammin maalla.
105:28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa. 105:28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat. Ps 105:28 Hän andoi pimeyden tulla/ ja sen pimeytti/ ja ei ollet he hänen sanoillens cuulemattomat.
105:29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat. 105:29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa. Ps 105:29 Hän muutti heidän wetens werexi/ ja cuoletti heidän calans.
105:30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten. 105:30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa. Ps 105:30 Heidän maans cuohutti hänestäns sammacoita/ heidän Cuningastens cammioisa.
105:31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa. 105:31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin. Ps 105:31 Hän sanoi/ nijn turilat ja täit tulit heidän maans ärijn.
105:32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa. 105:32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa, Ps 105:32 Hän andoi raket heille satexi/ tulen liekit heidän maallens.
105:33 Ja hän hävitti heidän viini- ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa. 105:33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä. Ps 105:33 Ja löi heidän wijnapuuns ja ficunapuuns/ ja hän särki puut heidän maans äris.
105:34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko; 105:34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset, Ps 105:34 Hän sanoi/ nijn tulit parmat ja wapsaiset epälugut.
105:35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa. 105:35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän. Ps 105:35 Ja he söit caicki ruohot heidän maaldans/ ja söit caiken heidän maans hedelmän.
105:36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset. 105:36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa, Ps 105:36 Ja löi caicki esicoiset Egyptisä/ caicki heidän ensimäiset perillisens.
105:37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista. 105:37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas. Ps 105:37 Ja hän wei heitä hopialla ja cullalla ulos/ ja ei ollut heidän sucucunnisans yxikän sairas.
105:38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä. 105:38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä. Ps 105:38 Egypti iloidzi heidän lähtemisestäns/ sillä heidän pelcons oli tullut heidän päällens.
105:39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä. 105:39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan. Ps 105:39 Hän lewitti pilwen werhoxi/ ja tulen yöllä heitä walistaman.
105:40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä. 105:40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä. Ps 105:40 He anoit/ nijn andoi hän medzäcanat tulla/ ja hän rawidzi heitä taiwan leiwällä.
105:41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan. 105:41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten. Ps 105:41 Hän awais callion/ nijn wesi wuoti sieldä/ että ojat juoxit cuiwaan erimaahan.
105:42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa. 105:42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli, Ps 105:42 Sillä hän muisteli hänen pyhä sanans/ cuin hän Abrahamille hänen palweliallens puhunut oli.
105:43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan. 105:43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla, Ps 105:43 Ja hän wei Canssans ilolla ulos/ ja hänen walittuns riemulla.
105:44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt, 105:44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä. Ps 105:44 Ja andoi heille pacanain maan/ nijn että he Canssain hywydet omistit heillens.
105:45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja! 105:45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja! Ps 105:45 Että he pidäisit hänen oikeuttans/ ja hänen Lakins kätkisit. Halleluja.
     
PSALMI 106 106 PSALTTARI CVI.  Psalmi .
106:1 Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 106:1 Halleluja. Kiittäkäät \Herraa\! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 106:1 KIittäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen laupiudens pysy ijancaickisest.
106:2 Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä? 106:2 Kuka taitaa puhua ulos \Herran\ suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa? Ps 106:2 Cuca taita puhua HERran suuria töitä/ ja ylistä caickia hänen kijtettäpiä tecojans ?
106:3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden! 106:3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät. Ps 106:3 Autuat owat jotca käskyn pitäwät/ ja aina oikein tekewät.
106:4 Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi, 106:4 \Herra\, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas, Ps 106:4 HERra muista minua sen armos peräst/ jongas Canssalles luwannut olet/ osota meille apus.
106:5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa. 106:5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa. Ps 106:5 Että me näkisim walittuides menestyxen/ ja iloidzisim/ että sinun Canssas menesty/ ja kerscaisim meitäm sinun perimises cansa.
106:6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat. 106:6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat. Ps 106:6 Me teim syndiä meidän Isäim cansa/ me teim wäärin ja olemma ollet jumalattomat.
106:7 Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla. 106:7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä. Ps 106:7 Ei meidän Isäm tahtonet ymmärtä Egyptis sinun ihmeitäs/ eikä muistanet sinun suurta laupiuttas/ ja olit meren tykönä tottelemattomat/ nimittäin/ punaisen meren tykönä
106:8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi. 106:8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti. Ps 106:8 Mutta hän autti heitä hänen nimens tähden/ nijn että hän woimans osotti.
106:9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa. 106:9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa, Ps 106:9 Ja hän uhcais punaista merta/ nijn se cuiwi/ ja wei heitä sywyden läpidze/ nijncuin corwesa.
106:10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta. 106:10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä. Ps 106:10 Ja wapahti heitä nijden käsistä/ jotca heitä wihaisit/ ja lunasti heitä wihollistens käsistä.
106:11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle. 106:11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt. Ps 106:11 Ja wedet upotit heidän wainollisens/ nijn ettei yxikän eläwäxi jäänyt.
106:12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään. 106:12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa. Ps 106:12 Silloin he uscoit hänen sanans/ ja weisaisit hänen kijtoxens.
106:13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa. 106:13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa. Ps 106:13 Mutta he unhotit pian hänen hywät työns/ ja ei odottanet hänen neuwons.
106:14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa. 106:14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa. Ps 106:14 Ja he kiehuit himosa corwesa/ ja kiusaisit Jumalata erimaasa.
106:15 Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin. 106:15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden. Ps 106:15 Mutta hän andoi heille heidän anomisens/ ja lähetti heille kyllä/ sijhenasti että he ilgoitit.
106:16 Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan. 106:16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia \Herran\ pyhää vastaan. Ps 106:16 Ja he carcaisit Mosesta wastan leirisä/ Aaronita HERran pyhä wastan.
106:17 Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion. 106:17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon, Ps 106:17 Maa aukeni ja nieli Dathanin/ ja peitti Abiramin joucon.
106:18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat. 106:18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat. Ps 106:18 Ja tuli syttyi heidän joucoisans/ ja liecki poltti jumalattomat.
106:19 He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa; 106:19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa. Ps 106:19 He teit wasican Horebis/ ja cumarsit walettua cuwa.
106:20 he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan. 106:20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö. Ps 106:20 Ja he muuttelit heidän cunnians härjän muoton/ joca heiniä syö.
106:21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja, 106:21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä, Ps 106:21 He unhotit Jumalan heidän wapahtajans/ joca oli nijn suuria töitä tehnyt Egyptis.
106:22 ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla. 106:22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä. Ps 106:22 Ihmeitä Hammin maalla/ ja hirmuisia töitä punaisesa meresä.
106:23 Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta. 106:23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut. Ps 106:23 Ja hän sanoi heitä hucuttawans/ ellei Moses hänen walittuns sitä rangaistusta estänyt olis/ kääten hänen hirmuisuttans/ ettei hän ratki heitä cadottanut.
106:24 He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa. 106:24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa, Ps 106:24 Ja he cadzoit sen carskin maan ylön/ eikä usconet hänen sanans.
106:25 He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä. 106:25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset \Herran\ äänelle. Ps 106:25 Ja napisit heidän majoisans/ eikä ollet cuuliaiset HERran änelle.
106:26 Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa, 106:26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa, Ps 106:26 Ja hän nosti kätens heitä wastan/ maahan lyödäxens heitä corwesa.
106:27 kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin. 106:27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin. Ps 106:27 Ja heittäxens heidän siemenens pacanain secaan/ ja hajottaxens heitä maacundijn.
106:28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja. 106:28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista, Ps 106:28 Ja he ryhdyit BaalPeorijn/ ja söit cuolluitten epäjumalitten uhreista.
106:29 He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan. 106:29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa. Ps 106:29 Ja wihoitit hänen heidän töilläns/ nijn julmistui myös rangaistus heidän secaans.
106:30 Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi. 106:30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi. Ps 106:30 Nijn Pinehas astui edes/ ja lepytti sen asian/ nijn rangaistus lackais.
106:31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti. 106:31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti. Ps 106:31 Ja se luettin hänelle wanhurscaudexi/ sugusta sucuun ijancaickisest.
106:32 He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä. 106:32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä; Ps 106:32 Ja he wihoitit hänen rijtaweden tykönä/ ja waiwaisit Mosesta pahoin.
106:33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti. 106:33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi. Ps 106:33 Sillä he saatoit murhellisexi hänen sydämens/ nijn että hän sanoisans exyi.
106:34 He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää, 106:34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin \Herra\ heille käskenyt oli, Ps 106:34 Eikä he hucuttanet nijtä pacanoita/ cuin HERra cuitengin heille käskenyt oli.
106:35 vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa. 106:35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä, Ps 106:35 Waan secoitit heitäns pacanain secaan/ ja opit heidän töitäns.
106:36 He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula. 106:36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi. Ps 106:36 Ja palwelit heidän epäjumalitans/ ne yllytit heitä pahennuxijn.
106:37 Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille. 106:37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille, Ps 106:37 Ja he uhraisit heidän poicans ja tyttärens perkeleille.
106:38 He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista. 106:38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin, Ps 106:38 Ja wuodatit wiattoman weren/ heidän poicains ja tytärdens weren/ jotca he uhraisit Cananerein epäjumalille/ nijn että maa weren wigoista turmeltin.
106:39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa. 106:39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa. Ps 106:39 Ja hieroit heitäns omisa töisäns/ ja teit huoria heidän tegoisans.
106:40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa. 106:40 Niin julmistui \Herran\ viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä, Ps 106:40 Nijn julmistui HERran wiha Canssans päälle/ ja hän cauhistui hänen perimistäns.
106:41 Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä. 106:41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat. Ps 106:41 Ja hyljäis ne pacanoitten käsijn/ että ne wallidzit heitä/ jotca heitä wihaisit.
106:42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle. 106:42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle. Ps 106:42 Ja heidän wihollisens ahdistit heitä/ ja he painettin heidän kättens ala.
106:43 Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden. 106:43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden. Ps 106:43 Hän monaist heitä pelasti/ mutta he wihoitit hänen neuwoillans/ ja he wähenit pahain tecoins tähden.
106:44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa. 106:44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli, Ps 106:44 Ja hän näki heidän tuscans/ cosca hän heidän walituxens cuuli.
106:45 Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa. 106:45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa, Ps 106:45 Ja muisti hänen lijttons/ cuin hän heidän cansans tehnyt oli/ ja catui sitä suurest laupiudestans.
106:46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen. 106:46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat. Ps 106:46 Ja andoi heidän armon löytä caickein edes/ cuin heitä fanginnet olit.
106:47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme. 106:47 Auta meitä, \Herra\ meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas. Ps 106:47 Auta meitä HERra meidän Jumalam/ ja coco meitä pacanoista/ että me kijttäisim sinun pyhä nimes/ ja kehuisim sinun kijtostas.
106:48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!" 106:48 Kiitetty olkoon \Herra\ Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja! Ps 106:48 Kijtetty olcon HERRA Israelin Jumala/ ijancaickisudesta nijn ijancaickisuteen/ ja sanocan caicki Canssa/ Amen/ Halleluja.
     
