PSALMIT

PSALTTARIT

PSALTTARIT
1938 1776 1642
     
PSALMI 131 131 PSALTTARI CXXXI.  Psalmi .
131:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä, eivät minun silmäni ole korskeat, enkä minä tavoittele asioita, jotka ovat minulle ylen suuret ja käsittämättömät. 131:1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. \Herra\! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat. Ps 131:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. HERra/ ei minun sydämen ole corja/ eikä minun silmäni ole ylpiä/ engä waella suurisa asioisa/ jotca minulle työlät owat.
131:2 Totisesti, minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa. 131:2 Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan. Ps 131:2 Cosca en minä minun sieluani asettanut ja waikittanut/ nijn minun sielun tuli wieroitetuxi/ nijncuin lapsi äitistäns wieroitetan.
131:3 Pane toivosi Herraan, Israel, nyt ja iankaikkisesti. 131:3 Israel toivokaan \Herran\ päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen. Ps 131:3 Israel toiwocan HERran päälle hamast nyt ja ijancaickiseen.