PSALMIT

PSALTTARIT

PSALTTARIT

1938 1776 1642
     
PSALMI 61 61 PSALTTARI LXI.  Psalmi .
61:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi. 61:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Ps 61:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa candeleilla.
61:2 Kuule, Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni. 61:2 Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani. Ps 61:2 CUuldele HERra minun huuton/ ja ota waari minun rucouxistani.
61:3 Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea. 61:3 Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle. Ps 61:3 Täällä alhalla maan päällä huudan minä sinua/ cosca minun sydämen ahdistuxes on/ wie minua sijs corkialle calliolle.
61:4 Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan. 61:4 Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä. Ps 61:4 Sillä sinä olet minun turwan/ wahwa torni minun wihollisteni edes.
61:5 Suo minun asua sinun majassasi iankaikkisesti, turvautua sinun siipiesi suojaan. Sela. 61:5 Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, Sela! Ps 61:5 MInä asun sinun majasas ijancaickisest/ ja uscallan sinun sijpeis ala. Sela.
61:6 Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, sinä annat perinnön niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät. 61:6 Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät. Ps 61:6 Sillä sinä Jumala cuulet minun lupauxeni/ ja maxat hywästi nijlle jotca nimeäs pelkäwät.
61:7 Sinä lisäät kuninkaalle päiviä päiviin; hänen vuotensa jatkukoot polvesta polveen. 61:7 Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun. Ps 61:7 Sinä annat Cuningalle pitkän ijän/ että hänen wuotens olisit sucucunnasta nijn sucucundaan.
61:8 Hallitkoon hän iankaikkisesti Jumalan kasvojen edessä; säädä armo ja totuus häntä varjelemaan. 61:8 Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat. Ps 61:8 Että he alati istuwana pysyisit Jumalan edes/ osota hänelle hywyttä ja totutta/ jotca händä warjelisit.
61:9 Niin minä veisaan iankaikkisesti sinun nimesi kiitosta, täytän lupaukseni päivästä päivään. 61:9 Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä. Ps 61:9 Nijn minä weisan kijtost sinun nimelles ijancaickisest/ maxaxeni minun lupaustani päiwä päiwäldä.
     
PSALMI 62 62 PSALTTARI LXII.  Psalmi .
62:1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi. 62:1 Davidin Psalmi Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Ps 62:1 Dawidin Psalmi Jeduthunin edestä/ edelläweisattapa.
62:2 Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu. 62:2 Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa, joka minua auttaa. Ps 62:2 MInun sielun odotta ainoastans Jumalata/ joca minua autta.
62:3 Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju. 62:3 Hän ainoastaan on kallioni, minun autuuteni, minun varjelukseni, etten minä kovin kompastuisi. Ps 62:3 Sillä hän on minun uscalluxen/ minun apun/ minun warjeluxen/ ettei minua mikän paha cukistais/ ehkä cuinga suuri se olis.
62:4 Kuinka kauan te yhtä miestä ahdistatte, hänet yhdessä surmataksenne, niinkuin hän olisi kaatuva seinä, niinkuin murrettu muuri? 62:4 Kuinka kauvan te yhtä väijytte, että te kaikin häntä surmaatte, niinkuin kallistuvaa seinää ja raukeevaa muuria? Ps 62:4 Cuinga cauwan te yhtä wäijytte/ että te händä surmaisit/ nijncuin jocu callistuwa seinä ja raukewa muuri.
62:5 He vain pitävät neuvoa, miten syöstä hänet korkeudestaan. He rakastavat valhetta, he siunaavat suullansa ja kiroavat sydämessänsä. Sela. 62:5 Kuitenkin he neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta: suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, Sela! Ps 62:5 He ajattelewat waiwoin cuinga he händä polkisit maahan/ ahkeroidzewat heitäns walhesa/ andawat hywiä sanoja/ waan sydämisäns he kiroilewat. Sela.
62:6 Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni. 62:6 Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa; sillä hän on minun toivoni. Ps 62:6 Mutta minun sielun odotta ainoastans Jumalata: sillä hän on minun toiwon.
62:7 Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju. 62:7 Hän ainoastaan on kallioni ja autuuteni, hän varjelukseni, en minä kaadu. Ps 62:7 Hän on minun uscalluxen/ minun apun ja warjeluxen/ etten minä langeis.
62:8 Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala. 62:8 Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumalassa. Ps 62:8 Jumalas on minun autuuden/ minun cunnian/ minun wäkewydeni callio/ minun turwan on Jumalasa.
62:9 Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela. 62:9 Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, Sela! Ps 62:9 Toiwocat häneen aina rackat ihmiset/ wuodattacat teidän sydämen hänen eteens/ Jumala on meidän turwam. Sela.
62:10 Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys. 62:10 Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään, niin monta kuin heitä on. Ps 62:10 Mutta ihmiset ei cuitengan mitän ole/ ja Sangarit myös puuttuwat/ he painawat wähemmän cuin ei mitän/ nijn monda cuin heitä on.
62:11 Älkää luottako väkivaltaan, älkää turhaan panko toivoanne ryöstettyyn tavaraan. Jos rikkautta karttuu, älkää siihen sydäntänne kiinnittäkö. 62:11 Älkäät luottako vääryyteen ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle. Ps 62:11 Älkät uscaldaco wääryteen ja wäkiwaldaan/ älkät turwatco nijhin jotca ei mitän ole/ jos te rickaxi tuletta/ nijn älkät nijstä lucua pitäkö.
62:12 Kerran on Jumala sanonut, kahdesti olen sen kuullut: väkevyys on Jumalan. 62:12 Jumala on kerran puhunut, sen olen minä kahdesti kuullut: että Jumala (yksinänsä) väkevä on. Ps 62:12 Jumala on yhden sanan puhunut/ sen olen minä cahdesti cuullut/ että Jumala yxinäns wäkewä on.
62:13 Ja sinun, Herra, on armo; sillä sinä maksat kullekin hänen tekojensa mukaan. 62:13 Ja sinä Jumala olet armollinen; sillä sinä maksat jokaiselle työnsä jälkeen. Ps 62:13 Ja sinä HERra olet armollinen/ ja maxat jocaidzen ansions jälken.
     
PSALMI 63 63 PSALTTARI LXIII.  Psalmi .
63:1 Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. 63:1 Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. Ps 63:1 Dawidin Psalmi/ cosca hän oli Judan corwes.
63:2 Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa. 63:2 Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on. Ps 63:2 JUmala sinä olet minun Jumalan/ warhain minä sinua edzin/ sinua minun sielun jano/ minun lihan hala sinua/ carkiasa ja cuiwasa maasa/ joca wesitöin on.
63:3 Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi. 63:3 Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas; Ps 63:3 Siellä minä cadzon sinua/ sinun Pyhäsäs/ että minä näkisin sinun woimas ja cunnias.
63:4 Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua. 63:4 Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän. Ps 63:4 Sillä sinun hywydes on parambi cuin elämä/ minun huuleni kijttäwät sinua.
63:5 Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi. 63:5 Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees. Ps 63:5 Siellä minä mielelläni sinua cunnioitaisin minun ikäpäiwäni/ ja minun käteni nostan ylös sinun nimees.
63:6 Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla, 63:6 Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla. Ps 63:6 Se olis minun sydämeni ilo ja riemu/ cosca minä kijttäisin sinua iloisella suulla.
63:7 kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä. 63:7 Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua: kuin minä herään, niin minä puhun sinusta. Ps 63:7 Cosca minä wuoteseni lasken/ nijn minä muistan sinun/ cosca minä herän/ nijn minä puhun sinusta.
63:8 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen. 63:8 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan. Ps 63:8 Sillä sinä olet minun auttajan/ ja sinun sijpeis warjon alla minä kerscan.
63:9 Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua. 63:9 Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee. Ps 63:9 Minun sielun rippu sinusa/ sinun oikia kätes minun tuke.
63:10 Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin. 63:10 Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä. Ps 63:10 Mutta he edziwät cadottaxens minun sieluani/ heidän täyty maan ala mennä.
63:11 Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi. 63:11 Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman. Ps 63:11 Heidän pitä mieckaan langeman/ ja ketuille osaxi tuleman.
63:12 Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan. 63:12 Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman. Ps 63:12 Mutta Cuningas iloidze Jumalasa/ joca hänen cauttans wanno se cunnioitetan: sillä walhetteliain suut pitä tukittaman.
     
PSALMI 64 64 PSALTTARI LXIV.  Psalmi .
64:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. 64:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Ps 64:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
64:2 Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta. 64:2 Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta. Ps 64:2 CUuldele Jumala minun ändäni minun walituxesani/ warjele minun elämän sildä hirmuiselda wiholliselda.
64:3 Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta, 64:3 Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä, Ps 64:3 Peitä minua pahain cocouxist/ pahaintekiäin kimbusta.
64:4 jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat, 64:4 Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla; Ps 64:4 Jotca heidän kielens hiowat nijncuin miecan/ jotca ambuwat heidän myrkyllisillä sanoillans nijncuin nuolilla.
64:5 salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda. 64:5 Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota. Ps 64:5 Että he salaisest ambuisit hurscasta/ he ambuwat händä äkist/ ilman pelgota.
64:6 He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?" 64:6 He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä? Ps 64:6 He owat rohkiat pahoilla aiwoituxillans/ ja puhuwat cuinga he paulat wiritäisit/ ja sanowat: cuca taita ne nähdä ?
64:7 He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä." Syvä on miehen sisu ja sydän. 64:7 He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet. Ps 64:7 He ajattelewat coirutta/ ja sala sen pitäwät/ he owat pahan elkiset/ ja pitäwät cawalat juonet.
64:8 Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut. 64:8 Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa. Ps 64:8 Mutta Jumala ambu heitä äkist/ nijn että heidän pitä kiwistämän.
64:9 He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään. 64:9 Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä. Ps 64:9 Heidän oma kielens pitä heitä langettaman/ että jocainen cuin heidän näke/ häwäise heitä.
64:10 Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa. 64:10 Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän. Ps 64:10 Ja caicki ihmiset jotca sen näkewät/ pitä sanoman: sen on Jumala tehnyt/ ja astaidzeman sen olewan Jumalan tegon.
64:11 Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat. 64:11 Vanhurskaat pitää \Herrassa\ riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä. Ps 64:11 Wanhurscat pitä HERrasa riemuidzeman/ ja häneen uscaldaman/ ja caicki hurscat sydämet kerscawat sijtä.
     