PSALMI 107 107 PSALTTARI CVII.  Psalmi .
107:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 107:1 Kiittäkäät \Herraa\; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 107:1 KIittäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen laupiudens pysy ijancaickisest.
107:2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta 107:2 Sanokaan \Herran\ lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut, Ps 107:2 Sanocat te/ jotca oletta HERran cautta lunastetut/ jotca hän on tuscasta wapahtanut.
107:3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta. 107:3 Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä, Ps 107:3 Ja jotca hän on maacunnasta coonnut/ idästä ia lännestä/ pohjaisesta ja etelästä.
107:4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia. 107:4 Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa, Ps 107:4 Jotca exyxis waelsit corwesa umbi tietä/ ja ei löytänet Caupungita asuaxens.
107:5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä. 107:5 Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä. Ps 107:5 Nälkäiset ja janowaiset/ ja heidän sieluns waipui.
107:6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. 107:6 Ja he huusivat \Herraa\ tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä, Ps 107:6 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän pelasti heitä heidän hädistäns.
107:7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin. 107:7 Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin. Ps 107:7 Ja wei heitä oikiata tietä/ että he menit asuin Caupungijn.
107:8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 107:8 Kiittäkään he siis \Herraa\ hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee: Ps 107:8 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edestä/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä. 107:9 Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä. Ps 107:9 Että hän rawidze janowaisen sielun/ ja täyttä isowaisen sielun hywydellä.
107:10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, 107:10 Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa: Ps 107:10 JOtca istuwat pimeis ja cuoleman warjos/ fangitut ahdistuxes ja raudasa.
107:11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. 107:11 Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain; Ps 107:11 Että he olit Jumalan käskyä wastan cowacorwaiset/ ja olit häwäisnet ylimmäisen Lain.
107:12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa. 107:12 Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut. Ps 107:12 Sentähden täyty heidän sydämens onnettomudella waiwatta/ nijn että he langeisit/ ja ei kengän heitä auttanut.
107:13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. 107:13 Ja he huusivat \Herraa\ tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä, Ps 107:13 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän autti heitä heidän hädistäns.
107:14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. 107:14 Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä. Ps 107:14 Ja wei heitä pimeydest ulos ja cuoleman warjosta/ ja särki heidän sitens.
107:15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 107:15 Kiittäkään he siis \Herraa\ hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee: Ps 107:15 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edestä/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat. 107:16 Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat. Ps 107:16 Että hän särke waskiportit/ ja ricko raudaiset salwat.
107:17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden. 107:17 Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden, Ps 107:17 HUllut jotca rangaistin heidän ylidzekäymisens tähden/ ja heidän syndeins tähden.
107:18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja. 107:18 Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa. Ps 107:18 Että heidän sieluns ilgotti caicke ruoca/ ja sait cuolintautins.
107:19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. 107:19 Ja he huusivat \Herraa\ tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä. Ps 107:19 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän autti heitä heidän hädistäns.
107:20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta. 107:20 Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet. Ps 107:20 Hän lähetti sanans ja paransi heitä/ ja peasti heitä/ ettei he cuollet.
107:21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 107:21 Kiittäkään he siis \Herraa\ hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee, Ps 107:21 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edest/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään. 107:22 Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla. Ps 107:22 Ja uhratcan kijtosuhri/ ja luetelcan hänen tecons ilolla.
107:23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä. 107:23 Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä, Ps 107:23 JOtca haaxilla meres waeldawat/ ja asians toimittawat suurilla wesillä.
107:24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä. 107:24 He näkivät \Herran\ työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä. Ps 107:24 He owat tundenet HERran tegot/ ja hänen ihmeitäns sywydes.
107:25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot. 107:25 Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös, Ps 107:25 Cuin hän sanoi/ ja paisutti suuren ilman/ joca allot nosti.
107:26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta. 107:26 Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili, Ps 107:26 Nijn he menit ylös taiwasta cohden/ ja menit sywyten asti/ että heidän sieluns ahdistuxest epäili.
107:27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi. 107:27 Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet; Ps 107:27 Että he horjuit ja hoipertelit nijncuin juopunet/ ja ei sillen neuwo tietänet.
107:28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan. 107:28 Ja he huusivat \Herraa\ tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä. Ps 107:28 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän autti heitä heidän hädistäns.
107:29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. 107:29 Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat. Ps 107:29 Ja hän hillidzi cowan ilman/ että allot heitäns asetit.
107:30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan. 107:30 Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen. Ps 107:30 Ja he tulit iloisexi/ että tyweni/ ja hän wei heitä satamaan heidän mielens jälken.
107:31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 107:31 Kiittäkään he siis \Herraa\ hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee. Ps 107:31 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edest/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt. 107:32 Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa, Ps 107:32 Ja ylistäkän händä Canssain seuracunnisa/ ja kijttäkän händä wanhimbain seas.
107:33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi, 107:33 Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi, Ps 107:33 JOiden ojat cuiwit/ lähtet wuotamasta lackaisit.
107:34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden. 107:34 Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat. Ps 107:34 Ettei hedelmällinen maa mitän candanut/ heidän pahudens tähden/ jotca sijnä asuit.
107:35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. 107:35 Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi, Ps 107:35 Ja se cuin cuiwa oli/ sen hän taas wetisexi teki/ ja cuiwan maan wesilähteixi.
107:36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa. 107:36 Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat, Ps 107:36 Ja asetti sinne isowaiset/ walmistaman sijhen Caupungita/ josa he asuisit.
107:37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän. 107:37 Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän. Ps 107:37 Ja pellot kylwäisit/ ja wijnapuita istutaisit/ ja wuosittain hedelmän saisit.
107:38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa. 107:38 Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille; Ps 107:38 Ja hän siunais heitä/ enändämän sangen heitäns/ ja andoi heille paljo carja.
107:39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla, 107:39 Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta, Ps 107:39 JOtca alaspainetut ja sortut olit pahoilda/ jotca heitä waatinet ja waiwannet olit.
107:40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa, 107:40 Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli. Ps 107:40 Cosca ylöncadze päämiesten päälle wuodatettu oli/ ja caicki maa exyxis ja autiana oli.
107:41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat. 107:41 Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman. Ps 107:41 Ja hän warjeli köyhä radollisudesta/ ja enänsi hänen sucuns nijncuin lauman.
107:42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa. 107:42 Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman. Ps 107:42 Näitä wanhurscat näkewät ja iloidzewat/ ja jocainen paha suu pitä tukittaman.
107:43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja. 107:43 Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää \Herran\ moninaisen laupiuden. Ps 107:43 Cuca on taitawa/ ja näitä kätke ? nijn he astaidzewat cuinga monet hywät tegot HERra osotta.
     
PSALMI 108 108 PSALTTARI CVIII.  Psalmi .
108:1 Laulu; Daavidin virsi. 108:1 Psalmi, Davidin veisu. Ps 108:1 Psalmi Dawidin weisu.
108:2 Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni. 108:2 Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani. Ps 108:2 JUmala/ minun sydämen on walmis/ minä weisan ja kijtän/ ja myös minun cunnian.
108:3 Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon. 108:3 Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain. Ps 108:3 Nouse Psaltari ja Candele/ minä nousen warahin.
108:4 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä. 108:4 Sinua, \Herra\, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa. Ps 108:4 Sinua HERra minä kijtän Canssain seas minä weisan sinulle kijtost sucucunnisa.
108:5 Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti. 108:5 Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti. Ps 108:5 Sillä sinun armos ulottu nijn lewiäldä cuin taiwas on/ ja sinun totudes nijn lewiäldä cuin pilwet käywät.
108:6 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan. 108:6 Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse, Ps 108:6 Corgota sinuas Jumala taiwan ylidze/ ja sinun cunnias caiken maan ylidze.
108:7 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle. 108:7 Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni. Ps 108:7 Että sinun rackat ystäwäs wapaxi tulisit/ auta oikialla kädelläs/ ja cuuldele minua.
108:8 Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson. 108:8 Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson. Ps 108:8 Jumala puhu hänen Pyhäsäns/ sijtä minä iloidzen/ ja jaan Sichemin/ ja mittan Suchothin laxon.
108:9 Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani. 108:9 Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni; Ps 108:9 Gilead on minun/ Manasse on myös minun/ ja Ephraim on minun pääni wäkewys/ Juda on minun päämiehen.
108:10 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta. 108:10 Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen. Ps 108:10 Moab on minun pesinastian/ minä wenytän kengäni Edomin päälle/ Philisterein ylidze minä ihastun.
108:11 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin? 108:11 Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin? Ps 108:11 Cuca wie minua wahwaan Caupungijn ? cuca wie minua Edomijn ?
108:12 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa! 108:12 Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa? Ps 108:12 Etkös Jumala sitä tee ? joca meitä heittänyt olet pois. Ja et mene ulos Jumala meidän sotawäkem cansa ?
108:13 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu. 108:13 Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha. Ps 108:13 Saata meille apua tuskisam: sillä ihmisten apu on turha.
108:14 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan. 108:14 Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas. Ps 108:14 Jumalasa me teem urhollisia töitä/ ja hän polke meidän wihollisem alas.
     
