PSALMIT |
PSALTTARIT |
PSALTTARIT |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
PSALMI 104 |
104 PSALTTARI |
CIV. Psalmi . |
104:1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun
Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on
sinun pukusi. |
104:1 Kiitä \Herraa\, sieluni! \Herra\, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu. |
Ps 104:1 KIitä
HERra minun sielun/ HERra minun Jumalan/ sinä olet
sangen cunnialinen/ sinä olet caunis ja jalosti
puetettu. |
104:2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä
levität taivaat niinkuin teltan; |
104:2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen. |
Ps 104:2 WAlkeus on
sinun waattes/ jollas puetettu olet/ sinä lewität taiwat
nijncuin waatten. |
104:3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet
vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä. |
104:3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä. |
Ps 104:3 Sinä
peität sen päälyxen wedellä/ sinä menet pilwisä nijncuin
ratasten päällä/ ja käyt tuulen sijpein päällä. |
104:4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi,
palvelijoiksesi tulen liekit. |
104:4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi. |
Ps 104:4 Sinä teet
Engelis tuulexi/ ja sinun palwelias liekidzewäisexi
tulexi. |
104:5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se
pysyy horjumatta iankaikkisesti. |
104:5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti. |
Ps 104:5 Sinä joca
maan perustit perustuxens päälle/ pysymän
ijancaickisest. |
104:6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella:
vuoria ylempänä seisoivat vedet. |
104:6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla. |
Ps 104:6 Sywydellä
sinä händä peität nijncuin waattella/ ja wedet seisowat
wuorilla. |
104:7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun
jylinääsi ne juoksivat pakoon; |
104:7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois. |
Ps 104:7 Mutta
sinun rangaistuxestas he pakenewat/ sinun jylinästäs he
menewät pois. |
104:8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat
paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut. |
104:8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet. |
Ps 104:8 Wuoret
astuwat ylös ja laxot astuwat alas siallens/ johongas
heitä perustanut olet. |
104:9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy
eivätkä palaja peittämään maata. |
104:9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään. |
Ps 104:9 Määrän
sinä panit/ jota ei he käy ylidze/ eikä palaja maata
peittämän. |
104:10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten
välillä vuotavat. |
104:10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat; |
Ps 104:10 Sinä
annat lähtet laxoisa cuohua/ nijn että wedet mäkein
wälidze wuotawat. |
104:11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille,
villiaasit niistä janonsa sammuttavat. |
104:11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat. |
Ps 104:11 Että
caicki eläimet medzäs joisit/ ja että pedot janons
sammutaisit. |
104:12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja
visertävät lehvien välissä. |
104:12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla. |
Ps 104:12 Heidän
tykönäns istuwat taiwan linnut/ ja wisertäwät oxilla. |
104:13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi
hedelmistä maa saa ravintonsa. |
104:13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat. |
Ps 104:13 Sinä
liotat wuoret ylhäldä/ sinä täytät maan hedelmällä/
jonga sinä saatat. |
104:14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen
tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän |
104:14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta. |
Ps 104:14 Sinä
caswatat ruohot carjalle/ ja jywät ihmisten tarpexi/
tuottaxes leipä maasta. |
104:15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin
sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä
vahvistaa ihmisen sydäntä. |
104:15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen. |
Ps 104:15 Ja että
wijna ihmisen sydämen ilahutta/ ja hänen caswons
caunistu öljystä/ ja leipä wahwista ihmisen sydämen. |
104:16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin
setrit, jotka hän on istuttanut. |
104:16 Että \Herran\ puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut; |
Ps 104:16 Että
HERran puut nestestä täynnä olisit/ Libanonin Cedripuut/
jotca hän on istuttanut. |
104:17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on
majansa kypresseissä. |
104:17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat. |
Ps 104:17 Siellä
linnut pesiwät/ ja Haicarat hongisa asuwat. |
104:18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa,