PSALMI 65 65 PSALTTARI LXV.  Psalmi .
65:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu. 65:1 Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ps 65:1 Dawidin Psalmi ja weisu/ edelläweisattapa.
65:2 Jumala, hiljaisuudessa kiitetään sinua Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus. 65:2 Jumala, sinua kiitetään Zionissa hiljaisuudessa; ja sinulle maksetaan lupaus. Ps 65:2 Jumala sinua kijtetän Zionis hiljaisudes/ ja sinulle maxetan lupaus.
65:3 Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha. 65:3 Sinä kuulet rukouksen; sentähden tulee kaikki liha sinun tykös. Ps 65:3 Sinä cuuldelet rucouxet/ sentähden tule caicki liha sinun tygös.
65:4 Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme. 65:4 Meidän pahat tekomme meitä kovin raskauttavat; mutta anna sinä meille synnit anteeksi. Ps 65:4 Meidän pahat tecom meitä cowin rascauttawat/ waan anna sinä meille synnit andexi.
65:5 Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun temppelisi pyhyydellä. 65:5 Autuas on se, jonkas valitset ja otat tykös, asumaan kartanoissas: hän ravitaan sinun huonees ja pyhän templis hyvyydestä. Ps 65:5 Autuas on se jongas walidzet ja otat tygös/ asuman cartanoisas/ hänellä on runsas uscallus sinun huonestas ja pyhästä Templistäs.
65:6 Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva, 65:6 Kuule meitä ihmeellisestä vanhurskaudesta, meidän autuutemme Jumala, kaikkein turva maan päällä ja kaukana meressä, Ps 65:6 Cuuldele meitä ihmellisest wanhurscaudesta/ Jumala meidän autuudem/ joca olet caickein turwa maan päällä/ ja caucana meresä.
65:7 joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä; 65:7 Joka vuoret vahvistat voimallas, ja olet hankittu väkevyydellä, Ps 65:7 Joca wuoret wahwistat awullas/ ja on hangittu woimalla.
65:8 sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin, 65:8 Sinä joka asetat meren pauhinan ja hänen aaltoinsa pauhinan, ja kansain metelin; Ps 65:8 Sinä cuin asetat meren pauhinan ja hänen aldoins pauhinan ja Canssain metelin.
65:9 niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla. 65:9 Että ne hämmästyisivät, jotka niissä maan äärissä asuvat, sinun ihmeitäs. Sinä iloitat kaikki liikkuvaiset aamulla ja ehtoona. Ps 65:9 Että ne hämmästyisit/ jotca nijsä maan ärisä asuwat/ sinun ihmeitäs/ sinä iloitat caicki lijckuwaiset/ amulla ja ehtona.
65:10 Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan. 65:10 Sinä etsiskelet maan ja liotat sen ja teet sen ylen rikkaaksi: Jumalan virta on vettä täynnä: sinä kasvatat heidän jyvänsä, ettäs näin maan valmistat. Ps 65:10 Sinä edziskelet maan ja liotat sen/ ja teet sen ylön rickaxi/ Jumalan wirta on wettä täynäns/ sinä caswatat heidän jywäns/ ettäs näin maan walmistat.
65:11 Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon. 65:11 Sinä juotat hänen vakonsa ja kastat hänen kyntönsä: sateella sinä ne pehmität, ja siunaat hänen laihonsa. Ps 65:11 Sinä juotat hänen wacons/ ja castat hänen kyndöns/ satella sinä ne pehmität/ ja siunat hänen laihons.
65:12 Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat lihavuutta. 65:12 Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläs, ja sinun askelees tiukkuvat rasvasta. Ps 65:12 Sinä caunistat wuoden hywydelläs/ ja sinun askeles tiuckuwat raswasta.
65:13 Erämaan laitumet tiukkuvat, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun. 65:13 Korven laitumet myös tiukkuvat, ja kukkulat ovat ympäri iloissansa. Ps 65:13 Corwen asuwaiset owat myös lihawat/ että he tiuckuwat/ ja cuckulat owat ymbärins iloisans.
65:14 Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan! 65:14 Kedot ovat laumaa täynnä, ja laaksossa on tihkiältä jyviä, niin että siitä ihastutaan ja myös lauletaan. Ps 65:14 Laitumet owat lauma täynäns/ ja laxos on tihkiäldä jywiä/ nijn että sijtä ihastutan ja lauletan.
     
PSALMI 66 66 PSALTTARI LXVI.  Psalmi .
66:1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa, 66:1 Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa. Ps 66:1 Dawidin Psalmi ja weisu edelläweisattapa.
66:2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys. 66:2 Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti. Ps 66:2 IHastucat Jumalalle caicki maa/ weisatcat kijtost hänen nimens cunniaxi/ ylistäkät händä suurest.
66:3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi. 66:3 Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden. Ps 66:3 Sanocat Jumalalle: cuinga ihmelliset owat sinun työs/ sinun wihollisildas pitä puuttuman sinun suuren wäkes tähden.
66:4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. Sela. 66:4 Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, Sela! Ps 66:4 Caicki maa cumartacon sinua/ ja weisatcan kijtost sinun nimelles. Sela
66:5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan. 66:5 Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa. Ps 66:5 Tulcat ja cadzocat Jumalan tecoja/ joca nijn ihmellinen on hänen töisäns ihmisten lasten seas.
66:6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä. 66:6 Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme. Ps 66:6 Hän muutta meren cuiwaxi/ nijn että jalcaisin käydän weden ylidze/ sijtä me hänesä iloidzemma.
66:7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. Sela. 66:7 Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, Sela! Ps 66:7 Hän hallidze waldans cautta ijancaickisest/ hänen silmäns cadzelewat Canssoja/ eripuraiset ei pidä woiman corgotta heitäns. Sela.
66:8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä. 66:8 Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas, Ps 66:8 Kijttäkät te pacanat meidän Jumalatam/ cajahtacan hänen kijtoxens äni cauwas.
66:9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua. 66:9 Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella. Ps 66:9 Joca meidän sielum elättä/ ja ei salli meidän jalcojam liucastella.
66:10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan. 66:10 Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan. Ps 66:10 Sillä sinä Jumala olet meitä coetellut/ ja walanut nijncuin hopia waletan.
66:11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme. 66:11 Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme. Ps 66:11 Sinä weit meitä fangiuteen/ ja panit cuorman meidän landehillem.
66:12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen. 66:12 Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit. Ps 66:12 Sinä olet andanut ihmiset meidän päämme päällidze mennä/ me olemma tuleen ja weteen tullet/ mutta sinä weit meitä ulos ja wirgotit.
66:13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni, 66:13 Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni, Ps 66:13 Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huonesees/ ja maxan sinulle lupauxeni.
66:14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui. 66:14 Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani. Ps 66:14 Jotca minun huuleni lupaisit/ ja minun suuni puhunut on minun tuscasani.
66:15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. Sela. 66:15 Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, Sela! Ps 66:15 Lihawat polttouhrit minä teen sinulle poldetuista oinaista/ minä uhran sinulle naudat cauristen cansa. Sela.
66:16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt. 66:16 Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt. Ps 66:16 Tulcat/ cuulcat/ te caicki jotca Jumalata pelkät/ minä ilmoitan mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
66:17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni. 66:17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni. Ps 66:17 Händä minä suullani huusin/ ja ylistin kielelläni.
66:18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi. 66:18 Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi. Ps 66:18 Jos minä jotakin wääryttä pidäisin sydämesäni/ nijn ei HERra minua cuuldelis.
66:19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä. 66:19 Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä. Ps 66:19 Sentähden cuuldele minua Jumala/ ja ota waari minun rucouxeni änestä.
66:20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa. 66:20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta! Ps 66:20 Kijtetty olcon Jumala joca ei hyljä minun rucoustani/ eikä käännä hywyttäns pois minusta.
 
     
PSALMI 67 67 PSALTTARI LXVII.  Psalmi .
67:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi, laulu. 67:1 Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Ps 67:1 Psalmi ja weisu edelläweisattapa candeleilla.
67:2 Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän valistakoon kasvonsa meille, - Sela - 67:2 Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, Sela! Ps 67:2 JUmala olcon meille armollinen ja siunatcon meitä/ hän walistacon caswons aina meidän päällem. Sela.
67:3 että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa pakanakansoissa sinun apusi. 67:3 Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes. Ps 67:3 Että me maan päällä tundisim hänen tiens/ ja caickein pacanain seas hänen autuudens.
67:4 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt. 67:4 Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön. Ps 67:4 Sinua Jumala Canssat kijttäwät/ sinua caicki Canssat kijttäwät.
67:5 Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä. Sela. 67:5 Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, Sela! Ps 67:5 Canssat iloidzewat ja ihastuwat/ ettäs Canssat oikein duomidzet/ ja hallidzet Canssat maan päällä. Sela.
67:6 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt. 67:6 Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön. Ps 67:6 Sinua Jumala Canssat kijttäwät/ sinua caicki Canssat kijttäwät.
67:7 Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme. 67:7 Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme. Ps 67:7 Maa anda hedelmäns/ siunatcon meitä Jumala/ meidän Jumalam.
67:8 Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret. 67:8 Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä. Ps 67:8 Siunatcon meitä Jumala/ ja caicki mailma peljätkön händä.
     