PSALMI 109 109 PSALTTARI CIX.  Psalmi .
109:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti. 109:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene. Ps 109:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
Ps 109:2 JUmala minun kijtoxen/ älä waickene:
109:2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä. 109:2 Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä, sillä he owat heidän jumalattoman ja pettäwäisen suuns awannet minua wastan/ ja puhuit minua wastan wieckalla kielellä.
109:3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan. 109:3 Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä. Ps 109:3 Ja he puhuwat alati myrkyllisest minua wastan/ ja sotiwat minua wastan ilman syytä.
109:4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen. 109:4 Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen. Ps 109:4 Että minä heitä racastan/ owat he minua wastan/ mutta minä rucoilen.
109:5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla. 109:5 He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä. Ps 109:5 He osottawat minulle paha hywän edestä/ ja wiha rackauden edestä.
109:6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa. 109:6 Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä. Ps 109:6 Aseta jumalattomat hänen päällens/ ja perkele seisocan hänen oikialla kädelläns.
109:7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi. 109:7 Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti. Ps 109:7 Joca hänens sijtä sanasta opetta anda/ sen elämä olcon jumalatoin/ ja hänen rucouxens olcon syndi.
109:8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa. 109:8 Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen. Ps 109:8 Olcon hänen päiwäns harwat/ ja hänen wircans ottacon toinen.
109:9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi. 109:9 Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski. Ps 109:9 Hänen lapsens olcon orwoit/ ja hänen emändäns leski.
109:10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta. 109:10 Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä. Ps 109:10 Käykän hänen lapsens culkiana/ ja kerjätkän/ ja edzikän elatuxens radollisudes.
109:11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä. 109:11 Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä. Ps 109:11 Caicki mitä hänellä on corcorahainen ottacon/ ja muucalaiset repikän hänen hywydens.
109:12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa. 109:12 Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa. Ps 109:12 Älkön kengän hänelle hywä tehkö/ eikä yxikän armahtaco hänen orwojans.
109:13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa. 109:13 Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois. Ps 109:13 Hänen sucuns olcon häwitetyt/ heidän nimens olcon toises polwes pyhitty pois.
109:14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois. 109:14 Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi \Herran\ edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois. Ps 109:14 Hänen Isäins pahat tegot tulcon muistoxi HERran edes/ ja hänen äitins syndi ei pidä pyhittämän pois.
109:15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä. 109:15 Olkoon ne alati \Herran\ kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä, Ps 109:15 Olcon ne alati HERran caswon edes/ ja huckucon heidän muistons maan pääldä.
109:16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet. 109:16 Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa. Ps 109:16 Ettei hänellä ensingän laupiutta ollut/ waan wainois radollista ja köyhä/ ja murhellista tappaxens.
109:17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas. 109:17 Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman. Ps 109:17 Ja hän tahdoi kirousta saada/ sen myös pitä hänelle tuleman/ ei hän tahtonut siunausta/ sen pitä myös hänestä cauwas ercaneman.
109:18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy. 109:18 Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy. Ps 109:18 Ja hän puki kirouxen päällens nijncuin paitans/ ja se meni hänen sisällyxijns nijncuin wesi/ ja hänen luihins nijncuin öljy.
109:19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy. 109:19 Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää. Ps 109:19 Se olcon hänelle nijncuin waate/ jolla hän werhotan/ ja nijncuin wyö/ jolla hän aina idzens wyöttä.
109:20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan. 109:20 Aivan näin tapahtukoon heille \Herralta\, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan. Ps 109:20 Aiwa näin tapahtucon heille HERralda/ jotca owat minua wastan/ ja puhuwat pahoin minun sieluani wastan.
109:21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut. 109:21 Mutta sinä, \Herra\, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua. Ps 109:21 Mutta sinä HERra/ HERra ole minun cansani sinun nimes tähden/ sillä sinun armos on minun turwan/ pelasta minua.
109:22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani. 109:22 Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa. Ps 109:22 Minä olen köyhä ja radollinen/ minun sydämen on särjetty minusa.
109:23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka. 109:23 Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat. Ps 109:23 Minä menen pois nijncuin warjo/ joca ajetan pois/ ja pudistetan ulos nijncuin cascat.
109:24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi. 109:24 Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta. Ps 109:24 Minun polweni owat heicot paastosta/ ja minun lihan on laiha/ ja ei ole ensingän lihawutta.
109:25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä. 109:25 Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat. Ps 109:25 Ja minun täyty olla heidän pilckans/ cosca he minun näkewät/ nijn he päätäns pudistawat.
109:26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen; 109:26 Auta minua, \Herra\ minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä, Ps 109:26 Auta minua HERra minun Jumalan/ auta minua sinun armos perästä.
109:27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit. 109:27 Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä \Herra\ sen teet. Ps 109:27 Että he tundisit sen sinun kädexes/ ja että sinä HERra sen teet.
109:28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita. 109:28 Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan. Ps 109:28 Cosca he sadattawat/ nijn siuna sinä/ cosca he carcawat minua wastan/ nijn tulcon he häpiään/ mutta sinun palwelias iloitcan.
109:29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta. 109:29 Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella. Ps 109:29 Olcon minun wainolliseni häwäistyxellä puetetut/ ja olcon häpiälläns werhotut nijncuin hamella.
109:30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä. 109:30 Minä kiitän suuresti \Herraa\ suullani, ja ylistän häntä monen seassa. Ps 109:30 Minä kijtän suurest HERra minun suullani/ ja ylistän händä monen seas.
109:31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat. 109:31 Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat. Ps 109:31 Sillä hän on köyhän oikialla kädellä/ auttamas händä nijstä jotca hänen sieluans duomidzewat.
     
PSALMI 110 110 PSALTTARI CX.  Psalmi .
110:1 Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: "Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi." 110:1 Davidin Psalmi. \Herra\ sanoi minun Herralleni: istu oikialle kädelleni, siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi. Ps 110:1 HERra sanoi minun HERralleni: istu minun oikialle kädelleni/ sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi.
110:2 Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä. 110:2 \Herra\ lähettää sinun väkevyytes valtikan Zionista: vallitse vihollistes seassa. Ps 110:2 HERra lähettä sinun waldacunnas waldican Zionista/ wallidze sinun wihollistes seas.
110:3 Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta. 110:3 Sinun voittos päivänä palvelee sinun kansas sinua mielellänsä pyhissä kaunistuksissa: sinun lapses synnytetään sinulle niinkuin kaste aamuruskosta. Ps 110:3 Sinun woitostas sinun Canssas mielelläns sinulle uhra pyhisä caunistuxisa/ sinun lapses synnytetän sinulle nijncuin caste amuruscosta.
110:4 Herra on vannonut eikä sitä kadu: "Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan." 110:4 \Herra\ on vannonut, ja ei kadu sitä: sinä olet pappi ijankaikkisesti, Melkisedekin säädyn jälkeen. Ps 110:4 HERra on wannonut/ ja ei cadu sitä/ sinä olet Pappi ijancaickisest/ Melchisedechin säädyn jälken.
110:5 Herra on sinun oikealla puolellasi, hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä. 110:5 Herra on sinun oikialla kädelläs: hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä. Ps 110:5 HERra sinun oikialla kädelläs muserta Cuningaita/ hänen wihans aicana.
110:6 Hän tuomitsee pakanat: ruumiita viruu kaikkialla; hän murskaa päitä laajalti maan päällä. 110:6 Hän tuomitsee pakanain seassa, hän täyttää maakunnat ruumiilla: hän musertaa monen maakunnan pään. Ps 110:6 Hän duomidze pacanoitten seas/ hän teke suuret tapot/ hän muserta suurden maacundain päät.
110:7 Hän juo purosta tien varrelta; sentähden hän kohottaa päänsä. 110:7 Hän juo ojasta tiellä; sen tähden korottaa hän päänsä. Ps 110:7 Hän juo ojasta tiellä/ sentähden corgotta hän pääns.
     
PSALMI 111 111 PSALTTARI CXI.  Psalmi .
111:1 Halleluja! Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni hurskasten kokouksessa ja seurakunnassa. 111:1 Halleluja! Minä kiitän \Herraa\ kaikesta sydämestäni, hurskasten neuvossa ja seurakunnassa. Ps 111:1 Halleluja. MInä kijtän HERra caikesta sydämestäni hurscasten neuwos ja seuracunnasa.
111:2 Suuret ovat Herran teot, kaikkien niiden tutkisteltavat, jotka niitä rakastavat. 111:2 Suuret ovat \Herran\ työt: joka niistä ottaa vaarin, hänellä on sula riemu niistä. Ps 111:2 Suuret owat HERran tegot/ joca nijstä otta waarin/ hänelle on nijstä sula riemu.
111:3 Kunnialliset ja korkeat ovat hänen työnsä, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti. 111:3 Mitä hän asettaa, se on kunniallinen ja jalo, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 111:3 Mitä hän asetta se on cunniallinen ja jalo/ ja hänen wanhurscaudens pysy ijancaickisest.
111:4 Hän on säätänyt ihmeellisten tekojensa muiston; armollinen ja laupias on Herra. 111:4 Hän on säätänyt ihmeittensä muiston: armollinen ja laupias on \Herra\. Ps 111:4 Hän on säätänyt ihmeittens muiston/ armollinen ja laupias HERra.
111:5 Hän antaa ruuan pelkääväisillensä, hän muistaa liittonsa iankaikkisesti. 111:5 Hän antaa ruan pelkääväisillensä: hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti. Ps 111:5 Hän anda ruan pelkäwäisillens/ hän muista lijttons ijancaickisest.
111:6 Hän ilmoitti kansallensa tekojensa voiman, hän antoi heille pakanain perintöosan. 111:6 Hän ilmoittaa kansallensa väkevät työnsä, antaaksensa heille pakanain perimisen. Ps 111:6 Hän anda ilmoitta Canssallens wäkewydens tegot/ andaxens heille pacanain perimisen.
111:7 Hänen kättensä teot ovat totiset ja oikeat; luotettavat ovat kaikki hänen asetuksensa. 111:7 Hänen kättensä työt ovat totuus ja oikeus: kaikki hänen käskynsä ovat toimelliset. Ps 111:7 Hänen kätens tegot owat totuus ja oikeus/ caicki hänen käskyns owat toimelliset.
111:8 Ne pysyvät järkkymättä aina ja iankaikkisesti; ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa. 111:8 Ne pysyvät vahvana aina ja ijankaikkisesti: ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa. Ps 111:8 Ne pysywät wahwana aina ja ijancaickisest/ ja tapahtuwat uscollisest ja cohtullisest.
111:9 Hän lähetti kansallensa lunastuksen, sääti liittonsa ikuisiksi ajoiksi; pyhä ja peljättävä on hänen nimensä. 111:9 Hän lähetti kansallensa lunastuksen, hän lupaa liittonsa pysymään ijankaikkisesti: pyhä ja peljättävä on hänen nimensä. Ps 111:9 Hän lähetti Canssallens lunastuxen/ hän lupa hänen lijttons pysymän ijancaickisest/ pyhä ja hirmuinen on hänen nimens.
111:10 Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat. Hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti. 111:10 \Herran\ pelko on viisauden alku: se on hyvä ymmärrys kaikille, jotka sen tekevät: hänen kiitoksensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 111:10 HERran pelco on taidon alcu/ se on hywä ymmärrys/ joca sen peräst teke/ hänen kijtoxens pysy ijancaickisest.
     