kallionkolot ovat tamaanien suoja. |
104:18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein. |
Ps 104:18 Corkiat
wuoret owat medzäwohten turwa/ ja kiwirauniot Caninein. |
104:19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko
tietää laskunsa. |
104:19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa. |
Ps 104:19 Sinä teet
Cuun wuotta jacaman/ ja Auringo tietä lascuns. |
104:20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät
liikkeelle kaikki metsän eläimet. |
104:20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos. |
Ps 104:20 Sinä teet
pimeyden ja yö tule/ silloin caicki pedot lytiwät. |
104:21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät
Jumalalta elatustansa. |
104:21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät. |
Ps 104:21 Nuoret
Lejonit saalista kiljuwat/ ja heidän elatustans
Jumalalda edziwät. |
104:22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat
luoliinsa maata. |
104:22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat. |
Ps 104:22 Mutta
cosca Auringo coitta/ nijn he lymywät ja luolisans
macawat. |
104:23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee
iltaan asti. |
104:23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti. |
Ps 104:23 Nijn mene
myös ihminen hänen työhöns/ ja ascareillens ehtosen
asti. |
104:24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä
olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun
luotujasi. |
104:24 \Herra\, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas. |
Ps 104:24 HERra
cuin suuret ja monet owat sinun käsialas ? sinä olet
caicki taitawast säätänyt/ ja maa on täynnäns sinun
tawaratas. |
104:25 Merikin, suuri ja aava - siinä vilisee
lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä. |
104:25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet; |
Ps 104:25 TÄmä meri
joca nijn suuri ja lawia on/ hänesä epälugut
coikistelewat/ sekä isoit että pienet eläimet. |
104:26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka
sinä olet luonut siinä leikitsemään. |
104:26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä. |
Ps 104:26 Siellä
hahdet culjeskelewat/ sijnä walascalat owat/ jotcas
tehnyt olet/ leikidzemän hänesä. |
104:27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille
ruuan ajallansa. |
104:27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa. |
Ps 104:27 Caicki
odottawat sinua/ ettäs heille andaisit ruan ajallans. |
104:28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat
kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä. |
104:28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan. |
Ps 104:28 Coscas
heille annat/ nijn he cocowat/ coscas kätes awat/ nijn
he hywydellä rawitan. |
104:29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat
pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun
jälleen. |
104:29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen. |
Ps 104:29 Jos sinä
caswos peität/ nijn he hämmästywät/ coscas otat heidän
hengens pois/ nijn he huckuwat/ ja tomuxi tulewat
jällens. |
104:30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä
uudistat maan muodon. |
104:30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon. |
Ps 104:30 Sinä
lasket sinun henges/ nijn he luoduxi tulewat/ ja sinä
udistat maan muodon. |
104:31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon
Herra teoistansa iloita, |
104:31 \Herran\ kunnia pysyy ijankaikkisesti: \Herra\ iloitsee töissänsä. |
Ps 104:31 HERran
cunnia on ijancaickinen HERralla on mielen noude
käsialans puoleen. |
104:32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka
koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat. |
104:32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat. |
Ps 104:32 Hän
cadzahta maan päälle/ nijn se wapise/ hän rupe wuorijn/
nijn he suidzewat. |
104:33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan
Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän. |
104:33 Minä veisaan \Herralle\ minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen. |
Ps 104:33 Minä
weisan HERralle minun elinaicani/ ja kijtän minun
Jumalatani nijncauwan cuin minä olen. |
104:34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä
iloitsen Herrassa. |
104:34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen \Herrassa\. |
Ps 104:34 Ja minun
puhen kelpa hänelle/ ja minä ihastun HERrasa. |
104:35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia
enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja! |
104:35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä \Herraa\, sieluni, Halleluja! |
Ps 104:35 Syndiset
maalda lopetetan/ ja jumalattomat ei pidä sillen oleman/
kijtä HERra minun sielun/ Halleluja. |
|
|
|