PSALMI 68 68 PSALTTARI LXVIII.  Psalmi .
68:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu. 68:1 Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ps 68:1 Dawidin Psalmi ja weisu edelläweisattapa.
68:2 Jumala nousee, hänen vihollisensa hajaantuvat, hänen vihamiehensä pakenevat hänen kasvojensa edestä. 68:2 Nouskaan Jumala, että hänen vihollisensa hajoitettaisiin; ja jotka häntä vihaavat, paetkaat hänen edestänsä. Ps 68:2 NOscan Jumala/ että hänen wihollisens hajotetaisin/ ja jotca händä wihawat paetcan hänen edestäns.
68:3 Sinä hajotat heidät, niinkuin savu hajoaa; niinkuin vaha sulaa tulen hohteessa, niin jumalattomat häviävät Jumalan kasvojen edessä. 68:3 Aja heitä pois, niinkuin savu ajetaan pois; niinkuin vedenvaha sulaa tulen edessä, niin hukkukaan jumalattomat Jumalan kasvoin edessä. Ps 68:3 Aja heitä pois nijncuin sawu ajetan pois/ nijncuin meden waha sula tulen edes/ nijn huckucan jumalattomat Jumalan caswon edes.
68:4 Mutta vanhurskaat iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan kasvojen edessä, he ihastuvat ilosta. 68:4 Mutta vanhurskaat riemuitkaan ja iloitkaan Jumalan edessä, ja riemuitkaan ilossa. Ps 68:4 Mutta wanhurscat riemuitcan ja iloitcan Jumalan edes/ ja riemuitcan sydämestäns.
68:5 Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen. Hänen nimensä on Herra, riemuitkaa hänen kasvojensa edessä. 68:5 Veisatkaan Jumalalle, veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; tehkäät hänelle tietä, joka istuu ylimmäisten taivasten päällä; hänen nimensä on \Herra\, ja iloitkaat hänen edessänsä. Ps 68:5 Weisatcat Jumalalle/ weisatcat kijtost hänen nimellens/ tehkät hänelle tietä/ joca hiljan mene edes/ hänen nimens on HERra/ ja iloitcat hänen edesäns.
68:6 Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa, 68:6 Joka on orpoin isä ja leskein tuomari: hän on Jumala pyhässä asumisessansa. Ps 68:6 Joca on orwoin Isä ja leskein Duomari/ hän on Jumala hänen pyhäsä asumisesans.
68:7 Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut onneen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa. 68:7 Jumala, joka yksinäisten antaa asua huoneessa, ja vie vangit ulos oikeudella; mutta vastahakoiset asuvat kuivassa. Ps 68:7 Jumala joca yxinäisten anda huonen täynäns lapsia/ joca fangit wie ulos oikialla ajalla/ ja anda eripuraiset cuiwasa asua.
68:8 Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, kun sinä kuljit erämaassa, - Sela - 68:8 Jumala, koskas kävit kansas edellä, koskas vaelsit korvessa, Sela, Ps 68:8 Jumala/ coscas käwit Canssas edellä/ coscas waelsit corwesa. Sela.
68:9 niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen edessä, Siinai vapisi Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen edessä. 68:9 Niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan edessä: tämä Sinai, Jumalan edessä, joka Israelin Jumala on. Ps 68:9 Nijn maa wapisi ja taiwat tiucuit/ tämän Jumalan edesä Sinais/ sen Jumalan edesä/ joca Israelin Jumala on.
68:10 Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli näännyksissä, niin sinä virvoitit sen. 68:10 Mutta nyt sinä, Jumala, annat armollisen sateen, ja virvoitat perimises, joka väsynyt on. Ps 68:10 Mutta nyt sinä Jumala annat armollisen saten/ ja wirgotat sinun perimises/ joca cuiwa on.
68:11 Sinun laumasi asettui siihen; hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille valmistit. 68:11 Että sinun laumas siinä asuis: Jumala, sinä virvoitat hyvyydelläs raadolliset. Ps 68:11 Että sinun eläimes sijnä asuisit/ Jumala sinä wirgotat sinun hywydelläs radolliset.
68:12 Herra antaa sanoman, suuri on voitonsanoman saattajatarten joukko: 68:12 Herra antaa sanan suurella evankelistain joukolla. Ps 68:12 HERra anda sanan suurella Ewangelistain joucolla.
68:13 "Sotajoukkojen kuninkaat pakenevat, he pakenevat, ja perheen emäntä jakaa saaliin. 68:13 Sotaväen kuninkaat pakenevat, he pakenevat; ja kotona asuva jakaa saaliit. Ps 68:13 Sotawäen Cuningat pakenewat/ pakenewat ja huonen cunnia jaca ryöwäyxet.
68:14 Jäättekö makailemaan karjatarhojen vaiheille? Kyyhkysen siivet ovat hopealla silatut, sen sulat keltaisella kullalla! 68:14 Kuin te tarhain välissä makaatte, niin mettisen sulat ovat silatut hopialla, ja hänen siipensä ruskialla kullalla. Ps 68:14 Cosca te leiris oletta/ nijn se kijldä cuin mettisen sijwet/ jotca nijncuin hopia ja culda läickywät.
68:15 Kun Kaikkivaltias siellä hajotti kuninkaat, satoi lunta Salmonilla." 68:15 Kuin Kaikkivaltias siinä joka paikassa kuninkaat levittää, niin Zalmonissa valaisee kuin lumi. Ps 68:15 Cosca Caickiwaldias jocapaicas heidän seasans Cuningat asetta/nijn tule seijäs cusa syngiä on.
68:16 Baasanin vuori on Jumalan vuori, Baasanin vuori on monihuippuinen vuori. 68:16 Jumalan vuori on hedelmällinen vuori: korkia vuori on se hedelmällinen vuori. Ps 68:16 Jumalan mäki on hedelmälinen mäki/ suuri ja hedelmälinen mäki.
68:17 Miksi te, monihuippuiset vuoret, karsaasti katsotte vuorta, jolla Jumala on mielistynyt asumaan? Totisesti, Herra asuu siellä iankaikkisesti. 68:17 Miksi te, suuret vuoret, kippaatte? Tämä on Jumalan vuori, jossa hän mielistyy asumaan; ja \Herra\ asuu siellä ijankaikkisesti. Ps 68:17 Mixi te suuret wuoret kippatte ? tämä on Jumalan wuori/ josa hän mielisty asuman/ ja HERra pysy siellä ijancaickisest.
68:18 Jumalan sotavaunuja on kymmenet tuhannet, on tuhannen kertaa tuhannet; Herra on niiden keskellä, pyhyydessään niinkuin Siinai. 68:18 Jumalan rattaita on monta tuhatta kertaa tuhatta: Herra on heissä, pyhässä Sinaissa. Ps 68:18 Jumalan rattaita on monda tuhatta kerta tuhat/ HERra on heisä pyhäsä Sinais.
68:19 Sinä astuit ylös korkeuteen, otit vankeja saaliiksesi, sait ihmisiä lahjaksesi: niskoittelijatkin joutuvat asumaan Herran Jumalan tykönä. 68:19 Sinä astuit ylös korkeuteen, ja olet vangiksi ottanut vankeuden. Sinä olet lahjoja saanut ihmisille: vastahakoiset myös, että \Herra\ Jumala siellä kumminkin asuu. Ps 68:19 Sinä astuit ylös corkeuxeen/ ja olet fangixi ottanut fangeuxen/ sinä olet lahjoja saanut ihmisiä warten: eripuraiset myös/ että HERra Jumala siellä cummingin asu.
68:20 Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Sela. 68:20 Kiitetty olkoon Herra joka päivä! Jumala panee kuorman meidän päällemme; mutta hän myös auttaa meitä, Sela! Ps 68:20 Kijtetty olcon HERra jocapäiwä/ Jumala pane cuorman meidän päällem/ mutta hän myös autta meitä. Sela.
68:21 Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa. 68:21 Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja \Herra\, Herra, joka kuolemasta vapahtaa. Ps 68:21 Meillä on Jumala joca autta/ ja HERra HERra/ joca cuolemasta wapahta.
68:22 Mutta Jumala murskaa vihollistensa pään, niiden karvaisen päälaen, jotka synneissänsä vaeltavat. 68:22 Mutta Jumala särkee vihollistensa pään heidän päänlakeinsa kanssa, jotka pysyvät heidän synneissänsä. Ps 68:22 Mutta Jumala särke hänen wihollisens päät heidän päänlakeins cansa/ jotca pysywät heidän synnisäns.
68:23 Herra sanoo: "Baasanista minä heidät palautan, palautan meren syvyyksistä, 68:23 Herra sanoo: minä palautan (muutamat) lihavista; meren syvyydestä minä heitä palautan, Ps 68:23 Cuitengin sano HERra: minä haen muutamat lihawista/ meren sywydestä minä muutamita haen.
68:24 että sinä polkisit jalkasi vereen, että sinun koiriesi kieli saisi osansa vihollisista." 68:24 Että sinun jalkas tulis painetuksi veressä, ja koirais kieli sinun vihollisistas. Ps 68:24 Sentähden sinun jalcas tule painetuxi sinun wihollises weresä/ ja sinun coiras sen nuole.
68:25 Julkinähtävät ovat sinun juhlasaattosi, Jumala, minun Jumalani, kuninkaani juhlasaatot pyhäkössä. 68:25 He näkivät, Jumala, kuinkas vaellat; kuinkas, minun Jumalani ja kuninkaani, pyhässä vaellat: Ps 68:25 Se näky Jumala cuingas waellat/ cuingas minun Jumalan ja Cuningan Pyhäsä waellat.
68:26 Laulajat käyvät edellä, kanteleensoittajat jäljessä, keskellä nuoret naiset vaskirumpuja lyöden. 68:26 Laulajat käyvät edellä, ja sitte leikarit piikain seassa, jotka kanteleita soittavat. Ps 68:26 Laulajat käywät edellä ja sijtte leicarit pijcain seas/ jotca trumpuja lyöwät.
68:27 Kiittäkää Jumalaa seurakunnan kokouksissa, kiittäkää Herraa te, jotka olette Israelin lähteestä. 68:27 Kiittäkäät \Herraa\ Jumalaa seurakunnissa, te Israelin lähteestä. Ps 68:27 Kijttäkät HERra Jumalata seuracunnisa/ Israelin lähten tähden.
68:28 Tuolla on Benjamin, nuorin, heitä johtaen, Juudan ruhtinaat joukkoinensa, Sebulonin ruhtinaat, Naftalin ruhtinaat. 68:28 Siellä hallitsee heitä vähä Benjamin, Juudan päämiehet joukkoinensa, Zebulonin päämiehet, Naphtalin päämiehet. Ps 68:28 Siellä hallidze heidän seasans wähä BenJamin/ Judan päämiehet jouckoinens/ Zebulonin päämiehet/ Naphtalin päämiehet.
68:29 Sinun Jumalasi on säätänyt sinulle vallan. Vahvista, Jumala, minkä olet hyväksemme tehnyt. 68:29 Sinun Jumalas on käskenyt sinun olla väkevän: vahvista Jumala se, minkä sinä meissä tehnyt olet. Ps 68:29 Sinun Jumalas on sinun waldacundas asettanut/ wahwista sitä Jumala meisä: sillä se on sinun tecos.
68:30 Sinun temppelisi tähden, joka kohoaa Jerusalemissa, kuninkaat tuovat sinulle lahjoja. 68:30 Sinun templis tähden, joka on Jerusalemissa, pitää kuninkaat sinulle lahjoja viemän. Ps 68:30 Sinun Templis puolesta cuin on Jerusalemis/ pitä Cuningat sinulle lahjoja wiemän.
68:31 Käske ankarasti ruovikon petoa, härkien laumaa ynnä vasikoita, kansoja, lankeamaan maahan hopeaharkkoinensa. Hän hajottaa kansat, jotka sotia rakastavat. 68:31 Nuhtele ruovon petoa, härkäin laumaa kansain vasikkain kanssa, jotka kumartaen tuovat hopeakankeja: hajoittanut on hän kansat, jotka mielellänsä sotivat. Ps 68:31 Nuhtele peto ruogosa/ härkäin laumat wasickains seas/ jotca waatiwat rahan tähden/ hän hajotta Canssat jotca mielelläns sotiwat.
68:32 Mahtavat saapuvat Egyptistä, Etiopia kiiruhtaa ojentamaan käsiänsä Jumalan puoleen. 68:32 Egyptin päämiehet tulevat: Etiopia ojentaa käsiänsä Jumalalle. Ps 68:32 Egyptin päämiehet pitä tuleman/ Ethiopia pitä käsiäns Jumalalle ojendaman.
68:33 Te maan valtakunnat, laulakaa Jumalalle, veisatkaa Herran kiitosta, - Sela - 68:33 Te maan valtakunnat, veisatkaat Jumalalle, veisatkaat kiitosta Herralle, Sela! Ps 68:33 Te Cuningasten waldacunnat maan päällä weisatcat Jumalalle/ weisatcat kijtost HERralle. Sela.
68:34 hänen, joka kiitää ikuisten taivasten taivaissa! Katso, hän antaa äänellänsä väkevän jylinän. 68:34 Sille joka asuu taivaissa joka paikassa, hamasta alusta: katso, hän antaa jylinälle voiman. Ps 68:34 Se cuin asu taiwais jocapaicas hamast algusta/ cadzo/ hän anda jylinällens woiman.
68:35 Antakaa väkevyys Jumalalle! Hänen herrautensa on Israelin yllä ja hänen voimansa pilvien tasalla. 68:35 Antakaat Jumalalle voima: hänen herrautensa on Israelissa, ja hänen voimansa pilvissä. Ps 68:35 Andacat Jumalalle woima/ hänen herraudens on Israelis/ ja hänen woimans pilwisä.
68:36 Peljättävä on Jumala, joka ilmestyy sinun pyhäköstäsi, Israelin Jumala. Hän antaa kansallensa voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala. 68:36 Jumala on ihmeellinen pyhässänsä, hän on Israelin Jumala: hän antaa kansalle väen ja voiman: kiitetty olkoon Jumala! Ps 68:36 Jumala on ihmellinen hänen Pyhäsäns/ hän on Israelin Jumala/ hän anda Canssalle wäen ja woiman/ kijtetty olcon Jumala.
     