PSALMI 112 112 PSALTTARI CXII.  Psalmi .
112:1 Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä! 112:1 Halleluja! Autuas on, joka pelkää \Herraa\: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee. Ps 112:1 Halleluja. AUtuas on se cuin pelkä HERra/ joca hänen käskyjäns sangen himoidze.
112:2 Hänen jälkeläisensä tulevat voimallisiksi maassa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi. 112:2 Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman. Ps 112:2 Hänen siemenens on waldias maan päällä/ hurscasten sugut siunatan.
112:3 Varallisuus ja rikkaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti. 112:3 Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 112:3 Rickaus ja runsaus on hänen huonesans/ ja hänen wanhurscaudens pysy ijancaickisest.
112:4 Oikeamielisille koittaa pimeydessä valkeus, armollinen, laupias ja vanhurskas. 112:4 Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta. Ps 112:4 Hurscaille coitta walkeus pimeis/ armolliselda/ laupialda ja wanhurscalda.
112:5 Hyvin käy sen miehen, joka on laupias ja antaa lainaksi, joka hoitaa asiansa oikeuden mukaan. 112:5 Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti. Ps 112:5 Autuas on se cuin laupias on/ ja mielelläns laina/ ja sowitta nijn asians ettei hän kenengän tee wääryttä.
112:6 Sillä ei hän ikinä horju; vanhurskas säilyy ikuisessa muistossa. 112:6 Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta. Ps 112:6 Sillä hän pysy ijancaickisest/ ei wanhurscas ikänäns unhoteta.
112:7 Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan. 112:7 Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti \Herran\ päälle. Ps 112:7 Cosca rangaistus tule/ nijn ei hän pelkä/ hänen sydämens uscalda lujasti HERran päälle.
112:8 Hänen sydämensä on luja ja peloton, kunnes hän vihdoin ilolla katselee ahdistajiaan. 112:8 Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa. Ps 112:8 Hänen sydämens on wahwistettu ja ei pelkä/ sijhenasti cuin hän näke ilons wihollisistans.
112:9 Hän on runsaskätinen, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti, hänen sarvensa kohoaa kunniassa. 112:9 Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla. Ps 112:9 Hän hajotta ja anda waiwaisten/ hänen wanhurscaudens pysy ijancaickisest/ hänen sarwens corgotetan cunnialla.
112:10 Jumalaton näkee sen ja närkästyy, hän kiristelee hampaitaan ja pakahtuu. Jumalattomien halut raukeavat tyhjiin. 112:10 Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee. Ps 112:10 Jumalatoin näke sen ja närkästy/ hän pureskele hambaitans ja näändy/ sillä mitä jumalattomat halajawat/ se tyhjäxi tule.
     
PSALMI 113 113 PSALTTARI CXIII.  Psalmi
113:1 Halleluja! Ylistäkää, te Herran palvelijat, ylistäkää Herran nimeä. 113:1 Halleluja! Kiittäkäät te, \Herran\ palveliat, kiittäkäät \Herran\ nimeä! Ps 113:1 Halleluja. KIjttäkät HERra/ kijttäkät te HERran palweliat/ kijttäkät HERran nime.
113:2 Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja iankaikkisesti. 113:2 Kiitetty olkoon \Herran\ nimi, nyt ja ijankaikkisesti! Ps 113:2 Kijtetty olcon HERran nimi/ nyt ja ijancaickisest.
113:3 Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty. 113:3 Auringon koitosta hänen laskemiseensa asti olkoon \Herran\ nimi kiitetty! Ps 113:3 Auringon coitosta hänen laskemisens asti/ olcon HERran nimi kijtetty.
113:4 Herra on korkea yli kaikkien pakanakansain, yli taivasten kohoaa hänen kunniansa. 113:4 \Herra\ on korkia ylitse kaikkein pakanain, ja hänen kunniansa ylitse taivasten. Ps 113:4 HERra on corkia ylidze caickein pacanain/ ja hänen cunnians käy nijn lewiäldä cuin taiwas on.
113:5 Kuka on niinkuin Herra, meidän Jumalamme, joka korkealla asuu 113:5 Kuka on niinkuin \Herra\ meidän Jumalamme, joka niin korkialla asuu? Ps 113:5 Cuca on nijncuin HERra meidän Jumalam ? joca nijn corkialla asu ?
113:6 ja katsoo syvälle - taivaassa ja maassa? 113:6 Ja kuitenkin katsoo alimmaisia taivaassa ja maassa; Ps 113:6 Ja cuitengin cadzo alimmaisia/ taiwasa ja maasa.
113:7 Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän 113:7 Joka köyhän tomusta ylentää, ja vaivaisen loasta korottaa, Ps 113:7 Joca köyhän tomusta ylendä/ ja waiwaisen logasta corgotta.
113:8 asettaaksensa hänet ruhtinasten rinnalle, hänen kansansa ruhtinasten rinnalle, 113:8 Istuttaaksensa häntä päämiesten sivuun, kansansa päämiesten sivuun; Ps 113:8 Istuttaxens händä päämiesten siwuun/ ja hänen Canssans päämiesten siwuun.
113:9 joka antaa hedelmättömän asua kodissa, iloisena lasten äitinä! Halleluja! 113:9 Joka hedelmättömät saattaa huoneesen asumaan, että hän riemuiseksi lasten äidiksi tulee. Halleluja! Ps 113:9 Joca hedelmättömät saatta huoneseen asuman/ että hän riemuisexi lasten äitixi tule. Halleluja.
     
PSALMI 114 114 PSALTTARI CXIV.  Psalmi .
114:1 Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta, 114:1 Kuin Israel Egyptistä läksi, Jakobin huone muukalaisesta kansasta, Ps 114:1 CUin Israel Egyptist läxi/ Jacobin huone muucalaisesta Canssasta.
114:2 silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa. 114:2 Niin Juuda tuli hänen pyhäksensä: Israel hänen vallaksensa. Ps 114:2 Nijn Juda tuli hänen Pyhäxens/ Israel hänen wallaxens.
114:3 Sen näki meri ja pakeni, Jordan kääntyi takaisin. 114:3 Sen meri näki ja pakeni: Jordan palasi takaperin, Ps 114:3 Sen meri näki ja pakeni/ Jordani palais tacaperin.
114:4 Vuoret hyppivät niinkuin oinaat, kukkulat niinkuin lammasten karitsat. 114:4 Vuoret hyppäsivät niinkuin oinaat, ja kukkulat niinkuin nuoret lampaat. Ps 114:4 Wuoret hyppäisit nijncuin oinat/ ja cuckulat nijncuin nuoret lambat.
114:5 Mikä sinun on, meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin? 114:5 Mikä sinun oli meri, ettäs pakenit? ja sinä Jordan, ettäs palasit takaperin? Ps 114:5 Mikä sinun oli meri/ ettäs pakenit ? ja sinä Jordani/ ettäs palaisit tacaperin ?
114:6 Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin lammasten karitsat? 114:6 Te vuoret, että te hyppäsitte niinkuin oinaat? te kukkulat niinkuin nuoret lampaat? Ps 114:6 Te wuoret että te hyppäisitte nijncuin oinat/ te cuckulat nijncuin nuoret lambat ?
114:7 Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä, 114:7 Herran edessä vapisi maa, Jakobin Jumalan edessä, Ps 114:7 HERran edesä wapisi maa/ Jacobin Jumalan edesä.
114:8 joka muuttaa kallion vesilammikoksi, kovan kiven vesilähteeksi. 114:8 Joka kalliot muuttaa vesilammiksi, ja kiven vesilähteeksi. Ps 114:8 Joca calliot muutta wetisixi merixi/ ja kiwen wesilähtexi.
     
PSALMI 115 115 PSALTTARI CXV.  Psalmi .
115:1 Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden. 115:1 Ei meille, \Herra\, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden. Ps 115:1 EI meille HERra/ ei meille/ waan sinun nimelles anna cunnia/ sinun armos ja totudes tähden.
115:2 Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?" 115:2 Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa? Ps 115:2 Mixi pacanat sanowat: cusa on nyt heidän Jumalans ?
115:3 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee. 115:3 Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee. Ps 115:3 Mutta meidän Jumalam on taiwasa/ mitä ikänäns hän tahto/ sitä hän teke.
115:4 Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa. 115:4 Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt. Ps 115:4 Waan heidän epäjumalans owat hopia ja culda/ ihmisten käsillä tehdyt.
115:5 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe. 115:5 Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe. Ps 115:5 Heillä on suu ja ei puhu/ heillä owat silmät ja ei näe.
115:6 Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne. 115:6 Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista. Ps 115:6 Heillä owat corwat/ ja ei cuule/ heillä owat sieramet ja ei he haista.
115:7 Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta. 115:7 Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa. Ps 115:7 Heillä owat kädet ja ei rupe/ heillä owat jalat ja ei käy/ ja ei puhu heidän curcustans.
115:8 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin. 115:8 Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat. Ps 115:8 Jotca nijtä tekewät/ he owat heidän caltaisens/ ja caicki jotca heihin uscaldawat.
115:9 Israel, turvaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä. 115:9 Mutta Israel toivokaan \Herran\ päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä. Ps 115:9 Mutta Israel toiwocan HERran päälle/ hän on heidän apuns ja kilpens.
115:10 Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä. 115:10 Aaronin huone toivokaan \Herran\ päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä. Ps 115:10 Aaronin huone toiwocan HERran päälle/ hän on heidän apuns ja kilpens.
115:11 Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä. 115:11 Jotka \Herraa\ pelkäävät, toivokaan myös \Herran\ päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä. Ps 115:11 Jotca HERra pelkäwät toiwocan myös HERran päälle/ hän on heidän apuns ja kilpens.
115:12 Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua, 115:12 \Herra\ muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen. Ps 115:12 HERRA muista meitä ja siuna meitä/ hän siuna Israelin huonen/ hän siuna Aaronin huonen.
115:13 hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin. 115:13 Hän siunaa ne, jotka \Herraa\ pelkäävät, sekä pienet että suuret. Ps 115:13 Hän siuna ne cuin HERra pelkäwät/ sekä pienet että suuret.
115:14 Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne. 115:14 \Herra\ siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne. Ps 115:14 HERRA siunatcon teitä enämmin ja enämmin/ teitä ja teidän lapsian.
115:15 Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan. 115:15 Te olette \Herran\ siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt. Ps 115:15 Te oletta HERran siunatut/ joca taiwan ja maan on tehnyt.
115:16 Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille. 115:16 Taivasten taivaat ovat \Herran\; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut. Ps 115:16 Taiwas on coconans HERran/ mutta maan on hän ihmisten lapsille andanut.
115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista. 115:17 Kuolleet ei taida \Herraa\ kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen. Ps 115:17 Cuollet ei taida sinua HERra kijttä/ eikä ne jotca menewät alas hiljaisuteen.
115:18 Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja! 115:18 Mutta me kiitämme \Herraa\, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja! Ps 115:18 Mutta me kijtäm HERra/ hamast nyt ja ijancaickiseen. Halleluja.
     
