SANANLASKUT |
SANANLASKUT |
Salomon Kirjain Esipuhe |
1938 | 1776 | 1642 |
1 LUKU | 1 LUKU | I. Lucu |
1:1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut, | 1:1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut; | 1:1 NÄmät owat Salomon Israelin Cuningan Dawidin pojan sananlascut. |
1:2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi, | 1:2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta, | 1:2 Opetta wijsautta/ curitusta/ taito/ |
1:3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi, | 1:3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä; | ymmärrystä/ wanhurscautta/ oikeutta ja siweyttä. |
1:4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille. | 1:4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat. | 1:3
Että tyhmät wijsaxi tulisit: 1:4 Ja nuorucaiset ymmärryxen ja taidon saisit. |
1:5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta | 1:5 Joka viisas on, se kuulkaan, että hän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon, | 1:5 JOca wijsas on/ hän cuulcan/ että hän wijsammaxi tulis/ ja joca toimellinen on/ hän otta neuwon. |
1:6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa. | 1:6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa. | 1:6 Että hän ymmärräis sananlascut ja heidän selityxens: wijsasten opin ja heidän tapauxens. |
1:7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin. | 1:7 \Herran\ pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin. | 1:7 HERran pelco on wijsauden alcu/ tyhmät hyljäwät wijsauden ja pelgon. |
1:8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta, | 1:8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä! | 1:8 POican/ cuule Isäs curitusta/ ja älä hyljä äitis käskyä. |
1:9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi. | 1:9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas. | 1:9 Sillä se on sinun pääs päällä caunistus/ ja käädy sinun caulasas. |
1:10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu. | 1:10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu. | 1:10 Poican/ jos pahanjuoniset sinua haucuttelewat/ nijn älä heitä seura. |
1:11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi; | 1:11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä; | 1:11 Jos he sanowat: käy meidän cansam/ me wäijym werta ja wiritäm pauloja nuhtettoman eteen ilman syytä. |
1:12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; | 1:12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; | 1:12 Me nielem hänen/ nijncuin helwetti eläwäldä/ ja wanhurscan nijncuin hautaan pudotam. |
1:13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla; | 1:13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista; | 1:13 Me löydäm suuren tawaran/ ja täytämme meidän huonem saalista. |
1:14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" - | 1:14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman: | 1:14 Coettele meidän cansam/ meillä caikilla pitä yxi cuckaro oleman. |
1:15 älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa. | 1:15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä. | 1:15 Poican/ älä waella heidän cansans/ estä jalcas heidän retkeildäns. |
1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta. | 1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan. | 1:16 Sillä heidän jalcans juoxewat pahuteen/ ja kijruttawat idzens werta wuodattaman. |
1:17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. - Mutta turhaan: | 1:17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä. | 1:17 Sillä turhan wercot wiritetän linduin silmäin edes. |
1:18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä. | 1:18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään. | 1:18 Idze he myös wäijywät toinen toisens werta/ ja petoxella seisowat toinen toisens hengen perän. |
1:19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen. | 1:19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi. | 1:19 Nijn caicki ahnet tekewät/ ja ahneus on isännillens surmaxi. |
1:20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla; | 1:20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa. | 1:20 WIisaus ulcona walitta/ ja caduilla änens ilmoitta. |
1:21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo: | 1:21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen: | 1:21 Hän huuta Canssan edes portisa/ ja tuotta sanans edes Caupungisa/ sanoden: |
1:22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa? | 1:22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta? | 1:22
Cuinga cauwan te tyhmät tahdotta
olla taitamattomat/ ja pilckakirwet racasta nauroa? 1:23 Ja te hullut wihatta opetusta. |
1:23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne. | 1:23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani; | Käändäkät idzen minun curituxen puoleen/ cadzo/ minä tuon minun hengeni edes/ ja ilmoitan teille minun sanani. |
1:24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut, | 1:24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria, | 1:24 Että minä cudzuin teitä/ ja te estelitte teitän/ minä cocotin käteni/ ja ei yxikän ottanut sijtä waari. |
1:25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini, | 1:25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani; | 1:25 Te hylkäisitte caiken minun neuwoni/ ja unhotitta minun curituxeni. |
1:26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte; | 1:26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte, | 1:26
Nijn minä myös nauran teidän
wahingostan/ ja pilckan teitä/ 1:27 Cosca teidän päällen tule se jota te pelkätte. |
1:27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus. | 1:27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva. | Cosca cadotus tule teidän päällen nijncuin raju ilma/ ja tusca nijncuin tuulispää. Cosca teidän päällen tule ahdistus ja waiwa. |
1:28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä. | 1:28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua. | 1:28 Silloin he huutawat/ ja en minä cuule heitä/ warahin he edziwät minua/ ja ei löydä. |
1:29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa | 1:29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan \Herran\ pelkoa, | 1:29 Että he wihaisit opetusta/ ja ei ottanet wastan HERran pelcoa. |
1:30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, | 1:30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni; | 1:30 Eikä tytynet minun neuwoni/ mutta laitit minun curituxeni. |
1:31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan. | 1:31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman. | 1:31 Nijn pitä heidän syömän heidän tiens hedelmästä/ ja heidän neuwostans rawituxi tuleman. |
1:32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa. | 1:32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät. | 1:32 Että tyhmäin himo tappa heidän/ ja hulluin onni cadotta heidän. |
1:33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta. | 1:33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää. | 1:33 Mutta joca minua cuule/ hän on lewosa yldäkylläisydes/ ja ei mitän paha pelkä. |