PSALMI 69 69 PSALTTARI LXIX.  Psalmi .
69:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat" Daavidin virsi. 69:1 Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Ps 69:1 Dawidin Psalmi cuckaisista/ edelläweisattapa.
69:2 Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti. 69:2 Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti. Ps 69:2 JUmala auta minua: sillä wedet käywät haman minun sieluni asti.
69:3 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni. 69:3 Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun. Ps 69:3 Minä wajon sywään mutaan/ josa ei pohja ole/ minä olen tullut sywijn wesijn/ ja wirta upotta minun.
69:4 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani. 69:4 Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle. Ps 69:4 Minä wäsyin huutamisest/ minun curckun cuiwettu/ minun näkyn waipu/ että minä nijncauwan Jumalata odotan.
69:5 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa. 69:5 Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt. Ps 69:5 Nijtä on enämbi cuin minun pääsäni hiuxia/ jotca ilman syytä minua wihawat.
Ps 69:6 Jotca syyttömäst minun wiholliseni owat/ ja minua hucuttawat/ owat wäkewät/ nijtä täyty minun maxa/ joita en minä ryöwännyt.
69:6 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa. 69:6 Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut. Ps 69:7 Jumala sinäpä tiedät minun tyhmydeni/ ja minun ricoxeni ei ole sinulle salatut.
69:7 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala. 69:7 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, \Herra\ Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala. Ps 69:8 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni/ jotca sinua odottawat HERra HERra Zebaoth/ älä anna heitä häwäistä minun tähteni/ jotca sinua edziwät Israelin Jumala.
69:8 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni. 69:8 Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää. Ps 69:9 Sillä sinun tähtes minä pilcka kärsin/ minun caswon on täynäns häpiätä.
69:9 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille. 69:9 Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille. Ps 69:10 Minä olen muucalaisexi welijlleni tullut/ ja oudoxi äitini lapsille.
69:10 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun. 69:10 Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni. Ps 69:11 Sillä sinun huones kijwaus syö minua/ ja heidän pilckans jotca sinua pilckaisit/ langeisit minun päälleni.
69:11 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta. 69:11 Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi. Ps 69:12 MInä itkin ja paastoisin hartasta/ ja minä pilcattin päälisexi.
69:12 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan. 69:12 Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi. Ps 69:13 Ja minä puin säkin päälleni/ waan he sijttekin leickiä teit.
69:13 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat. 69:13 Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat. Ps 69:14 Jotca portisa istuwat/ ne minusta jaarittelewat/ ja juodesans he minusta weisawat.
69:14 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden. 69:14 Mutta minä rukoilen sinua, \Herra\, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden. Ps 69:15 Mutta minä HERra rucoilen sinua otollisella ajalla/ Jumala sinun suuren laupiudes puolesta/ cuuldele minua wagan awus cautta.
69:15 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä. 69:15 Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä. Ps 69:16 Pelasta minua logasta/ etten minä wajois/ että minä pelastettaisin wihollisistani/ ja sywistä wesistä.
69:16 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni. 69:16 Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni. Ps 69:17 Ettei wuo minua upotais/ ja sywydet minua lainois/ eikä caiwon suu suljetais minun päälleni.
69:17 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi. 69:17 Kuule minua, \Herra\; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden. Ps 69:18 Cuuldele minua HERra/ sillä sinun hywydes on turwallinen/ käännä sinuas minuun päin/ sinun suuren laupiudes tähden.
69:18 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle. 69:18 Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti. Ps 69:19 Ja älä peitä caswoas palwelialdas: sillä minä ahdistetan/ cuuldele minua nopiast.
69:19 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden. 69:19 Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua. Ps 69:20 Lähene minun sieluani/ ja lunasta händä/ minun wihollisteni tähden pelasta minua.
69:20 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani. 69:20 Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs. Ps 69:21 Sinäpä tiedät minun pilckani/ häpiäni ja häwäistyxeni/ caicki minun wiholliseni owat edesäs.
69:21 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt. 69:21 Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä. Ps 69:22 Pilcka särke minun sydämeni/ ja waiwa minua: minä odotan jos jocu armahtais/ ja ei ole kengän/ lohduttaja/ waan en minä ketän löydä.
69:22 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä. 69:22 Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani. Ps 69:23 Ja he annoit minulle sappe syödäxeni/ ja etickata juodaxeni/ minun suurimmas janosani.
69:23 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille. 69:23 Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi. Ps 69:24 Heidän pöytäns olcon heille paulaxi/ sekä costoxi että langemisexi.
69:24 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan. 69:24 Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua. Ps 69:25 Tulcon heidän silmäns pimiäxi/ ettei he näkis/ ja salli heidän landens aina horjua.
69:25 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku. 69:25 Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä, Ps 69:26 Wuodata närkästyxes heidän päällens/ ja sinun hirmuinen wihas käsittäkön heitä.
69:26 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko. 69:26 Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis. Ps 69:27 Olcon heidän asumisens kylmillä/ ja ei kengän olco/ joca heidän majasans asuis.
69:27 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut. 69:27 Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet. Ps 69:28 Sillä he wainowat sitä jotas lyönyt olet/ ja kerscawat ettäs omaidzes pahasti haawoitat.
69:28 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö. 69:28 Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees. Ps 69:29 Salli heitä langeta synnistä syndijn/ ettei he tulis wanhurscaudens tygö.
69:29 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun. 69:29 Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa. Ps 69:30 Pyhi heitä eläwitten kirjasta/ ettei he kirjoitettais wanhurscasten cansa.
69:30 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala, 69:30 Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua! Ps 69:31 Mutta minä olen radollinen ja murhellinen/ Jumala/ sinun apus suojelcon minua.
69:31 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä. 69:31 Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella. Ps 69:32 Minä kijtän Jumalan nime weisulla/ ja ylistän sangen händä kijtoxella.
69:32 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka. 69:32 Se kelpaa paremmin \Herralle\ kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat. Ps 69:33 Se kelpa parammin HERralle cuin härkä taicka mulli/ jolla owat sarwet ja sorcat.
69:33 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa. 69:33 Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän. Ps 69:34 Radolliset näkewät sen ja iloidzewat/ ja jotca Jumalata edziwät/ heidän sydämens pitä elämän.
69:34 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa. 69:34 Sillä \Herra\ kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön. Ps 69:35 Sillä HERra cuule köyhiä/ ja ei hän fangians cadzo ylön.
69:35 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu. 69:35 Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat. Ps 69:36 Kijttäkän händä taiwat/ maa ja meri/ caicki mitä nijsä lijckuwat.
69:36 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne. 69:36 Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan. Ps 69:37 Sillä Jumala autta Zioni/ ja rakenda Judan Caupungit/ että siellä asutan ja ne omistetan.
69:37 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä. 69:37 Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä. Ps 69:38 Ja hänen palwelians siemen ne peri/ ja jotca hänen nimens racastawat/ asuwat nijsä.
     
PSALMI 70 70 PSALTTARI LXX.  Psalmi .
70:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. 70:1 Davidin Psalmi edelläveisaajalle, muistoksi. Ps 70:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa/ muistoxi.
70:2 Jumala, riennä minua pelastamaan, riennä minun avukseni, Herra. 70:2 Riennä, Jumala, minua vapahtamaan: kiiruhda, \Herra\, minua auttamaan. Ps 70:2 RIennä Jumala minua wapahtaman/ kijruta HERra minua auttaman.
70:3 Joutukoot häpeään ja punastukoot ne, jotka minun henkeäni väijyvät; peräytykööt ja saakoot häpeän ne, jotka tahtovat minulle onnettomuutta. 70:3 Häpiään tulkoon ja hävetköön, jotka minun sieluani väijyvät: ajettakoon takaperin ja tulkoon häväistyksi, jotka minulle pahaa suovat; Ps 70:3 Häwetkön ja häwäistäkön/ jotca minun sieluani wäijywät.
Ps 70:4 Ajettacon tacaperin ja tulcon häwäistyxi/ jotca minulle paha suowat.
70:4 Kääntykööt takaisin häpeissänsä ne, jotka sanovat: "Kas niin, kas niin!" 70:4 Että he jälleen häpiään tulisivat, jotka minua pitittävät. Ps 70:5 Että he jällens häpiään tulisit/ jotca minua pitittäwät.
70:5 Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; joille sinun apusi on rakas, ne sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Jumala!" 70:5 Iloitkaan ja riemuitkaan sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Jumala olkoon suuresti ylistetty! Ps 70:6 Iloitcan ja riemuitcan sinusa caicki jotca sinua edziwät/ ja jotca sinun autuuttas racastawat/ sanocan aina: Jumala olcon suurest ylistetty.
70:6 Mutta minä olen kurja ja köyhä; Jumala, riennä minun tyköni. Sinä olet minun apuni ja vapauttajani; Herra, älä viivy. 70:6 Mutta minä olen raadollinen ja köyhä, riennä, Jumala, minun tyköni; sillä sinä olet minun auttajani ja pelastajani, \Herra\, älä viivyttele. Ps 70:7 Mutta minä olen radollinen ja köyhä/ riennä Jumala minun tygöni: sillä sinä olet minun auttajan ja pelastajan/ minun Jumalan älä wijwytä.
     
PSALMI 71 71 PSALTTARI LXXI.  Psalmi .
71:1 Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti. 71:1 Sinuun, \Herra\, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä. Ps 71:1 SInuun HERra minä uscallan/ älä anna minua ikänäns häwäistä.
71:2 Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua. 71:2 Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua. Ps 71:2 Wapada minua wanhurscaudellas ja pelasta minua/ callista corwas minun puoleeni ja auta minua.
71:3 Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani. 71:3 Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani. Ps 71:3 Ole minulle wahwa turwa/ johon minä aina pakenisin/ joca aina autta luwannut olet: sillä sinä olet minun callion ja linnan.
71:4 Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista. 71:4 Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä. Ps 71:4 Minun Jumalan auta minua jumalattoman kädestä/ wäärän ja ylpiän kädestä.
71:5 Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani. 71:5 Sillä sinä olet minun turvani, Herra, \Herra\: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani. Ps 71:5 Sillä sinä olet minun turwan HERra HERra/ minun toiwon hamast minun nuorudestani.
71:6 Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän. 71:6 Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni. Ps 71:6 Sinuun minä olen luottanut hamast äitini cohdusta/ sinä minun wedit ulos äitini cohdusta/ sinusta on aina minun kerscauxen.
71:7 Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani. 71:7 Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani. Ps 71:7 Minä olen monelle ihmexi tullut/ mutta sinä olet minun wahwa turwan.
71:8 Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää. 71:8 Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä. Ps 71:8 Täytä minun suun sinun kijtoxestas/ ja sinun cunniastas jocapäiwä.
71:9 Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu. 71:9 Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen. Ps 71:9 Älä minua heitä pois minun wanhudesani/ älä minua hyljä/ cosca minä heicoxi tulen.
71:10 Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä: 71:10 Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät, Ps 71:10 Sillä minun wiholliseni puhuwat minua wastan/ ja jotca minun sieluani wäijywät/ he keskenäns neuwo pitäwät.
71:11 "Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole." 71:11 Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa. Ps 71:11 Ja sanowat: Jumala hyljä hänen: ajacat taca ja käsittäkät händä: sillä ei ole wapahtajata.
71:12 Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni. 71:12 Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan. Ps 71:12 Jumala älä ercane cauwas minusta/ minun Jumalan riennä minua auttaman.
71:13 Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta. 71:13 Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat. Ps 71:13 Häwetkön ja huckucon jotca minun sieluani wastan owat/ häpiän ja häwäistyxen ala tulcon/ jotca minulle paha suowat.
71:14 Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän. 71:14 Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses. Ps 71:14 Mutta minä odotan aina/ ja corgotan aina sinun kijtoxes.
71:15 Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne. 71:15 Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea. Ps 71:15 Minun suun pitä ilmoittaman sinun wanhurscauttas/ jocapäiwä sinun autuuttas/ joita en minä woi caickia luke.
71:16 Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan. 71:16 Minä vaellan Herran, \Herran\ väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas. Ps 71:16 Minä waellan HERran HERran wäkewydes/ minä ylistän ainoastans sinun wanhurscauttas.
71:17 Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan. 71:17 Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs. Ps 71:17 Jumala sinä olet minua nuorudestani opettanut/ sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
71:18 Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville. 71:18 Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille. Ps 71:18 Ja minun wanhudesani ja harmaxi tulduani älä Jumala minua hyljä/ sijhenasti cuin minä ilmoitan sinun käsiwartes lasten lapsille/ ja sinun wäkewydes caikille tulewaisille.
71:19 Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi? 71:19 Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises? Ps 71:19 Ja tosin Jumala sinun wanhurscaudes on sangen corkia/ sinä suuria teet/ Jumala cuca on sinun wertaises ?
71:20 Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin. 71:20 Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä. Ps 71:20 Sillä sinä annat minun nähdä paljo ja suuria ahdistuxia/ ja wirgotat minua jällens/ ja taas sinä haet minua ulos maan sywydestä.
71:21 Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen. 71:21 Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen. Ps 71:21 Sinä teet minun sangen suurexi/ ja lohdutat minua jällens.
71:22 Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä. 71:22 Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa. Ps 71:22 Nijn minäkin kijtän sinua Psaltarilla/ sinun wacuuttas/ minun Jumalan: minä weisan kijtost sinulle candeleilla/ sinä pyhä Israelis.
71:23 Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut. 71:23 Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit. Ps 71:23 Minun huulen ja minun sielun/ jongas lunastit/ iloidzewat ja weisawat kijtost sinulle.
71:24 Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta. 71:24 Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat. Ps 71:24 Ja minun kielen puhu myös jocapäiwä sinun wanhurscaudestas/ sentähden häwetkän he ja häpiään tulcon/ jotca minulle paha suowat.
     