PSALMI 116 116 PSALTTARI CXVI.  Psalmi .
116:1 Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni; 116:1 Sitä minä rakastan, että \Herra\ kuulee minun rukoukseni äänen; Ps 116:1 SItä minä racastan/ että HERra cuuldele minun rucouxeni änen.
116:2 sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani. 116:2 Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani. Ps 116:2 Että hän corwans callista minun puoleeni/ sentähden minä rucoilen händä elinaicanani.
116:3 Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen. 116:3 Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. Ps 116:3 Cuoleman paulat owat minun pijrittänet/ ja helwetin ahdistuxet owat minun löytänet/ minä tulin waiwaan ja tuscaan.
116:4 Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!" 116:4 Mutta minä avukseni huudan \Herran\ nimeä: o \Herra\, pelasta minun sieluni! Ps 116:4 Mutta minä rucoilin HERran nime/ o HERra pelasta minun sielun.
116:5 Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias. 116:5 \Herra\ on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias. Ps 116:5 HERra on armollinen ja oikia/ ja meidän Jumalam on laupias.
116:6 Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua. 116:6 \Herra\ kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti. Ps 116:6 HERra hän kätke yxikertaiset/ cuin minä macaisin alla/ nijn hän minua autti.
116:7 Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin. 116:7 Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä \Herra\ tekee hyvästi sinulle. Ps 116:7 Ole nyt taas rauhas minun sielun: sillä HERra teke hywästi sinulle.
116:8 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta. 116:8 Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta. Ps 116:8 Sillä sinä olet minun sieluni rewäisnyt pois cuolemast/ minun silmäni kyynelistä/ minun jalcani combastuxesta.
116:9 Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa. 116:9 Minä vaellan \Herran\ edessä eläväin maassa. Ps 116:9 Minä waellan HERran edes/ eläwitten maasa.
116:10 Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu. 116:10 Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan. Ps 116:10 MInä uscon/ sentähden minä puhun/ mutta minä sangen waiwatan.
116:11 Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita." 116:11 Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat. Ps 116:11 Minä sanoin hämmästyxesäni/ caicki ihmiset owat walehteliat.
116:12 Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan? 116:12 Kuinka minä maksan \Herralle\ kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki? Ps 116:12 Cuinga minä maxan HERralle caicki hänen hywät tecons/ jotca hän minulle teki ?
116:13 Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä. 116:13 Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan \Herran\ nimeä. Ps 116:13 Minä otan sen autualisen calkin/ ja saarnan HERran nimen.
116:14 Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä. 116:14 Minä maksan lupaukseni \Herralle\ kaiken hänen kansansa edessä. Ps 116:14 Minä maxan lupauxeni HERralle/ caiken hänen Canssans edesä.
116:15 Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema. 116:15 Hänen pyhäinsä kuolema on kallis \Herran\ edessä. Ps 116:15 Hänen pyhäins cuolema on callis HERran edesä.
116:16 Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni. 116:16 O \Herra\! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt. Ps 116:16 O HERra minä olen sinun palwelias/ sinun pijcas poica/ sinä olet minun siteni rewäisnyt ricki.
116:17 Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä. 116:17 Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja \Herran\ nimeä saarnaan. Ps 116:17 Minä uhran sinulle kijtosta/ ja HERran nime saarnan.
116:18 Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä 116:18 Minä maksan \Herralle\ lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä, Ps 116:18 Minä maxan HERralle lupauxeni/ caiken hänen Canssans edesä.
116:19 Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja! 116:19 \Herran\ huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja! Ps 116:19 HERran huonen esicartanoisa/ keskellä sinua Jerusalem. Halleluja.
     
PSALMI 117 117 PSALTTARI CXVII.  Psalmi .
117:1 Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat. 117:1 Kiittäkäät \Herraa\, kaikki pakanat: ylistäkäät häntä kaikki kansat! Ps 117:1 KIittäkät HERra caicki pacanat/ ylistäkät händä caicki Canssa.
117:2 Sillä hänen armonsa meitä kohtaan on voimallinen, ja Herran uskollisuus pysyy iankaikkisesti. Halleluja! 117:2 Sillä hänen armonsa on voimallinen meidän päällemme, ja \Herran\ totuus ijankaikkisesti. Halleluja! Ps 117:2 Sillä hänen armons ja totudens on woimallinen meidän päällem ijancaickisest. Halleluja.
     
PSALMI 118 118 PSALTTARI CXVIII.  Psalmi .
118:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 118:1 Kiittäkäät \Herraa\; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 118:1 KIittäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:2 Näin sanokoon Israel; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 118:2 Sanokaan nyt Israel: hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 118:2 Sanocan Israel/ hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:3 Näin sanokoon Aaronin suku; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 118:3 Sanokaan nyt Aaronin huone: hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 118:3 Sanocan Aaronin huone/ hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:4 Näin sanokoot ne, jotka Herraa pelkäävät; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 118:4 Sanokaan nyt kaikki, jotka \Herraa\ pelkäävät: hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 118:4 Sanocan caicki jotca HERra pelkäwät/ hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:5 Ahdistuksessani minä huusin Herraa, Herra vastasi minulle ja asetti minut avaraan paikkaan. 118:5 Tuskissani minä \Herraa\ avukseni huusin, ja \Herra\ kuuli minua, ja pelasti minun. Ps 118:5 Tuskisani minä HERra rucoilin/ ja HERra cuuldeli minua/ ja lohdutti minua.
118:6 Herra on minun puolellani, en minä pelkää; mitä voivat ihmiset minulle tehdä? 118:6 \Herra\ on minun kanssani; sentähden en minä pelkää, mitä ihmiset minulle tekisivät. Ps 118:6 HERra on minun cansani/ sentähden en minä pelkä/ mitä ihmiset minun tekisit.
118:7 Herra on minun puolellani ja auttaa minua, ja minä saan ilolla katsella vihamiehiäni. 118:7 \Herra\ on minun kanssani auttamassa minua, ja minä tahdon nähdä iloni minun vihollisistani. Ps 118:7 HERra on minun cansani auttamas minua/ ja minä tahdon nähdä iloni minun wihollisistani.
118:8 Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin. 118:8 Parempi on uskaltaa \Herran\ päälle, kuin luottaa ihmisiin. Ps 118:8 Parambi on uscalda HERran päälle/ cuin luotta ihmisijn.
118:9 Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ruhtinaihin. 118:9 Parempi on uskaltaa \Herran\ päälle, kuin luottaa päämiehiin. Ps 118:9 Parambi on uscalda HERran päälle/ cuin luotta päämiehin.
118:10 Kaikki pakanat piirittivät minua - Herran nimessä minä lyön heidät maahan. 118:10 Kaikki pakanat piirittävät minua; mutta \Herran\ nimeen minä heitä lyön maahan. Ps 118:10 Caicki pacanat pijrittäwät minua/ mutta HERran nimeen minä heitä lyön maahan.
118:11 He piirittivät minua joka taholta - Herran nimessä minä lyön heidät maahan. 118:11 He piirittävät minua joka kulmalta; mutta \Herran\ nimeen minä heitä lyön maahan. Ps 118:11 He pijrittäwät minun joca curilda/ mutta HERran nimeen minä heitä lyön maahan.
118:12 Niinkuin mehiläiset he minua piirittivät - he sammuvat kuin tuli orjantappuroissa. Herran nimessä minä lyön heidät maahan. 118:12 He piirittävät minua niinkuin kimalaiset, ja he sammuvat niinkuin tuli orjantappuroissa; mutta \Herran\ nimeen minä heitä lyön maahan. Ps 118:12 He pijrittäwät minua nijncuin kimalaiset/ ja he sammuwat nijncuin tuli orjantappuroisa/ mutta HERran nimeen minä heitä lyön maahan.
118:13 Sinä sysäsit minua kovasti, että kaatuisin, mutta Herra auttoi minua. 118:13 Minua kovin sysätään lankeemaan; mutta \Herra\ auttaa minua. Ps 118:13 Minua sysätän langeman/ mutta HERra autta minua.
118:14 Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hän tuli minulle pelastajaksi. 118:14 \Herra\ on minun väkevyyteni, ja minun virteni, ja on minun autuuteni. Ps 118:14 HERra on minun wäkewyden/ ja minun Psalmin/ ja on minun autuuden.
118:15 Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten majoissa: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja. 118:15 Ilon ja autuuden ääni on vanhurskasten majoissa: \Herran\ oikia käsi saa voiton. Ps 118:15 Ilolla weisatan woitosta wanhurscasten majoisa/ HERran oikia käsi saa woiton.
118:16 Herran oikea käsi korottaa, Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja. 118:16 \Herran\ oikia käsi on koroitettu: \Herran\ oikia käsi saa voiton. Ps 118:16 HERran oikia käsi on corgotettu/ HERran oikia käsi saa woiton.
118:17 En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä. 118:17 En minä kuole, vaan elän, ja \Herran\ tekoja luettelen. Ps 118:17 En minä cuole/ waan elän/ ja HERran tecoja ilmoitan.
118:18 Herra minua kyllä kuritti, mutta kuolemalle hän ei minua antanut. 118:18 Kyllä \Herra\ minua kurittaa, vaan ei hän minua kuolemalle anna. Ps 118:18 Kyllä HERra minua curitta/ waan ei hän minua cuolemalle anna.
118:19 Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa. 118:19 Avatkaat minulle vanhurskauden portit, minun käydäkseni sisälle, kiittämään \Herraa\. Ps 118:19 Awatcat minulle wanhurscauden portit/ minun sisälle käydäxeni/ kijttämän HERra.
118:20 Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle. 118:20 Tämä on \Herran\ portti: vanhurskaat siitä käyvät sisälle. Ps 118:20 Se on HERran portti/ wanhurscat sijtä käywät sisälle.
118:21 Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi. 118:21 Minä kiitän sinua, ettäs minun rukoukseni kuulit, ja autit minua. Ps 118:21 Minä kijtän sinua ettäs minua nöyrytit/ ja autit minua.
118:22 Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. 118:22 Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Ps 118:22 Se kiwi jonga rakendajat hyljäisit/ on tullut culmakiwexi.
118:23 Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme. 118:23 \Herralta\ se on tapahtunut, ja on ihme meidän silmäimme edessä. Ps 118:23 HERralda se on tapahtunut/ ja on ihme meidän silmäim edesä.
118:24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. 118:24 Tämä on se päivä, jonka \Herra\ teki: iloitkaamme ja riemuitkaamme hänessä. Ps 118:24 Tämä on se päiwä jonga HERra teke/ iloitcam ja riemuitcam hänesä.
118:25 Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys! 118:25 O \Herra\, auta, o \Herra\, anna menestyä! Ps 118:25 O HERra auta/ o HERra anna menestyä.
118:26 Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta. 118:26 Siunattu olkoon se, joka tulee \Herran\ nimeen! me siunaamme teitä \Herran\ huoneesta. Ps 118:26 Kijtetty olcon se joca tule HERran nimeen/ me siunam teitä HERran huonesta.
118:27 Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti. 118:27 \Herra\ on Jumala, joka meitä valistaa: kaunistakaat juhlalehdillä hamaan alttarin sarviin asti. Ps 118:27 HERra on Jumala joca meitä walista/ caunistacat juhla lehdeillä/ haman Altarin sarwein asti.
118:28 Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan. 118:28 Sinä olet minun Jumalani, ja minä kiitän sinua; minun Jumalani! sinua minä ylistän. Ps 118:28 Sinä olet minun Jumalan/ ja minä kijtän sinua/ minun Jumalan/ sinua minä ylistän.
118:29 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 118:29 Kiittäkäät \Herraa\; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti. Ps 118:29 Kijttäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen hywydens pysy ijancaickisest.
 
