SANANLASKUT

SANANLASKUT

Salomon  Kirjain  Esipuhe

1938 1776 1642
     
1 LUKU 1 LUKU I.  Lucu
1:1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut, 1:1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut; 1:1 NÄmät owat Salomon Israelin Cuningan Dawidin pojan sananlascut.
1:2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi, 1:2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta, 1:2 Opetta wijsautta/ curitusta/ taito/
1:3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi, 1:3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä; ymmärrystä/ wanhurscautta/ oikeutta ja siweyttä.
1:4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille. 1:4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat. 1:3 Että tyhmät wijsaxi tulisit:
1:4 Ja nuorucaiset ymmärryxen ja taidon saisit.
1:5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta 1:5 Joka viisas on, se kuulkaan, että hän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon, 1:5 JOca wijsas on/ hän cuulcan/ että hän wijsammaxi tulis/ ja joca toimellinen on/ hän otta neuwon.
1:6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa. 1:6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa. 1:6 Että hän ymmärräis sananlascut ja heidän selityxens: wijsasten opin ja heidän tapauxens.
1:7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin. 1:7 \Herran\ pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin. 1:7 HERran pelco on wijsauden alcu/ tyhmät hyljäwät wijsauden ja pelgon.
1:8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta, 1:8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä! 1:8 POican/ cuule Isäs curitusta/ ja älä hyljä äitis käskyä.
1:9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi. 1:9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas. 1:9 Sillä se on sinun pääs päällä caunistus/ ja käädy sinun caulasas.
1:10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu. 1:10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu. 1:10 Poican/ jos pahanjuoniset sinua haucuttelewat/ nijn älä heitä seura.
1:11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi; 1:11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä; 1:11 Jos he sanowat: käy meidän cansam/ me wäijym werta ja wiritäm pauloja nuhtettoman eteen ilman syytä.
1:12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; 1:12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; 1:12 Me nielem hänen/ nijncuin helwetti eläwäldä/ ja wanhurscan nijncuin hautaan pudotam.
1:13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla; 1:13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista; 1:13 Me löydäm suuren tawaran/ ja täytämme meidän huonem saalista.
1:14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" - 1:14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman: 1:14 Coettele meidän cansam/ meillä caikilla pitä yxi cuckaro oleman.
1:15 älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa. 1:15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä. 1:15 Poican/ älä waella heidän cansans/ estä jalcas heidän retkeildäns.
1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta. 1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan. 1:16 Sillä heidän jalcans juoxewat pahuteen/ ja kijruttawat idzens werta wuodattaman.
1:17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. - Mutta turhaan: 1:17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä. 1:17 Sillä turhan wercot wiritetän linduin silmäin edes.
1:18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä. 1:18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään. 1:18 Idze he myös wäijywät toinen toisens werta/ ja petoxella seisowat toinen toisens hengen perän.
1:19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen. 1:19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi. 1:19 Nijn caicki ahnet tekewät/ ja ahneus on isännillens surmaxi.
1:20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla; 1:20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa. 1:20 WIisaus ulcona walitta/ ja caduilla änens ilmoitta.
1:21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo: 1:21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen: 1:21 Hän huuta Canssan edes portisa/ ja tuotta sanans edes Caupungisa/ sanoden:
1:22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa? 1:22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta? 1:22 Cuinga cauwan te tyhmät tahdotta olla taitamattomat/ ja pilckakirwet racasta nauroa?
1:23 Ja te hullut wihatta opetusta.
1:23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne. 1:23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani; Käändäkät idzen minun curituxen puoleen/ cadzo/ minä tuon minun hengeni edes/ ja ilmoitan teille minun sanani.
1:24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut, 1:24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria, 1:24 Että minä cudzuin teitä/ ja te estelitte teitän/ minä cocotin käteni/ ja ei yxikän ottanut sijtä waari.
1:25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini, 1:25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani; 1:25 Te hylkäisitte caiken minun neuwoni/ ja unhotitta minun curituxeni.
1:26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte; 1:26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte, 1:26 Nijn minä myös nauran teidän wahingostan/ ja pilckan teitä/
1:27 Cosca teidän päällen tule se jota te pelkätte.
1:27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus. 1:27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva. Cosca cadotus tule teidän päällen nijncuin raju ilma/ ja tusca nijncuin tuulispää. Cosca teidän päällen tule ahdistus ja waiwa.
1:28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä. 1:28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua. 1:28 Silloin he huutawat/ ja en minä cuule heitä/ warahin he edziwät minua/ ja ei löydä.
1:29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa 1:29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan \Herran\ pelkoa, 1:29 Että he wihaisit opetusta/ ja ei ottanet wastan HERran pelcoa.
1:30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, 1:30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni; 1:30 Eikä tytynet minun neuwoni/ mutta laitit minun curituxeni.
1:31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan. 1:31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman. 1:31 Nijn pitä heidän syömän heidän tiens hedelmästä/ ja heidän neuwostans rawituxi tuleman.
1:32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa. 1:32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät. 1:32 Että tyhmäin himo tappa heidän/ ja hulluin onni cadotta heidän.
1:33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta. 1:33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää. 1:33 Mutta joca minua cuule/ hän on lewosa yldäkylläisydes/ ja ei mitän paha pelkä.
     

VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31