PSALMI 72 72 PSALTTARI LXXII.  Psalmi .
72:1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle. 72:1 Salomon. Jumala, anna tuomios kuninkaalle, ja vanhurskautes kuninkaan pojalle, Ps 72:1 Salomolle. JUmala anna duomios Cuningalle/ ja wanhurscaudes Cuningan pojalle.
72:2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan. 72:2 Että hän veis sinun kansas vanhurskauteen, ja auttais sinun raadollistas. Ps 72:2 Että hän weis Canssas wanhurscauteen/ ja auttais sinun radollistas.
72:3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta. 72:3 Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukkulat vanhurskauden. Ps 72:3 Wuoret tuocan rauhan Canssalle/ ja cuckulat wanhurscauden.
72:4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan. 72:4 Hänen pitää raadollisen kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän pilkkaajat. Ps 72:4 Hänen pitä radollisen Canssan oikeudesa pitämän/ ja köyhiä auttaman/ ja särkemän pilckurit.
72:5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen. 72:5 Sinua peljätään, niinkauvan kuin aurinko ja kuu ovat, lapsista niin lasten lapsiin. Ps 72:5 Sinua peljätän/ nijncauwan cuin Auringo ja Cuu owat/ lapsista nijn lasten lapsijn.
72:6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan. 72:6 Hän laskee alas niinkuin sade heinän sängelle, niinkuin pisarat, jotka maan lioittavat. Ps 72:6 Hän astu alas nijncuin sade nijtetylle nijtylle/ nijncuin pisarat jotca maan liottawat.
72:7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole. 72:7 Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti, ettei kuuta enää olekaan. Ps 72:7 Hänen aicanans wanhurscaus ja suuri rauha cucoista/ sijhenasti ettei Cuuta oleckan.
72:8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka. 72:8 Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maailman ääriin. Ps 72:8 Hän hallidze merestä mereen/ ja wirrasta mailman ärijn.
72:9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua. 72:9 Häntä pitää korven asuvaiset kumartaman, ja hänen vihollisensa pitää tomun nuoleman. Ps 72:9 Händä heidän pitä cumartaman jotca corwesa owat/ ja hänen wihollisens pitä tomun nuoleman.
72:10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat. 72:10 Kuninkaat meren tyköä ja luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja Sebasta pitää annot tuoman. Ps 72:10 Cuningat meren tykö ja luodoist pitä lahjoja candaman/ Cuningat rickast Arabiast ja Sebast pitä annot tuoman.
72:11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä. 72:11 Kaikki kuninkaat pitää häntä kumartaman, ja kaikki pakanat pitää häntä palveleman. Ps 72:11 Caicki Cuningat pitä händä cumartaman/ ja caicki pacanat pitä händä palweleman.
72:12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole. 72:12 Sillä hän vapahtaa huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa. Ps 72:12 Sillä hän wapahta huutawaisen köyhän/ ja radollisen/ jolla ei ole auttajata.
72:13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun. 72:13 Hän on armollinen vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa. Ps 72:13 Hän on armollinen waiwaiselle ja köyhälle/ ja köyhäin sielua hän autta.
72:14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis. 72:14 Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä luetaan kalliiksi hänen silmäinsä edessä. Ps 72:14 Hän lunasta heidän sieluns petoxest ja ylöllisest/ ja heidän werens luetan callixi hänen edesäns.
72:15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta. 72:15 Ja hän elää ja hänelle pitää annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän. Ps 72:15 Ja hän elä/ ja hänelle annetan culda rickast Arabiasta/ ja händä alati cumarretan/ jocapäiwä kijtetän händä.
72:16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta. 72:16 Pivo jyviä pitää niin oleman maassa ja vuorten kukkuloilla, että sen hedelmä pitää häälymän niinkuin Libanon; ja kaupungin asuvaiset pitää kukoistaman niinkuin ruoho maan päällä. Ps 72:16 Maasa ja wuorten cuckuloilla pitä tihkiän tulon oleman/ hänen hedelmäns pitä häälymän nijncuin Libanonin/ ja sen pitä cucoistaman Caupungeisa/ nijncuin ruoho maan päällä.
72:17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi. 72:17 Hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa: kaikki pakanat ylistävät häntä. Ps 72:17 Hänen nimens pysy ijancaickisest/ nijncauwan cuin Auringo on/ ulottu hänen nimens jälkentulewaisille/ ja he tulewat siunatuxi hänen cauttans/ caicki pacanat ylistäwät händä.
72:18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee. 72:18 Kiitetty olkoon \Herra\ Jumala, Israelin Jumala, joka yksinänsä ihmeitä tekee! Ps 72:18 Kijtetty olcon Jumala/ HERra Israelin Jumala/ joca yxinäns ihmeitä teke.
72:19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen. 72:19 Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi ijankaikkisesti; ja kaikki maa täytettäköön hänen kunniastansa, amen! amen! Ps 72:19 Ja kijtetty olcon hänen cuuluisa nimens ijancaickisest/ ja caicki maa täytettäkön hänen cunniastans/ Amen/ AMEN.
 
72:20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät. 72:20 Davidin, Isain pojan, rukoukset loppuvat.  
     
PSALMI 73 73 PSALTTARI LXXIII.  Psalmi .
73:1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän. 73:1 Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat. Ps 73:1 Assaphin Psalmi. TOtta on Jumala Israelille hywä/ nijlle jotca puhtat sydämest owat.
73:2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa. 73:2 Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet. Ps 73:2 Mutta minä olin pian jalgoillani horjunut/ minun askeleni olisit lähes liucastunet.
73:3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän. 73:3 Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän. Ps 73:3 Sillä minä närkästyin öyckäristä/ että minä näin jumalattomat menestywän.
73:4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat. 73:4 Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana. Ps 73:4 Sillä ei he ole misän cuoleman hädäs/ waan he owat wahwana/ ja heidän woimans pysy wahwana.
73:5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä. 73:5 Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä. Ps 73:5 Ei he ole wastoinkäymises nijncuin muut ihmiset/ ja ei waiwata nijncuin muita ihmisiä.
73:6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa. 73:6 Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä. Ps 73:6 Sentähden on heidän ylpeydens callis/ ja heidän wäkiwaldans täyty hywäxi työxi cudzutta.
73:7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina. 73:7 Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa. Ps 73:7 He paisuwat caswoilda nijncuin lihawa wadza/ he tekewät mitä ainoastans heille kelpa.
73:8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista. 73:8 Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi. Ps 73:8 Caickia he cadzowat ylön/ ja sijtte pahasti puhuwat/ ja puhuwat ja laittawat ylpiäst.
73:9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata. 73:9 Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata. Ps 73:9 Mitä he puhuwat sen täyty olla taiwasta puhuttu/ mitä he sanowat/ sen täyty maan päällä kelwata.
73:10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti. 73:10 Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet, Ps 73:10 Sentähden noudatta heitä yhteinen Canssa/ ja coconduwat heidän tygöns nijncuin wedet.
73:11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?" 73:11 Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän? Ps 73:11 Ja sanowat: mitä Jumalan pidäis heitä kysymän ? mitä pidäis corkeimman heistä lucua pitämän ?
73:12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti. 73:12 Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat. Ps 73:12 Cadzo/ ne owat jumalattomat/ he owat onnelliset mailmasa/ ja ricastuwat.
73:13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa: 73:13 Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni? Ps 73:13 Pidäiskö sijs sen turhan oleman/ että minun sydämen nuhdetoinna elä/ ja minä pesen wiattomudes minun käteni ?
73:14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta. 73:14 Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä? Ps 73:14 Ja ruoskitan jocapäiwä/ ja minun rangaistuxen on joca amulla käsis ?
73:15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan. 73:15 Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat. Ps 73:15 Minä olisin lähes nijn sanonut cuin hekin/ mutta cadzo/ nijn minä olisin duominnut caicki sinun lapses/ jotca ikänäns ollet owat.
73:16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata, 73:16 Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas, Ps 73:16 Minä ajattelin sitä tutkia/ mutta se oli minulle ylön rascas.
73:17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva. 73:17 Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa. Ps 73:17 Sijhenasti cuin minä menin Jumalan Pyhään/ ja astaitzisin heidän loppuns.
73:18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset. 73:18 Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan. Ps 73:18 Mutta sinä asetit heitä liuckalle/ ja syöxit heitä pohjaan.
73:19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava. 73:19 Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun. Ps 73:19 Cuinga he nijn pian huckuwat/ he huckuwat ja saawat cauhian lopun.
73:20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät. 73:20 Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi. Ps 73:20 Nijncuin uni cosca jocu herä/ nijnpäs HERra teet heidän cuwans Caupungis ylöncadzotuxi.
73:21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti, 73:21 Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani, Ps 73:21 Waan se carwastele minun sydämesäni/ ja se pistä minun munascuitani.
73:22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta. 73:22 Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs. Ps 73:22 Että minun pitä tyhmän oleman/ ja ei mitän tietämän/ ja minun täyty olla nijncuin naudan sinun edesäs.
73:23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. 73:23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni. Ps 73:23 Cuitengin minä pysyn alati sinun tykönäs: sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
73:24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. 73:24 Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla. Ps 73:24 Sinä talutat minua neuwollas/ ja corjat minua wijmein cunnialla.
73:25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. 73:25 Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi. Ps 73:25 Cuin sinä ainoastans minulla olisit/ nijn en minä ensingän sijtte taiwasta eli maasta tottelis.
73:26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. 73:26 Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani. Ps 73:26 Waicka wielä minun ruumin ja sielun waipuis/ nijn sinä Jumala cuitengin olet aina minun sydämeni uscallus/ ja minun osan.
73:27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat. 73:27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät. Ps 73:27 Sillä cadzo/ jotca sinusta heitäns erittäwät/ ne huckuwat/ sinä cadotat caicki/ jotca sinua wastan huorin tekewät.
73:28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. 73:28 Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, \Herran\ päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs. Ps 73:28 Mutta se on minun ilon/ että minä idzeni Jumalaan pidän/ ja panen minun toiwoni HERran HERran päälle/ mainidzeman cuinga sinä sen teet.
     
PSALMI 74 74 PSALTTARI LXXIV.  Psalmi .
74:1 Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan? 74:1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille? Ps 74:1 Assaphin opetus. JUmala mixis meitä nijn ratki poissyöxät ? ja olet nijn hirmuisesta wihainen sinun laituimes lambaille.
74:2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut. 74:2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit. Ps 74:2 Muista seuracundas/ jongas wanhast omistit/ ja sinulles perimisexi lunastanut olet/ Zionin wuorta/ josas asut.
74:3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä. 74:3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä. Ps 74:3 Talla heitä jalgoillas/ ja sysä juuri pohjaan/ wihollinen on raiscannut caicki Pyhäs.
74:4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne. 74:4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen. Ps 74:4 Sinun wihollises kiljuwat sinun huoneisas/ ja asettawat epäjumalans nijhin.
74:5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle. 74:5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin, Ps 74:5 Kirwet näkywät wälckywän ylhällä/ nijncuin medzäs hacataisin.
74:6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki. 74:6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä. Ps 74:6 Ja hackawat ricki caicki hänen snickarin caunistuxens/ sekä keihäillä että kirweillä.
74:7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen. 74:7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä. Ps 74:7 He polttawat sinun Pyhäs/ ja rijwawat sinun nimes asuinsian pohjan asti.
74:8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni." He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta. 74:8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla. Ps 74:8 He puhuwat sydämisäns: radelcam heitä ynnä/ he polttawat caicki Jumalan huonet maalla.
74:9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan -. 74:9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan. Ps 74:9 Em me näe meidän ihmeitäm/ eikä sillen yxikän Propheta saarna/ ei kengän opettaja meitä opeta.
74:10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta? 74:10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa? Ps 74:10 Jumala/ cuinga cauwan wihollinen häwäise/ ja wainollinen sinun nimes ratki nijn pilcka ?
74:11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät. 74:11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas? Ps 74:11 Mixis käännät pois sinun kätes ? ja oikian kätes nijn ratki sinun powestas ?
74:12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä. 74:12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä. Ps 74:12 Mutta Jumala on wanhasta minun Cuningan/ joca awut caicki matcan saatta maan päällä.
74:13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä. 74:13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä. Ps 74:13 Sinä hajotat meren woimallas/ ja sinä murennat Drakein päät wesisä.
74:14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle. 74:14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa. Ps 74:14 Sinä musersit walascalain päät/ ja annat ne Canssalle ruaxi medzän corwesa.
74:15 Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat. 74:15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket. Ps 74:15 Sinä cuohutat lähtet ja wirrat/ sinä cuiwat wäkewät cosket.
74:16 Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon. 74:16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon. Ps 74:16 Päiwä ja yö owat sinun/ sinä rakennat Auringon ja tähdet määrätyn juoxuns pitämän.
74:17 Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven. 74:17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven. Ps 74:17 Sinä sowitit jocaidzen maan rajat/ sinä teet suwen ja talwen.
74:18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi. 74:18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee \Herraa\, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs. Ps 74:18 Nijn muista sijs että wihollinen häwäise HERra/ ja hullu Canssa laittawat sinun nimes.
74:19 Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää. 74:19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa. Ps 74:19 Älä sijs anna pedolle mettises sielua/ ja älä nijn ratki unohda sinun köyhiä eläimitäs.
74:20 Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä. 74:20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä. Ps 74:20 Muista lijtto: sillä maa on jocapaicas surkiast häwitetty/ ja huonet owat täynnä wääryttä.
74:21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi. 74:21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs. Ps 74:21 Älä anna huonon mennä pois häpiällä: sillä köyhät ja radolliset kijttäwät sinun nimes.
74:22 Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa. 74:22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat. Ps 74:22 Nouse Jumala ja aja asias/ muista nijtä häwäistyxiä/ jotca sinulle jocapäiwä hulluilda tapahtuwat.
74:23 Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta. 74:23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi. Ps 74:23 Älä unohda wihollistes parcuja/ sinun wainollistes meteli tule aina suuremmaxi.
     