     
PSALMI 119 119 PSALTTARI CXIX.  Psalmi .
119:1 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat! 119:1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka \Herran\ laissa vaeltavat. Ps 119:1 AUtuat owat ne cuin wiattomasti eläwät/ ja jotca HERran Laisa waeldawat.
119:2 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä, 119:2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät. Ps 119:2 Autuat owat ne jotca hänen todistuxians pitäwät/ ja caikest sydämest händä edziwät.
119:3 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään! 119:3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa. Ps 119:3 Sillä jotca hänen teisäns waeldawat/ ei he tee mitän paha.
119:4 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin. 119:4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys. Ps 119:4 Sinä olet käskenyt pitä wisust sinun käskys.
119:5 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi! 119:5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs! Ps 119:5 Josca minun elämän pidäis sinun oikeuttas/ täydellä todella.
119:6 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi. 119:6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään. Ps 119:6 Cosca minä ainoastans cadzon caickia sinun käskyjäs/ nijn en minä tule häpiään.
119:7 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet. 119:7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet. Ps 119:7 Minä kijtän sinua oikiasta sydämestä/ ettäs opetat minulle wanhurscaudes oikeudet.
119:8 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää. 119:8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää. Ps 119:8 Sinun oikeuttas minä pidän/ älä minua ikänäns hyljä.
119:9 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi. 119:9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen. Ps 119:9 CUinga nuorucainen waelda nuhtettomast hänen teisäns ? cosca hän idzens käyttä sinun sanas jälken.
119:10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi. 119:10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs. Ps 119:10 Minä edzin sinua caikest sydämestäni/ älä salli minua exyä sinun käskyistäs.
119:11 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan. 119:11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan. Ps 119:11 Minä pidän sydämesäni sinun sanas/ etten minä rickois sinua wastan.
119:12 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi. 119:12 Kiitetty ole, sinä \Herra\: opeta minulle sinun säätyjäs! Ps 119:12 Kijtetty olwo sinä HERra/ opeta minulle sinun oikeuttas.
119:13 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet. 119:13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet. Ps 119:13 Minä luettelen huulillani caicki sinun suus oikeudet.
119:14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta. 119:14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta. Ps 119:14 Minä iloidzen sinun todistuxes teisä/ nijncuin caickinaisesta rickaudesta.
119:15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi. 119:15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs. Ps 119:15 MInä puhun mitäs käskenyt olet/ ja cadzelen sinun teitäs.
119:16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota. 119:16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas. Ps 119:16 Minä halajan sinun oikeuttas/ ja en unhoda sinun sanojas.
119:17 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi. 119:17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin. Ps 119:17 TEe hywästi palwelialles/ että minä eläisin ja sinun sanas pidäisin.
119:18 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä. 119:18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas. Ps 119:18 Awa minun silmäni/ näkemän ihmeitä sinun Laistas.
119:19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi. 119:19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs. Ps 119:19 Minä olen wieras maan päällä/ älä peitä minulda käskyjäs.
119:20 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi. 119:20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen. Ps 119:20 Minun sielun on muserrettu ricki ikäwöidzemisest/ alati sinun oikeudes jälken.
119:21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi. 119:21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat. Ps 119:21 Sinä rangaiset corjat/ kirotut owat ne cuin sinun käskyistäs poickewat.
119:22 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin. 119:22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses. Ps 119:22 Käännä minusta pois pilcka ja ylöncadze: sillä minä pidän sinun todistuxes.
119:23 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi. 119:23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs. Ps 119:23 Istuwat myös päämiehet ja puhuwat minua wastan/ mutta sinun palwelias puhu sinun oikeudestas.
119:24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani. 119:24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani. Ps 119:24 Sinun todistuxias minä halajan/ ne owat minun neuwonandajani.
119:25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen. 119:25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen. Ps 119:25 MInun sielun tomusa maca/ wirgota minua sinun sanas jälken.
119:26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi. 119:26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys. Ps 119:26 Minä luen minun tietäni ja sinä cuuldelet minua/ opeta minulle sinun oikeudes.
119:27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi. 119:27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs. Ps 119:27 Neuwo minulle sinun käskyis tie/ nijn minä puhun sinun ihmeistäs.
119:28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen. 119:28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen. Ps 119:28 Nijn minä suren/ että sydän sula minusa/ wahwista minua sinun sanas jälken.
119:29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi. 119:29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis. Ps 119:29 Käännä minusta pois wäärä tie/ ja suo minulle sinun Lakis.
119:30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi. 119:30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni. Ps 119:30 Totuden tien minä olen walinnut/ sinun oikeudes olen minä asettanut eteeni.
119:31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään. 119:31 Minä riipun sinun todistuksissas: \Herra\, älä salli minun häpiään tulla. Ps 119:31 Minä ripun sinun todistuxisas/ HERra älä salli minua häpiään tulla.
119:32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni. 119:32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten. Ps 119:32 Coscas minun sydämeni wahwistat/ nijn minä juoxen sinun käskyis tietä myöden.
119:33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti. 119:33 Opeta minulle, \Herra\, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin. Ps 119:33 OPeta minulle HERra sinun oikeudes tie/ että minä sen loppun asti kätkisin.
119:34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni. 119:34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni. Ps 119:34 Anna minulle ymmärrys/ kätkeäxen sinun Lakias/ ja pitäxen sitä coco sydämesäni.
119:35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan. 119:35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan. Ps 119:35 Wie minua sinun käskyis polgulle: sillä nijhin minä halajan.
119:36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen. 119:36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen. Ps 119:36 Callista minun sydämen sinun todistuxees/ ja ei ahneuden puoleen.
119:37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi. 119:37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes. Ps 119:37 Käännä minun silmäni pois cadzelemast turha opetusta/ waan wirgota minua sinun tiehes.
119:38 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville. 119:38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin. Ps 119:38 Anna palwelias lujasti sinun käskys pitä sinun sanas tähden/ että minä sinua pelkäisin.
119:39 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät. 119:39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset. Ps 119:39 Käännä minusta pois se pilcka/ jota minä pelkän/ sillä sinun oikeudes owat suloiset.
119:40 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi. 119:40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas. Ps 119:40 Cadzo/ minä pyydän sinun käskyjäs/ wirgota minua sinun wanhurscaudellas.
119:41 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen, 119:41 \Herra\, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen, Ps 119:41 HERra/ anna armos minulle tapahtua/ sinun apus/ sinun sanas jälken.
119:42 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan. 119:42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas. Ps 119:42 Että minä woisin wastata minun pilckaitani: sillä minä luotan idzeni sinun sanaas.
119:43 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni. 119:43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas. Ps 119:43 Älä suingan ota totuden sana pois minun suustani/ sillä minä toiwon sinun oikeuttas.
119:44 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti. 119:44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti, Ps 119:44 Minä pidän alati sinun Lakis/ aina ja ijancaickisest.
119:45 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn. 119:45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs, Ps 119:45 Ja minä waellan ilosa/ sillä minä edzin sinun käskyjäs.
119:46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu. 119:46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee, Ps 119:46 Minä puhun sinun todistuxistas Cuningasten edesä/ ja en häpe.
119:47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat. 119:47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan, Ps 119:47 Ja minä halajan sinun käskyjäs/ joita minä racastan.
119:48 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi. 119:48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs. Ps 119:48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis/ joita minä racastan/ ja puhun sinun oikeudestas.
119:49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon. 119:49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa. Ps 119:49 MUista sinun sanas palwelialles/ jota sinä annoit minun toiwo.
119:50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa. 119:50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun. Ps 119:50 Se on minun turwan minun waiwasani/ sillä sinun sanas wirgotta minun.
119:51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea. 119:51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee. Ps 119:51 Corjat irwittelewät minua sangen/ en minä sentähden sinun Laistas poicke.
119:52 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen. 119:52 \Herra\, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan. Ps 119:52 HERra/ cuin minä ajattelen/ cuinga sinä mailman algusta duominnut olet/ nijn minä lohdutetan.
119:53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi. 119:53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät. Ps 119:53 Minä sytyn jumalattomain tähden/ jotca sinun Lakis hyljäwät.
119:54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa. 119:54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa. Ps 119:54 Sinun oikeudes owat minun weisuni/ minun waelluxeni huonesa.
119:55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi. 119:55 \Herra\, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis. Ps 119:55 HERra/ minä ajattelen yöllä sinun nimes/ ja pidän sinun Lakis.
119:56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi. 119:56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin. Ps 119:56 Se olis minun tawaran/ että minä sinun käskys pidäisin.
119:57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi. 119:57 Minä olen sanonut: \Herra\, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas. Ps 119:57 MInä olen sanonut: HERra/ se on minun perimiseni/ että minä pidän sinun ties.
119:58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan. 119:58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen. Ps 119:58 Minä rucoilen sinun caswos edes täydest sydämest/ ole minulle armollinen sinun sanas jälken.
119:59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen. 119:59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen. Ps 119:59 Minä tutkin minun teitäni/ ja käännän minun jalcani sinun todistustes puoleen.
119:60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi. 119:60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään. Ps 119:60 Minä riennän ja en wijwy/ sinun käskyjäs pitämän.
119:61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi. 119:61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias. Ps 119:61 Jumalattomain kicuri raatele minua/ mutta en minä unohda sinun Lakias.
119:62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista. 119:62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden. Ps 119:62 Puoli yöstä minä nousen sinua kijttämän/ sinun wanhurscaudes oikeuden tähden.
119:63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi. 119:63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät, Ps 119:63 Minä olen heidän puolellans jotca sinua pelkäwät/ ja sinun käskyjäs pitäwät.
