PSALMIT |
PSALTTARIT |
PSALTTARIT |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
PSALMI 102 |
102 PSALTTARI |
CII. Psalmi . |
102:1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja
vuodattaa valituksensa Herran eteen. |
102:1 Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa \Herran\ eteen vuodattaa. |
Ps 102:1 Radollisen
rucous/ cosca hän murehisans on/ ja hänen walituxens
HERran eteen wuodatta. |
102:2 Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni
tulkoon sinun eteesi. |
102:2 \Herra\, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla! |
Ps 102:2 HERra
cuuldele minun rucouxeni/ ja anna minun parcuni tulla
tygös. |
102:3 Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on
ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä
huudan, riennä ja vastaa minulle. |
102:3 Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni. |
Ps 102:3 Älä
caswoas minulda peitä/ hädäsä callista corwas minun
puoleeni/ cosca minä sinua rucoilen/ nijn cuuldele pian
minua. |
102:4 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja
minun luitani polttaa niinkuin ahjossa. |
102:4 Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle. |
Ps 102:4 Sillä
minun päiwäni owat culunet nijncuin sawu/ ja minun luuni
owat poldetut nijncuin kekäle. |
102:5 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho,
sillä minä unhotan syödä leipääni. |
102:5 Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä. |
Ps 102:5 Minun
sydämen on lyöty ja cuiwettunut nijncuin heinä/ nijn
että minä myös unohdan minun leipäni syödä. |
102:6 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat
minun nahkaani. |
102:6 Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani. |
Ps 102:6 Minun
luuni takistuwat tuscalla minun lihaani/ itkemisest ja
huocamisesta. |
102:7 Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin
huuhkaja raunioissa. |
102:7 Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa. |
Ps 102:7 Minä olen
aewa nijncuin ruogonpäristäjä corwesa/ minä olen
nijncuin Hyypiä häwitetyisä Caupungeisa. |
102:8 Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu
katolla. |
102:8 Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä. |
Ps 102:8 Minä
walwon ja olen nijncuin yxinäinen lindu caton päällä. |
102:9 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne,
jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni
kautta. |
102:9 Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani. |
Ps 102:9 Jocapäiwä
häwäisewät minun wiholliseni minua/ ja jotca minua
syljeskelewät/ wannowat minun cauttani. |
102:10 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan
juomani kyyneleillä |
102:10 Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla, |
Ps 102:10 Sillä
minä syön tuhca nijncuin leipä/ ja secoitan minun juoman
itculla. |
102:11 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä
olet nostanut minut ylös ja viskannut pois. |
102:11 Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan. |
Ps 102:11 Sinun
uhcauxes ja wihas tähden/ ettäs minun nostanut olet ja
paiscannut maahan. |
102:12 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä
kuivun kuin ruoho. |
102:12 Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho. |
Ps 102:12 Minun
päiwäni owat culunet nijncuin warjo/ ja minä cuiwetun
nijncuin ruoho. |
102:13 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti,
sinun muistosi pysyy polvesta polveen. |
102:13 Mutta sinä, \Herra\, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan. |
Ps 102:13 Mutta
sinä HERra pysyt ijancaickisest/ ja sinun muistos
sucucunnasta sucucundaan |
102:14 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä
sille laupeus ja määrähetki on tullut. |
102:14 Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut. |
Ps 102:14 Nouse
sijs ja armahda Zionita/ sillä aica on händä armahta/ ja
aica on tullut. |
102:15 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi
rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli. |
102:15 Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat, |
Ps 102:15 Sillä
sinun palwelias halajawat sitä raketta/ ja näkisit
mielelläns/ että hänen kiwens ja calckins walmit olisit. |
102:16 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki
maan kuninkaat sinun kunniaasi, |
102:16 Että pakanat \Herran\ nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas. |
Ps 102:16 Että
pacanat HERra sinun nimes pelkäisit/ ja caicki Cuningat
maan päällä sinun cunniatas. |
102:17 kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy
kunniassansa, |
102:17 Kuin \Herra\ rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa. |
Ps 102:17 Että
HERra rakenda Zionin/ ja ilmandu hänen cunniasans. |
102:18 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka
ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa
hylkää. |
102:18 Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön. |
Ps 102:18 Hän
käändä idzens hyljättyiden rucousten puoleen/ ja ei
cadzo heidän rucoustans ylön. |
102:19 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja
kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, |
102:19 Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän \Herraa\. |
Ps 102:19 Sen pitä
kirjoitettaman tulewaisille sucucunnille/ ja se Canssa
cuin luodan/ pitä kijttämän HERra. |
102:20 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että
Herra katsoi taivaasta maahan, |
102:20 Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: \Herra\ näkee taivaasta maan päälle, |
Ps 102:20 Sillä hän
cadzele pyhästä corkeuxestans/ ja HERra näke taiwasta
maan päälle. |
102:21 kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa
kuoleman lapset, |
102:21 Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset; |
Ps 102:21 Että hän
cuule fangein huocauxet/ ja kirwotta cuoleman lapset. |
102:22 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja
hänen ylistystänsä Jerusalemissa, |
102:22 Että he saarnaavat \Herran\ nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa, |
Ps 102:22 Että he
saarnawat HERran nime Zionis/ ja hänen kijtostans
Jerusalemis. |
102:23 kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja
valtakunnat, palvelemaan Herraa. |
102:23 Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, \Herraa\ palvelemaan. |
Ps 102:23 Cosca
Canssat coconduwat/ ja waldacunnat HERra palweleman. |
102:24 Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on
lyhentänyt minun päiväni. |
102:24 Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni. |
Ps 102:24 Hän
nöyryttä tiesä minun woimani/ hän lyhendä minun päiwäni. |
102:25 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois
kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun. |
102:25 Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun. |
Ps 102:25 Minä
sanoin: minun Jumalan älä minua ota pois minun keski
ijäsäni. |
102:26 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun
käsialasi. |
102:26 Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas. |
Ps 102:26 Sinun
wuosicautes owat ijancaickiset/ sinä olet maan
perustanut/ ja taiwat owat sinun käsialas. |
102:27 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat
kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet
muutetaan, ja ne muuttuvat. |
102:27 Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet. |
Ps 102:27 Ne
catowat/ mutta sinä pysyt/ ne caicki wanhenewat nijncuin
waate/ ne muuttuwat nijncuin waate/ cosca sinä heitä
muuttelet. |
102:28 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi
lopu. |
102:28 Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu. |
Ps 102:28 Mutta
sinä pysyt nijncuins olet/ ja sinun wuotes ei lopu. |
102:29 Sinun palvelijasi lapset saavat asua turvassa, ja
heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi. |
102:29 Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät. |
Ps 102:29 Sinun
palweliais lapset pysywät/ ja heidän sikiäns sinun
edesäs menestywät. |
|
|
|