PSALMI 75 75 PSALTTARI LXXV.  Psalmi .
75:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele" virsi; Aasafin laulu. 75:1 Asaphin Psalmi ja veisu, ettei hän hukkunut, edelläveisaajalle. Ps 75:1 Assaphin Psalmi ja weisu/ ettei hän huckunut/ edelläweisattapa.
75:2 Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan. 75:2 Me kiitämme sinua, ja ilmoitamme ihmeitäs, että sinun nimes on niin läsnä. Ps 75:2 ME kijtäm sinua Jumala/ me kijtäm sinua ja ilmoitam sinun ihmeitäs/ että sinun nimes on nijn läsnä.
75:3 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein. 75:3 Sillä ajallansa minä oikein tuomitsen. Ps 75:3 Sillä ajallans minä oikein duomidzen.
75:4 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." Sela. 75:4 Maa vapisee ja kaikki, jotka sen päällä asuvat; mutta minä vahvistan lujasti hänen patsaansa, Sela! Ps 75:4 Maa wapise ja caicki jotca sen päällä asuwat/ mutta minä wahwistan lujast hänen padzans. Sela.
75:5 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako. 75:5 Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako. Ps 75:5 Minä sanoin Öyckäreille: älkät nijn kerscatco/ ja jumalattomille: älkät wallan päälle haastaco.
75:6 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti." 75:6 Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi, Ps 75:6 Älkät nijn paljo haastaco teidän waldan päälle/ älkät puhuco nijn niscurist.
75:7 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta, 75:7 Niinkuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa. Ps 75:7 Nijncuin ei mitän hätä olis/ eikä idästä eli lännestä/ taicka wuorista jotca corwesa owat.
75:8 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää. 75:8 Sillä Jumala on tuomari, joka tämän alentaa ja toisen ylentää. Ps 75:8 Sillä Jumala on Duomari/ joca tämän alenda ja toisen ylendä.
75:9 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten. 75:9 Sillä \Herran\ kädessä on malja täynnä, väkevällä viinalla täytetty, ja siitä hän panee sisälle; vaan sen rahkan täytyy kaikkein jumalattomain maan päällä juoda, ja ryypätä ulos. Ps 75:9 Sillä HERran kädes on malja täynäns/ wäkewällä wijnalla täytetty/ ja sijtä hän pane sisälle/ waan caickein jumalattomain täyty juoda/ ja rahgangin ryypätä ulos.
75:10 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle. 75:10 Mutta minä ilmoitan ijankaikkisesti, ja veisaan kiitosta Jakobin Jumalalle. Ps 75:10 Mutta minä ilmoitan ijancaickisest/ ja weisan kijtost Jacobin Jumalalle.
75:11 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet. 75:11 Ja minä tahdon särkeä kaiken jumalattomain vallan, että vanhurskasten valta korotettaisiin. Ps 75:11 Ja minä tahdon särkiä caiken jumalattomain wallan/ että wanhurscasten walda corgotettaisin.
 
     
PSALMI 76 76 PSALTTARI LXXVI.  Psalmi .
76:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi; Aasafin laulu. 76:1 Asaphin Psalmi ja veisu, kanteleilla, edelläveisaajalle. Ps 76:1 Assaphin Psalmi ja weisu candeleilla/ edelläweisattapa.
76:2 Jumala on tunnettu Juudassa, hänen nimensä on suuri Israelissa; 76:2 Jumala on tuttu Juudassa, Israelissa on hänen suuri nimensä. Ps 76:2 JUmala on tuttu Judaas/ Israelis on hänen nimens suuri.
76:3 Saalemissa on hänen majansa ja hänen asumuksensa Siionissa. 76:3 Salemissa on hänen majansa, ja Zionissa hänen asumisensa. Ps 76:3 Salemis on hänen majans/ ja Zionis hänen asumisens.
76:4 Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan. Sela. 76:4 Siellä hän särkee joutsen nuolet, kilvet, miekan ja sodan, Sela! Ps 76:4 Siellä hän särke joudzen nuolet/ kilwet/ miecan ja sodan. Sela.
76:5 Kirkkaudessa, valtasuuruudessa sinä tulit voittosaaliin vuorilta. 76:5 Sinä olet kirkkaampi ja väkevämpi kuin ryöstövuoret. Ps 76:5 Sinä olet kirckambi ja wäkewämbi/ cuin ryöstöwuoret.
76:6 Urhoollisilta ryöstettiin aseet, he uupuivat uneen; kaikkien sankarien kädet herposivat. 76:6 Urhoolliset pitää ryöstettämän ja uneensa nukkuman; ja kaikki sotamiehet täytyy käsistänsä hermottomaksi tulla. Ps 76:6 Coriat pitä ryöstettämän ja nuckuman/ ja caicki sotamiehet täyty käsistäns herwottomaxi tulla.
76:7 Sinun nuhtelustasi, Jaakobin Jumala, vaipuivat raskaaseen uneen vaunut ja hevoset. 76:7 Sinun rangaistuksestas, Jakobin Jumala, vajoo uneen orhi ja ratas, Ps 76:7 Sinun rangaistuxestas Jacobin Jumala/ uneen wajo orhi ja ratas.
76:8 Sinä olet peljättävä, kuka kestää sinun edessäsi, kun sinä vihastut? 76:8 Sinä olet peljättävä: kuka voi seisoa sinun edessäs, koskas vihastut? Ps 76:8 Sinä olet hirmullinen/ cuca woi seiso sinun edesäs/ coscas wihastut ?
76:9 Taivaasta sinä annoit tuomiosi kuulua; maa peljästyi ja vaikeni, 76:9 Koskas tuomion annat kuulua taivaasta, niin maa vapisee ja vaikenee; Ps 76:9 Coscas duomion annat cuulua taiwast/ nijn maa wapise ja waickene.
76:10 kun Jumala nousi tuomiolle vapahtaakseen kaikki maan nöyrät. Sela. 76:10 Koska Jumala nousee tuomitsemaan, että hän auttais kaikkia raadollisia maan päällä, Sela! Ps 76:10 Cosca Jumala nouse duomidzeman/ että hän auttais caickia radollisia maan päällä. Sela.
76:11 Sillä ihmisten viha tulee sinulle ylistykseksi: sinä vyöttäydyt vihan ylenpalttisuuteen. 76:11 Kuin ihmiset kiukuitsevat sinua vastaan, niin sinä voitat kunnian, ja kuin he vielä enemmin kiukuitsevat, niin sinä olet valmis. Ps 76:11 Cosca ihmiset kiucuidzewat sinua wastan/ nijn sinä woitat cunnian/ ja cuin he wielä enä kiucuidzewat/ nijn sinä myös wielä olet.
76:12 Tehkää lupauksia ja täyttäkää ne Herralle, Jumalallenne. Kaikki hänen ympärillään asuvaiset tuokoot lahjoja Peljättävälle, 76:12 Luvatkaat ja antakaat \Herralle\ teidän Jumalallenne kaikki, jotka hänen ympärillänsä olette, viekäät lahjoja peljättävälle, Ps 76:12 Luwatcat ja andacat teidän HERrallen Jumalalle caicki jotca hänen ymbärilläns oletta/ wiekät lahjoja hirmulliselle.
76:13 joka nöyryyttää ruhtinaitten rohkeuden ja joka on peljättävä maan kuninkaille. 76:13 Joka päämiehiltä ottaa pois rohkeuden, ja on peljättävä maan kuninkaille. Ps 76:13 Joca päämiehildä otta rohkeuden/ ja on hirmullinen maan Cuningaille.
     
PSALMI 77 77 PSALTTARI LXXVII.  Psalmi .
77:1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. 77:1 Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Ps 77:1 Assaphin Psalmi Jeduthunin edestä/ edelläweisattapa.
77:2 Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi. 77:2 Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua. Ps 77:2 MInä huudan änelläni Jumalata/ Jumalata minä huudan/ ja hän cuuldele minua.
77:3 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli. 77:3 Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa. Ps 77:3 Minun hätä ajallani edzin minä HERra/ minun käten on yöllä ojettu/ ja ei lacka: sillä ei minun sielun salli händäns lohdutetta.
77:4 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela. 77:4 Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, Sela! Ps 77:4 Cuin minä murheisani olen/ nijn minä ajattelen Jumalan päälle/ cuin minun sydämen on ahdistuxes/ nijn minä puhun. Sela.
77:5 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua. 77:5 Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua. Ps 77:5 Sinä pidät minun silmäni että he walwowat/ minä olen nijn woimatoin/ etten minä woi puhua.
77:6 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia. 77:6 Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia: Ps 77:6 Minä ajattelen wanhoja aicoja/ endisitä wuosia.
77:7 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii: 77:7 Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii: Ps 77:7 Minä ajattelen yöllä minun candelettani/ ja puhun minun sydämelleni/ ja minun hengen tutki.
77:8 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota? 77:8 Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane? Ps 77:8 Heittänekö Jumala pois ijancaickisest/ ja ei yhtän armo sillen osottane ?
77:9 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen? 77:9 Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun? Ps 77:9 Puuttuneco hänen laupiudens: ja olleco lupauxella jo loppu ?
77:10 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela. 77:10 Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? Sela! Ps 77:10 Ongo Jumala unhottanut olla armollinen ? ja sulkenut hänen laupiudens wihans tähden ? Sela.
77:11 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut. 77:11 Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa. Ps 77:11 Minä sanoin: se minua waiwa/ waan ylimmäisen oikia käsi woi caicki muutta.
77:12 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi. 77:12 Sentähden minä muistan \Herran\ töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs, Ps 77:12 Sentähden minä muistan HERran töitä/ ja minä ajattelen sinun endisiä ihmeitäs.
77:13 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi. 77:13 Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas. Ps 77:13 Ja puhun caikista sinun töistäs/ ja sanon sinun tegoistas.
77:14 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala? 77:14 Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala? Ps 77:14 Jumala sinun ties on pyhä/ cusa on nijn wäkewätä Jumalata cuin sinä olet ?
77:15 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa. 77:15 Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa. Ps 77:15 Sinä olet se Jumala joca ihmeitä teke/ sinä osotit woimas Canssain seas.
77:16 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela. 77:16 Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, Sela! Ps 77:16 Sinä lunastit Canssas woimallisest/ Jacobin ja Josephin lapset. Sela.
77:17 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät. 77:17 Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat, Ps 77:17 Wedet näit sinun Jumala/ wedet näit sinun ja wapisit/ ja sywydet pauhaisit.
77:18 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät. 77:18 Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan. Ps 77:18 Paxut pilwet caasit wettä/ pilwet jylisit ja nuolet lensit secaan.
77:19 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi. 77:19 Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä. Ps 77:19 Se jylisi taiwasa/ ja sinun leimauxes wälkyi maan pijrin päälle/ maa lijckui ja wärisi sijtä.
77:20 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet. 77:20 Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut. Ps 77:20 Sinun ties oli meresä/ ja sinun polcus olit suurisa wesisä/ ja ei sinun jälkiäs kengän huomainnut.
77:21 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä. 77:21 Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta. Ps 77:21 Sinä weit Canssas nijncuin lammaslauman/ Mosexen ja Aaronin cautta.
     