119:64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi. 119:64 \Herra\! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs. Ps 119:64 HERra/ maa on täynäns sinun hywyttäs/ opeta minulle sinun oikeuttas.
119:65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra. 119:65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, \Herra\, sinun sanas jälkeen. Ps 119:65 HYwästi sinä teit HERra sinun palwelias cohtan/ sinun sanas jälken.
119:66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni. 119:66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys. Ps 119:66 Opeta minulle hywiä tapoja/ ja taito: sillä minä uscon sinun käskys.
119:67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi. 119:67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas. Ps 119:67 Ennencuin minä nöyrytettin/ exyin minä/ mutta nyt minä pidän sinun sanas.
119:68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi. 119:68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs. Ps 119:68 Sinä olet hywä ja runsas/ opeta minulle sinun oikeuttas.
119:69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni. 119:69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys. Ps 119:69 Corjat ajattelewat walhen minun päälleni/ mutta minä pidän täydest sydämest sinun käskys.
119:70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi. 119:70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas. Ps 119:70 Heidän sydämens on paxu nijncuin raswa/ mutta minä halajan sinun Lakias.
119:71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi. 119:71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin. Ps 119:71 Se kelpa minulle ettäs minun nöyrytit/ että minä sinun oikeuttas oppisin.
119:72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata. 119:72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa. Ps 119:72 Sinun suus Laki on minulle otollisembi cuin monda tuhatta cappaletta culda ja hopiata.
119:73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi. 119:73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs. Ps 119:73 SInun kätes owat minun tehnet ja walmistanet/ anna minulle ymmärryst oppiaxeni sinun käskyjäs.
119:74 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi. 119:74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas. Ps 119:74 Jotca sinua pelkäwät/ ne minun näkewät ja iloidzewat/ sillä minä toiwon sinun sanaas.
119:75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt. 119:75 \Herra\! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt. Ps 119:75 HERra minä tiedän sinun duomios oikiaxi/ ja sinä olet minua uscollisest nöyryttänyt.
119:76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut. 119:76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet. Ps 119:76 Olcon sijs sinun armos minun lohdutuxen/ nijncuins palwelialles luwannut olet.
119:77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni. 119:77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni. Ps 119:77 Anna minulle sinun laupiudes tapahtua/ että minä eläisin: sillä minä halajan sinun Lakias.
119:78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi. 119:78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs. Ps 119:78 Josca corjat häpiään tulisit/ jotca minua painawat alas walhellans/ mutta minä puhun sinun käskyistäs.
119:79 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat. 119:79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat. Ps 119:79 Josca ne tulisit minun tygöni/ jotca sinua pelkäwät/ ja sinun todistuxes tundewat.
119:80 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi. 119:80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi. Ps 119:80 Olcon minun sydämen toimellinen sinun oikeudesas/ etten minä häwäistäis.
119:81 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni. 119:81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle. Ps 119:81 MInun sielun ikäwöidze sinun autuuttas/ minä toiwon sinun sanas päälle.
119:82 Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?" 119:82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat? Ps 119:82 Minun silmäni hiweldywät sinun sanas jälken/ ja sanowat: coscas minua lohdutat ?
119:83 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota. 119:83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs. Ps 119:83 Sillä minä olen nijncuin nahca sawus/ en minä unohda sinun oikeuttas.
119:84 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani? 119:84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani? Ps 119:84 Cuinga cauwan sinun palwelias odotta ? coscas duomidzet minun wainojani ?
119:85 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan. 119:85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään. Ps 119:85 Corjat minulle cuoppia caiwawat/ jotca ei ole sinun Lais perästä.
119:86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua. 119:86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua. Ps 119:86 Caicki sinun käskys owat sula totuus/ ne walhella minua waiwawat/ auta minua.
119:87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi. 119:87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt. Ps 119:87 He olisit juuri lähes minun maan päällä hucuttanet/ mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
119:88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia. 119:88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen. Ps 119:88 Wirgota minua sinun armollas/ että minä pidäisin sinun suus todistuxet.
119:89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa. 119:89 \Herra\! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa. Ps 119:89 HERra sinun sanas pysy ijancaickisest/ nijn lewiäldä cuin taiwas on.
119:90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy. 119:90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy. Ps 119:90 Sinun totudes pysy sugusta sucuun/ sinä perustit maan/ ja se pysy.
119:91 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi. 119:91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat. Ps 119:91 Se pysy jocapäiwä sinun sanas jälken: sillä caicki täyty sinua palwella.
119:92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni. 119:92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut. Ps 119:92 Ellei sinun Lakis olis ollut minun lohdutuxen/ nijn minä olisin radollisudesani huckunut.
119:93 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat. 119:93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat. Ps 119:93 En minä ikänäns unohda sinun käskyjäs/ sillä nijllä sinä minua lohdutat.
119:94 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn. 119:94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs. Ps 119:94 Sinun minä olen/ auta minua: sillä minä edzin sinun käskyjäs.
119:95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi. 119:95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin. Ps 119:95 Jumalattomat minua wartioidzewat hucuttaxens/ mutta sinun todistuxestas minä otan waarin.
119:96 Kaikella täydellisellä on rajansa - sen olen nähnyt - mutta sinun käskysi ovat ylen avarat. 119:96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät. Ps 119:96 Caikista cappaleista minä olen lopun nähnyt/ mutta sinun käskys pysywät.
119:97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen. 119:97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen. Ps 119:97 CUinga minä racastan sinun Lakias ? jocapäiwä minä sijtä puhun.
119:98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti. 119:98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani. Ps 119:98 Sinä teit minun taitawammaxi käskyilläs cuin minun wiholliseni owat: sillä se on minun ijancaickinen tawaran.
119:99 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi. 119:99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni. Ps 119:99 Minä olen oppenembi cuin caicki minun opettajani: sillä sinun todistuxes owat minun puheni.
119:100 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi. 119:100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys. Ps 119:100 Enämmän minä ymmärrän cuin wanhemmat: sillä minä pidän sinun käskyjäs.
119:101 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi. 119:101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin. Ps 119:101 Minä wäldän jalcani caikista pahoista teistä/ että minä sinun sanas pidäisin.
119:102 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua. 119:102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua. Ps 119:102 En minä poicke sinun oikeudestas: sillä sinä opetat minua.
119:103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani. 119:103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja. Ps 119:103 Sinun sanas owat minun suulleni makiammat cuin hunaja.
119:104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä. 119:104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä. Ps 119:104 Sinun sanas teke minun ymmärtäwäisexi/ sentähden minä wihan caickia wääriä teitä.
119:105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. 119:105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni. Ps 119:105 SInun sanas on minun jalcaini kyntilä/ ja walkeus minun teilläni.
119:106 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia. 119:106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon. Ps 119:106 Minä wannon ja pidän/ että minä sinun wanhurscaudes oikeudet pitä tahdon.
119:107 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen. 119:107 Minä olen sangen kovin vaivattu: \Herra\, virvoita minua sinun sanas perästä. Ps 119:107 Minä olen sangen waiwattu/ HERra wirgota minua sinun sanas perästä.
119:108 Kelvatkoon sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi. 119:108 Olkoon sinulle, \Herra\, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes. Ps 119:108 Olcon sinulle HERra otolliset minun suuni mieliset uhrit/ ja opeta minulle sinun oikeudes.
119:109 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota. 119:109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias. Ps 119:109 Minä cannan alati minun sieluani minun käsisäni/ ja en unohda sinun Lakias.
119:110 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy. 119:110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs. Ps 119:110 Jumalattomat wirittäwät minulle paulat/ mutta en minä exy sinun käskyistäs.
119:111 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo. 119:111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo. Ps 119:111 Sinun todistuxes owat minun ijancaickiset perimiseni: sillä he owat minun sydämeni riemut.
119:112 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti. 119:112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti. Ps 119:112 Minä callistan minun sydämeni/ tekemän sinun oikeudes jälken/ aina ja ijancaickisest.
119:113 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan. 119:113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias. Ps 119:113 MInä wihan wieckaita hengejä/ ja racastan sinun Lakias.
119:114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni. 119:114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle. Ps 119:114 Sinä olet minun warjeluxen ja kilpen/ minä toiwon sinun sanas päälle.
119:115 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin. 119:115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt. Ps 119:115 Poiketcat minusta te pahanelkiset/ minä pidän minun Jumalani käskyt.
119:116 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään. 119:116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla. Ps 119:116 Tuke minua sanallas/ että minä eläisin/ ja älä anna minun toiwoni wilpistellä.
119:117 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi. 119:117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs. Ps 119:117 Wahwista minua/ että minä autetuxi tulisin/ nijn minä halajan alati sinun oikeuttas.
119:118 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha. 119:118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe. Ps 119:118 Sinä tallat alas caicki jotca sinun oikeudestas horjuwat: sillä heidän wietellyxens on sula walhe.
119:119 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi. 119:119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias. Ps 119:119 Sinä heität pois caicki jumalattomat maan pääldä nijncuin logan/ sentähden minä racastan sinun todistuxias.
119:120 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi. 119:120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas. Ps 119:120 Minä pelkän sinua/ nijn että minun ihon wärise/ ja wapisen sinun duomiotas.
119:121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin. 119:121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät. Ps 119:121 MInä otan waarin oikeudesta ja wanhurscaudesta/ älä minua hyljä nijlle/ jotca minulle wäkiwalda tekewät.
119:122 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa. 119:122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa. Ps 119:122 Wasta palwelias edestä ja lohduta händä/ ettei corjat tekis minulle wäkiwalda.
119:123 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi. 119:123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen. Ps 119:123 Minun silmäni hiweldywät sinun autuudes perän/ ja sinun wanhurscaudes sanan jälken.