PSALMI 78 78 PSALTTARI LXXVIII.  Psalmi .
78:1 Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille. 78:1 Asaphin opetus. Kuule, kansani, minun lakini: kallistakaat korvanne minun suuni sanoihin. Ps 78:1 Assaphin opetus. CUule minun Canssan minun Lakin/ callistacat teidän corwan minun suuni sanoin.
78:2 Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia. 78:2 Minä avaan suuni sananlaskuun, ja vanhat tapaukset mainitsen, Ps 78:2 Minä awan suuni sananlascuun/ ja wanhat tapauxet mainidzen.
78:3 Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet, 78:3 Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat, Ps 78:3 Jotca me cuullet olemma ja tiedämme/ ja meidän Isäm meille jutellet owat.
78:4 sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt. 78:4 Ettemme sitä salaisi heidän lapsiltansa, jälkeentulevaiselta sukukunnalta, julistain \Herran\ kiitoksia, ja hänen voimaansa ja ihmeitänsä, jotka hän on tehnyt. Ps 78:4 Etten me sitä salais heidän lapsildans/ jotca tulewat/ julistain HERran kijtoxita/ ja hänen woimans ja ihmeitäns/ jotca hän on tehnyt.
78:5 Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa, 78:5 Hän sääsi todistuksen Jakobissa, ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isäimme opettaa lapsillensa, Ps 78:5 HÄn sääsi todistuxen Jacobis/ ja andoi Lain Israelis/ jonga hän käski meidän Isäm opetta heidän lapsillens.
78:6 että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa. 78:6 Että vastatulevaiset oppisivat, ja lapset, jotka vielä syntyvät: kuin he kasvavat, että hekin myös ilmoittaisivat lapsillensa; Ps 78:6 Että wastatulewaiset oppisit/ ja lapset/ jotca wielä syndywät.
Ps 78:7 Cuin he caswawat/ että hekin myös ilmoitaisit lapsillens.
78:7 Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin. 78:7 Että he panisivat toivonsa Jumalaan ja ei unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä, Ps 78:8 Että he panisit toiwons Jumalaan/ ja ei unhodais Jumalan tecoja/ ja pidäisit hänen käskyns.
78:8 Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle. 78:8 Ja ei olisi niinkuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankia suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa; Ps 78:9 Ja ei tulis nijncuin heidän Isäns/ huikendelewa ja cangia sucu/ joca ei wahwistanut sydändäns/ ja heidän hengens ei rippunut uscollisest Jumalasa.
78:9 Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä. 78:9 Niinkuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet, pakenivat sodan ajalla. Ps 78:10 Nijncuin Ephraimin lapset/ harniscoitut/ joudzimiehet pakenit sodan ajalla.
78:10 Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan, 78:10 Ei he pitäneet Jumalan liittoa, ja ei vaeltaneet hänen laissansa. Ps 78:11 Ei he pitänet Jumalan lijtto/ ja ei waeldanet hänen Laisans.
78:11 vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti. 78:11 Ja he unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän heille osottanut oli. Ps 78:12 Ja he unhotit hänen tecons ja ihmens/ jotca hän heille osottanut oli.
78:12 Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla. 78:12 Heidän isäinsä edessä teki hän ihmeitä, Egyptin maassa, Zoanin kedolla. Ps 78:13 HEidän Isäins eteen teki hän ihmeitä Egyptin maasa/ Zoan kedolla.
78:13 Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi. 78:13 Hän halkasi meren ja vei heitä sen lävitse, ja asetti vedet niinkuin roukkion. Ps 78:14 Hän halcais meren/ ja wei heitä sen läpidze/ ja asetti weden/ nijncuin muurin.
78:14 Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt. 78:14 Ja hän talutti heitä yli päivää pilvellä, yli yötä tulen valolla. Ps 78:15 Ja hän talutti heitä ylipäiwä pilwellä/ ja yliyötä walkialla tulella.
78:15 Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä. 78:15 Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltäkyllä. Ps 78:16 Hän halcais calliot corwesa/ ja juotti heitä wedellä yldäkyllä.
78:16 Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä. 78:16 Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä vuosivat niinkuin virrat. Ps 78:17 Ja hän laski ojat wuotaman calliosta/ nijn että he sijtä wuodit cuin wirrat.
78:17 Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa. 78:17 Ja vielä he sittenkin syntiä tekivät häntä vastaan, ja vihoittivat korkeimman korvessa. Ps 78:18 Ja wielä he sijttengin syndiä teit händä wastan/ ja wihoitit corkeimman corwesa.
78:18 He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi. 78:18 He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa. Ps 78:9 He kiusaisit Jumalata sydämisäns/ anoden ruoca heidän sielullens.
78:19 Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa? 78:19 He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: voineeko Jumala valmistaa pöydän korvessa? Ps 78:20 He puhuit Jumalata wastan/ ja sanoit: woineco Jumala walmista pöydän corwesa ?
78:20 Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?" 78:20 Katso, kyllä tosin hän kallioon löi, ja vedet vuosivat, ja ojat juoksivat; mutta voineeko hän myös leipää antaa, eli kansallensa lihaa toimittaa? Ps 78:21 Cadzo/ kyllä tosin hän callioon löi/ ja wedet wuosit ja ojat juoxit.
Ps 78:22 Mutta cuinga hän woi myös leipä anda/ eli Canssallens liha saatta ?
78:21 Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha, 78:21 Kuin \Herra\ sen kuuli, vihastui hän: ja tuli sytytettiin Jakobissa, ja julmuus tuli Israelin päälle, Ps 78:23 Cuin HERra sen cuuli/ wihastui hän/ ja tuli sytytettin Jacobis/ ja julmuus tuli Israelin päälle.
78:22 koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa. 78:22 Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa. Ps 78:24 Ettei he usconet Jumalan päälle/ ja ei uscaldanet hänen apuuns.
78:23 Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet; 78:23 Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet, Ja hän käski pilwille ylhäldä/ ja awais taiwan owet.
78:24 hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa. 78:24 Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää. Ps 78:25 Ja andoi sata heille Manna syödäxens/ ja andoi heille taiwan leipä.
78:25 Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin. 78:25 He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi. Ps 78:26 He söit Engelitten leipä/ hän lähetti heille kyllä ruoca rawinnoxi.
78:26 Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen; 78:26 Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen, Ps 78:27 Hän andoi itätuulen puhalda taiwan alla/ ja hänen wäkewydelläns kehoitti etelätuulen.
78:27 hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa; 78:27 Ja antoi sataa, niinkuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niinkuin santaa meressä, Ps 78:28 Ja andoi sata nijncuin tomua/ liha heille/ ja linduja nijncuin sanda meresä.
78:28 hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa. 78:28 Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat. Ps 78:29 Ja sallei langeta keskelle heidän leiriäns/ jocapaicas cuin he asuit.
78:29 Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada. 78:29 Niin he söivät ja yltäkyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa, Ps 78:30 Nijn he söit ja rawittin/ ja sait heidän himons.
78:30 Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan, 78:30 Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa, Ps 78:31 Cuin ei he wielä lacannet himoidzemast/ ja he wielä sijtte söit.
78:31 kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet. 78:31 Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi. Ps 78:32 Tuli Jumalan wiha heidän päällens/ ja tappoi jaloimmat heidän seastans/ ja parahimmat Israelis hän maahan löi.
78:32 Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä. 78:32 Mutta vielä sittenkin kaikissa näissä he syntiä tekivät ja ei uskoneet hänen ihmeitänsä. Ps 78:33 Mutta wielä sijttekin caikisa näisä he syndiä teit/ ja ei usconet hänen ihmeitäns.
78:33 Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon. 78:33 Sentähden lopetti hän heidän päivänsä turhuudessa, ja heidän vuotensa kiiruhtain. Ps 78:34 Sentähden andoi hän heidän cuolla/ nijn ettei he mitän saanet/ ja täytyi heidän elinaicans rangaistuna olla.
78:34 Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa. 78:34 Kuin hän heitä tappoi, etsivät he häntä: ja he palasivat ja tulivat varhain Jumalan tykö, Ps 78:35 Cuin hän heitä tappoi/ edzit he händä/ ja he palaisit/ ja tulit warhain Jumalan tygö.
78:35 He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa. 78:35 Ja muistelivat, että Jumala on heidän turvansa, ja Jumala korkein heidän lunastajansa. Ps 78:36 Ja muistelit että Jumala on heidän turwans/ ja Jumala se corkein heidän lunastajans.
78:36 Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä; 78:36 Ja he puhuivat hänelle ulkokullaisesti suullansa, ja valehtelivat hänelle kielellänsä. Ps 78:37 Ja he petit hänen heidän suullans/ ja walehtelit hänelle kielilläns.
78:37 sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa. 78:37 Mutta heidän sydämensä ei ollut oikia hänen puoleensa, ja ei he pitäneet uskollisesti hänen liittoansa. Mutta heidän sydämens ei ollut wahwa hänen puoleens/ ja ei pitänet uscollisest hänen lijttoans.
78:38 Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta. 78:38 Mutta hän oli armollinen, ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään. Ps 78:38 MUtta hän oli armollinen/ ja andoi pahat tegot andexi/ ja ei hucuttanut heitä/ ja hän käänsi pois usein wihans/ ettei hän laskenut caickia wihaans menemän.
78:39 Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja. 78:39 Sillä hän muisti heidän lihaksi, tuuleksi, joka menee pois ja ei palaja. Ps 78:39 Sillä hän muisti heidän lihaxi/ tuulexi/ joca mene pois ja ei palaja.
78:40 Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa! 78:40 Kuinka usein he vihoittivat hänen korvessa ja kehoittivat hänen erämaassa? Ps 78:40 He wihoitit hänen sangen usein corwesa/ ja kehoitit hänen aukiasa maasa.
78:41 Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän. 78:41 Ja he kiusasivat taas Jumalaa joka aika, ja laittivat pyhää Israelissa. Ps 78:41 Ja he kiusaisit taas Jumalata jocapaicas/ ja härsyttelit sitä pyhä Israelis.
78:42 He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta, 78:42 Ei he muistaneet hänen kättänsä sinä päivänä, jona hän lunasti heitä vihollisista: Ps 78:42 Ei he muistanet hänen kättäns/ sinä päiwänä jona hän lunasti heitä wihollisista.
78:43 jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla, 78:43 Niinkuin hän oli merkkinsä Egyptissä tehnyt, ja ihmeensä Zoanin kedolla, Ps 78:43 Nijncuin hän oli ihmens Egyptis tehnyt/ ja hänen merckins Zoan maasa.
78:44 muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda; 78:44 Koska hän heidän virtansa vereksi muutti, ettei he ojistansa taitaneet juoda: Ps 78:44 Cosca hän heidän wetens werexi muutti/ ettei he ojistans tainnet juoda.
78:45 lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä; 78:45 Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti, jotka heitä söivät, ja sammakot, jotka heitä hukuttivat; Ps 78:45 Cosca hän turilat heidän secaans lähetti/ jotca heitä söit/ ja sammacot cuin heitä hucutit.
78:46 antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä; 78:46 Ja antoi heidän tulonsa ruohomadoille, ja heidän työnsä heinäsirkoille; Ps 78:46 Ja andoi heidän tulons ruohomadoille/ ja heidän kylwöns etanoille.
78:47 hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa; 78:47 Koska hän rakeilla heidän viinapuunsa löi, ja heidän metsäfikunansa jääkivillä; Ps 78:47 Cosca hän rakehilla heidän wijnapuuns löi/ ja heidän medzäficunans jääteellä.
78:48 antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille. 78:48 Koska hän löi heidän karjansa rakeilla, ja heidän laumansa pitkäisen tulella; Ps 78:48 Cosca hän löi heidän carjans rakehilla/ ja heidän laumans pitkäisen tulella.
78:49 Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä. 78:49 Hän lähetti heidän päällensä vihansa, närkästyksen, julmuuden ja ahdistuksen, pahain enkelien lähettämisellä; Ps 78:49 Cosca hän hirmuises wihasans lähetti heidän secaans pahat engelit/ ja andoi heitä raadella/ cadotta ja wahingoitta.
78:50 Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan. 78:50 Hän päästi vihansa heidän sekaansa, ja ei päästänyt heidän sielujansa kuolemasta, ja heidän eläimensä rutolla kuoletti; Ps 78:50 Hän päästi wihans heidän secaans/ ja ei säästänyt heidän sielujans cuolemasta/ ja heidän eläimens rutolla cuoletti.
78:51 Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista. 78:51 Koska hän kaikki esikoiset löi Egyptissä, ensimäiset perilliset Hamin majoissa, Ps 78:51 Cosca hän caicki esicoiset löi Egyptisä/ ensimäiset perilliset Chamin majoisa.
78:52 Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa. 78:52 Ja antoi kansansa vaeltaa niinkuin lampaat, ja vei heidät niinkuin lauman korvessa, Ps 78:52 JA laski hänen Canssans nijncuin lambat/ ja wei heidän nijncuin lauman corwesa.
78:53 Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri. 78:53 Ja saatti heitä turvallisesti, ettei he peljänneet; vaan heidän vihollisensa peitti meri. Ps 78:53 Ja saatti heitä irstasta/ ettei he peljännet/ waan heidän wihollisens peitti meri.
78:54 Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut. 78:54 Ja hän vei heitä pyhänsä rajoihin, tämän vuoren tykö, jonka hänen oikia kätensä saanut oli. Ps 78:54 Ja hän wei heitä Pyhäns rajoijn/ tämän mäen tygö/ jonga hänen oikia kätens saanut oli.
78:55 Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa. 78:55 Ja hän ajoi pois heidän edestänsä pakanat, ja jakoi heille perimisen arvalla: ja niiden majoissa antoi hän Israelin sukukunnat asua. Ps 78:55 Ja hän ajoi pois heidän edestäns pacanat/ ja jacoi heille perimisen arwalla/ ja nijden majoisa andoi hän Israelin sucucunnat asua.
78:56 Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria, 78:56 Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa. Ps 78:56 Mutta he kiusaisit ja wihoitit Jumalan sen corkeimman/ ja ei pitänet hänen todistuxians.
78:57 vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi. 78:57 Vaan he palasivat takaperin ja petollisesti luopuivat pois niinkuin heidän isänsäkin: poikkesivat pois niinkuin hellinnyt joutsi. Ps 78:57 Waan he palaisit tacaperin ja cadzoit ylön nijncuin myös heidän Isäns/ ja ei pitänet/ nijncuin hellinnyt joudzi.
78:58 He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla. 78:58 Ja he vihoittivat hänen korkeuksillansa ja kehoittivat häntä epäjumalainsa kuvilla. Ps 78:58 Ja he wihoitit hänen medzistöilläns/ ja härsyttelit händä epäjumalillans.
78:59 Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti. 78:59 Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin, Ps 78:59 Ja cuin Jumala sen cuuli/ nijn hän närkästyi/ ja hyljäis cowin Israelin.
78:60 Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle. 78:60 Niin että hän luopui asuinsiastansa Silossa, siitä majasta, jonka hän ihmisten sekaan asetti, Ps 78:60 Nijn että hän luowui asuinsiastans Silos/ sijtä majasta josa hän ihmisten seas asui.
78:61 Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin. 78:61 Ja antoi heidän voimansa vankeuteen, ja heidän kauneutensa vihollisten käsiin. Ps 78:61 Ja andoi heidän waimons fangiuxeen/ ja heidän cauniudens wihollisten käsijn.
78:62 Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa. 78:62 Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan. Ps 78:62 Ja hän hyljäis Canssans miecan ala/ ja närkästyi hänen perimistäns wastan.
78:63 Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille. 78:63 Heidän parhaat nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitseensä ei tulleet häävirsillä kunnioitetuksi. Ps 78:63 Heidän miehucaisens culutti tuli/ ja heidän neidzens täydyi huolemata jäädä.
78:64 Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä. 78:64 Heidän pappinsa kaatuivat miekalla; ja heidän leskensä ei itkeneet, Ps 78:64 Heidän Pappins langeisit miecalla/ ja ei ollutcan leske/ joca heitä itki.
78:65 Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari. 78:65 Ja Herra heräsi niinkuin joku makaavainen, niinkuin joku väkevä luihkaaja viinan juomisesta, Ps 78:65 Ja HERra heräis nijncuin jocu macawainen/ nijncuin jocu wäkewä rämäjä wijnan juopumisest.
78:66 Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän. 78:66 Ja löi vihollistansa perävieriin, ja pani ijankaikkisen häpiän heidän päällensä, Ps 78:66 Ja löi wihollistans peräwierijn/ ja pani ijancaickisen häpiän heidän päällens.
78:67 Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa, 78:67 Ja heitti Josephin majan pois, ja ei valinnut Ephraimin sukukuntaa. Ps 78:67 Ja heitti Josephin majan pois/ ja ei walinnut Ephraimin sucucunda.
78:68 vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa. 78:68 Vaan hän valitsi Juudan sukukunnan, Zionin vuoren, jota hän rakasti, Ps 78:68 Waan hän walidzi Judan sucucunnan/ Zionin wuoren/ jota hän racasti.
78:69 Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi. 78:69 Ja rakensi pyhänsä korkialle, niinkuin ijankaikkisesti pysyväisen maan, Ps 78:69 Ja rakensi Pyhäns corkeuxeen/ nijncuin ijancaickisest pysywäisen maan.
78:70 Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista. 78:70 Ja valitsi palveliansa Davidin, ja otti hänen lammashuoneesta. Ps 78:70 Ja walidzi palwelians Dawidin/ ja otti hänen lammashuonesta.
78:71 Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa. 78:71 Imettävistä lampaista haki hän hänen, että hän hänen kanssansa Jakobin kaitsis, ja Israelin hänen perimisensä. Ps 78:71 Imettäwistä lambaista haki hän hänen/ että hän hänen Canssans Jacobin caidzis/ ja Israelin hänen perimisens.
78:72 Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä. 78:72 Ja hän kaitsi heitä kaikella sydämensä vakuudella, ja hallitsi heitä kaikella ahkeruudella. Ps 78:72 Ja hän caidzi heitä caikella sydämens wacuudella/ ja hallidzi heitä caikella ahkerudella.
     