119:124 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi. 119:124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs. Ps 119:124 Toimita sinun palwelias cansa sinun armos perästä/ ja opeta minulle sinun oikeuttas.
119:125 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin. 119:125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses. Ps 119:125 Sinun palwelias minä olen/ anna minulle ymmärryst/ että minä tundisin sinun todistuxes.
119:126 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi. 119:126 Jopa aika on, että \Herra\ siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet. Ps 119:126 Jopa aica on että HERra sijhen jotakin tekis/ he owat sinun Lakis särkenet.
119:127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa. 119:127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa. Ps 119:127 Sentähden minä racastan sinun käskyäs/ enä cuin culda/ ja parasta culda.
119:128 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan. 119:128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä. Ps 119:128 Sentähden minä pidän wisust caickia sinun käskyjäs/ minä wihan caickia wääriä teitä.
119:129 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin. 119:129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää. Ps 119:129 IHmelliset owat sinun todistuxes/ sen tähden minun sielun ne pitä.
119:130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä. 119:130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen. Ps 119:130 Cuin sinun sanas julistetan/ nijn se ilahutta/ ja anda yxikertaisille ymmärryxen.
119:131 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi. 119:131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys. Ps 119:131 Minä awan suuni ja huocan/ sillä minä halajan sinun käskyjäs.
119:132 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat. 119:132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat. Ps 119:132 Käännä sinuas minun puoleeni ja ole minulle armollinen/ nijncuins olet nijlle tottunut tekemän/ jotca sinun nimes racastawat.
119:133 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita. 119:133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita. Ps 119:133 Anna minun käymiseni olla wahwana sanasas/ ja älä anna wäkiwallan minua wallita.
119:134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi. 119:134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys. Ps 119:134 Lunasta minua ihmisten wäkiwallasta/ nijn minä pidän sinun käskyjäs.
119:135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi. 119:135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys. Ps 119:135 Walista sinun caswos palwelias päälle/ ja opeta minulle oikeudes.
119:136 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta. 119:136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä. Ps 119:136 Minun silmäni wettä wuotawat/ ettei sinun käskyjäs pidetä.
119:137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat. 119:137 \Herra\! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat. Ps 119:137 HERra sinä olet wanhurscas/ ja sinun sanas on oikia.
119:138 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa. 119:138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt. Ps 119:138 Sinä olet wanhurscaudes todistuxet/ ja totuden wisust käskenyt.
119:139 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi. 119:139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet. Ps 119:139 Minä olen lähes surmaxeni kijwannut/ että minun wiholliseni owat sinun sanas unohtanet.
119:140 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä. 119:140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää. Ps 119:140 Sinun puhes on sangen coeteldu/ ja sinun palwelias sen rackana pitä.
119:141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi. 119:141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs. Ps 119:141 Minä olen halpa ja ylöncadzottu/ mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
119:142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus. 119:142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus. Ps 119:142 Sinun wanhurscaudes on ijancaickinen wanhurscaus/ ja sinun Lakis on totuus.
119:143 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni. 119:143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs. Ps 119:143 Ahdistus ja tusca owat minuun sattunet/ mutta minä halajan sinun käskyjäs.
119:144 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin. 119:144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän. Ps 119:144 Sinun wanhurscaudes todistuxet owat ijancaickiset/ anna minulle ymmärrys/ nijn minä elän.
119:145 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin. 119:145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, \Herra\, minua, että minä sinun säätys pitäisin. Ps 119:145 MInä huudan coco sydämestäni/ cuuldele HERra minua/ että minä sinun oikeudes pidäisin.
119:146 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi. 119:146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin. Ps 119:146 Sinua minä huudan/ auta minua/ että minä sinun todistuxes pidäisin.
119:147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni. 119:147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon. Ps 119:147 Warahin minä ennätän ja huudan/ sinun sanas päälle minä toiwon.
119:148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi. 119:148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas. Ps 119:148 Warahin minä walwon/ että minä puhuisin sinun sanoistas.
119:149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan. 119:149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: \Herra\, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen. Ps 119:149 Cuuldele minun änen sinun armos perästä HERra/ wirgota minua sinun oikeudes jälken.
119:150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi. 119:150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas. Ps 119:150 Minun pahanelkiset wainolliseni carawat päälleni/ ja owat caucana sinun Laistas.
119:151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet. 119:151 \Herra\, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus. Ps 119:151 HERra/ sinä olet läsnä/ ja sinun käskys owat sula totuus.
119:152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi. 119:152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut. Ps 119:152 Mutta minä sen aica tiesin/ että sinä olet sinun todistuxes ijancaickisest perustanut.
119:153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi. 119:153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias. Ps 119:153 CAdzo minun radollisuttani/ ja pelasta minua/ auta minua/ sillä embä minä unohda sinun Lakias.
119:154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen. 119:154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta. Ps 119:154 Toimita minun syyn ja päästä minua/ wirgota minua sinun sanas cautta.
119:155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi. 119:155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs. Ps 119:155 Autuus on caucana jumalattomista/ sillä ei he tottele sinun oikeuttas.
119:156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan. 119:156 \Herra\, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen. Ps 119:156 HERra/ sinun laupiudes on suuri/ wirgota minua sinun oikeudes perästä.
119:157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea. 119:157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas. Ps 119:157 Minun wainojani ja wiholliseni owat monda/ mutta en minä poicke sinun todistuxistas.
119:158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi. 119:158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä. Ps 119:158 Minä näen ylöncadzojat/ ja se teke minulle paha/ ettei he sinun sanas pidä.
119:159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen. 119:159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: \Herra\, virvoita minua sinun armos jälkeen. Ps 119:159 Cadzo/ minä racastan sinun käskyjäs/ HERRA wirgota minua sinun armos perästä.
119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti. 119:160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti. Ps 119:160 Sinun sanas on algusta totuus ollut/ caicki sinun wanhurscaudes oikeudet pysywät ijancaickisest.
119:161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi. 119:161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas. Ps 119:161 PÄämiehet wainowat minua ilman syytä/ ja minun sydämen pelkä sinun sanojas.
119:162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut. 119:162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on. Ps 119:162 Minä iloidzen sinun puhestas/ nijncuin jocu sais suuren saalin.
119:163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan. 119:163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan. Ps 119:163 Walhetta minä wihan ja cauhistun/ mutta sinun Lakias minä racastan.
119:164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden. 119:164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden. Ps 119:164 Seidzemest päiwäs minä kijtän sinua/ sinun wanhurscaudes oikeuden tähden.
119:165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule. 119:165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa. Ps 119:165 Suuri rauha on nijllä/ jotca sinun Lakias racastawat/ ja ei he horju.
119:166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi. 119:166 \Herra\! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys. Ps 119:166 HERra minä odotan sinun autuuttas/ ja teen sinun käskys perästä.
119:167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan. 119:167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti. Ps 119:167 Minun sielun pitä sinun todistuxes/ ja racasta nijtä sangen.
119:168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi. 119:168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs. Ps 119:168 Minä pidän sinun käskyjäs ja todistuxias: sillä caicki minun tieni owat edesäs.
119:169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen. 119:169 \Herra\! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen. Ps 119:169 HERra/ anna minun candeni tulla sinun etees/ anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälken.
119:170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan. 119:170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen. Ps 119:170 Anna minun rucouxeni tulla sinun etees/ pelasta minua sinun sanas jälken.
119:171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi. 119:171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys. Ps 119:171 Minun huuleni kijttäwät/ coscas minulle opetat sinun oikeudes.
119:172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat. 119:172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat. Ps 119:172 Minun kielen puhu sinun sanastas: sillä caicki sinun käskys owat oikiat.
119:173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi. 119:173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys. Ps 119:173 Olcon sinun kätes minulle awullinen: sillä minä olen walinnut sinun käskys.
119:174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni. 119:174 \Herra\, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias. Ps 119:174 HERra/ minä ikäwöidzen sinun autuuttas/ ja halajan sinun Lakias.
119:175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot. 119:175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua! Ps 119:175 Anna minun sieluni elä/ että hän sinua kijttäis/ ja sinun oikeudes auttacon minua.
119:176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi. 119:176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs. Ps 119:176 Minä olen nijncuin exywä ja cadotettu lammas/ edzi sinun palwelias: sillä en minä unohda sinun käskyjät.
     
PSALMI 120 120 PSALTTARI CXX.  Psalmi .
120:1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle. 120:1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan \Herraa\ minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni. Ps 120:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MInä huudan HERra minun tuskisani/ ja hän cuuldele minua.
120:2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä. 120:2 \Herra\, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä? Ps 120:2 HERra pelasta minun sielun walehtelewista suista/ ja wääristä kielistä.
120:3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli? 120:3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa? Ps 120:3 Mitä wäärä kieli taita sinulle tehdä ? ja mitä se taita toimitta ?
120:4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä! 120:4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa. Ps 120:4 Se on nijncuin wäkewän teräwät nuolet/ nijncuin tuli catawisa.
120:5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä! 120:5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa. Ps 120:5 Woi minua/ että minä olen muucalainen Mesechin seas/ minun täyty asua Kedarin majain seas.
120:6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat. 120:6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat. Ps 120:6 Se tule minun sielulleni ikäwäxi/ asuwa nijden tykönä/ jotca rauha wihawat.
120:7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit. 120:7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat. Ps 120:7 Minä pidän rauhan/ mutta cuin minä puhun/ nijn he sodan nostawat.