PSALMI 79 79 PSALTTARI LXXIX.  Psalmi .
79:1 Aasafin virsi. Jumala, pakanat ovat tunkeutuneet sinun perintöosaasi, he ovat saastuttaneet sinun pyhän temppelisi, ovat tehneet Jerusalemista kiviraunion. 79:1 Asaphin Psalmi. Jumala, pakanat ovat perikuntaas karanneet: he ovat saastuttaneet pyhän temppelis, ja Jerusalemista kiviraunion tehneet. Ps 79:1 Assaphin Psalmi. HERra/ pacanat owat pericundaas carannet/ he owat saastuttanet sinun pyhän Templis/ ja Jerusalemista kiwiraunion tehnet.
79:2 He antoivat sinun palvelijaisi ruumiit taivaan linnuille ruuaksi, maan pedoille sinun hurskaittesi lihan. 79:2 He antoivat sinun palveliais ruumiit linnuille taivaan alla ruaksi, ja pyhäis lihan maan pedoille. Ps 79:2 He annoit palwelias ruumit linnuille taiwan alla ruaxi/ ja sinun pyhäis lihat maan pedoille.
79:3 He vuodattivat heidän vertansa kuin vettä ympäri Jerusalemia, eikä heitä kukaan haudannut. 79:3 He vuodattivat heidän verensä niinkuin veden Jerusalemin ympärille, ja ei kenkään haudannut. Ps 79:3 He wuodatit heidän werens nijncuin weden Jerusalemin ymbärille/ ja ei kengän haudannut.
79:4 Me olemme joutuneet naapuriemme häväistäviksi, niiden pilkattaviksi ja ivattaviksi, jotka ympärillämme asuvat. 79:4 Me olemme läsnäasuvaisillemme nauruksi tulleet, häväistykseksi ja pilkaksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat. Ps 79:4 Me olemma meidän läsnä asuwaisillem nauroxi tullet/ häwäistyxexi ja pilcaxi nijlle jotca meidän ymbärilläm owat.
79:5 Kuinka kauan sinä, Herra, olet yhäti vihoissasi, kuinka kauan sinun kiivautesi tulena palaa? 79:5 \Herra\, kuinka kauvan sinä taukoomata niin vihainen olet? ja annat kiivautes palaa niinkuin tulen? Ps 79:5 HERra cuinga cauwan sinä nijn wihainen olet ? ja annat sinun kijwauxes nijncuin tulen pala ?
79:6 Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne, ja valtakuntien ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avukseen huuda. 79:6 Vuodata vihas pakanain päälle, jotka ei sinua tunne, ja niiden valtakuntain päälle, jotka ei sinun nimeäs avuksi huuda; Ps 79:6 Wuodata hirmuisudes pacanain päälle/ jotca ei sinua tunne/ ja nijden waldacundain päälle/ jota ei sinun nimes rucoile.
79:7 Sillä he ovat syöneet Jaakobin ja tehneet hänen asuinsijansa autioksi. 79:7 Sillä he ovat Jakobin syöneet, ja hänen huoneensa hävittäneet. Ps 79:7 Sillä he owat Jacobin syönet/ ja hänen huonens häwittänet.
79:8 Älä lue meidän syyksemme isiemme rikoksia, anna armosi pian kohdata meitä, sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet. 79:8 Älä muistele meidän entisiä pahoja tekojamme: armahda sinuas nopiasti meidän päällemme; sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet. Ps 79:8 Älä muistele meidän endisiä pahoja tecojam/ armada pian meidän päällem: sillä me olemma sangen köyhäxi tullet.
79:9 Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden. 79:9 Auta meitä, meidän autuutemme Jumala, sinun nimes kunnian tähden: pelasta meitä, ja anna meille synnit anteeksi sinun nimes tähden. Ps 79:9 Auta sinä meitä Jumala meidän auttajam/ sinun nimes cunnian tähden/ pelasta meitä/ ja anna meillen synnit andexi sinun nimes tähden.
79:10 Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?" Tulkoon tunnetuksi pakanain seassa, meidän silmäimme nähden, sinun palvelijaisi vuodatetun veren kosto. 79:10 Miksis sallit pakanain sanoa: kussa on nyt heidän Jumalansa? ilmoitettakaan pakanain seassa, meidän silmäimme edessä, sinun palveliais veren kosto, joka vuodatettu on! Ps 79:10 Mixis sallit pacanain sanoa: cusa on nyt heidän Jumalans ? ilmoitettacan pacanain seas/ meidän silmäim edes sinun palweljas weren costo/ joca wuodatettu on.
79:11 Tulkoon vankien huokaus sinun kasvojesi eteen; suuren käsivartesi voimalla pidä elossa kuoleman lapset. 79:11 Anna etees tulla vankein huokaukset: suuren käsivartes kautta, korjaa kuoleman lapset, Ps 79:11 Anna etees tulla fangein huocauxet/ sinun suuren käsiwartes cautta/ corja cuoleman lapset.
79:12 Ja maksa naapureillemme, heidän helmaansa, seitsenkertaisesti se herjaus, jolla he ovat herjanneet sinua, Herra. 79:12 Ja kosta meidän läsnäasuvaisillemme seitsemin kerroin heidän helmaansa heidän pilkkansa, jolla he sinua, Herra, pilkanneet ovat. Ps 79:12 Ja costa meidän läsnä asuwaisillem seidzemen kerroin heidän pilckans heidän helmaans/ jolla he sinua HERra pilcannet owat.
79:13 Mutta me, sinun kansasi, sinun laitumesi lampaat, kiitämme sinua iankaikkisesti, julistamme sinun kiitostasi polvesta polveen. 79:13 Mutta me sinun kansas, ja sinun laitumes lauma, kiitämme sinua ijankaikkisesti, ja julistamme sinun kiitostas suvusta sukuun. Ps 79:13 Mutta me sinun Canssas/ ja sinun wehmas lauma kijtäm sinua ijancaickisest/ ja julistam sinun kijtostas loppumata.]
     
PSALMI 80 80 PSALTTARI LXXX.  Psalmi .
80:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat" Aasafin todistus; virsi. 80:1 Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle. Ps 80:1 Assaphin Psalmi cullaisesta cuckaisesta/ edelläweisattapa.
80:2 Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa, sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, ilmesty kirkkaudessasi. 80:2 Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä. Ps 80:2 CUules Israelin paimen/ joca saatat Josephin nijncuin lambat/ ilmoita sinus joca istut Cherubimin päällä.
80:3 Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme. 80:3 Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme. Ps 80:3 Herätä sinun waldas/ sinä cuin Ephraimin/ BenJaminin ja Manassen edes olet/ ja tule meidän auxem.
80:4 Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme. 80:4 Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi. Ps 80:4 Jumala lohduta meitä/ ja anna sinun caswos paista/ nijn me tulemma autetuxi.
80:5 Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee? 80:5 \Herra\ Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin? Ps 80:5 HERra Jumala Zebaoth/ cuinga cauwans wihastut Canssas rucouxijn ?
80:6 Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä; 80:6 Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä, Ps 80:6 Sinä ruokit heitä kyynelitten leiwällä/ ja juotat heitä suurella mitalla täynäns kyynelitä.
80:7 olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä. 80:7 Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä. Ps 80:7 Sinä annat caickein meidän läsnäasuwaistem meitä kiroilla/ ja meidän wihollistem meitä pilcata.
80:8 Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme. 80:8 Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme. Ps 80:8 Jumala Zebaoth lohduta meitä/ ja walista sinun caswos/ nijn me autetuxi tulemma.
80:9 Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen. 80:9 Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut. Ps 80:9 Sinä toit Wijnapuun Egyptistä/ ja olet pacanat carcottanut/ ja sen istuttanut.
80:10 Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan. 80:10 Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan. Ps 80:10 Sinä percaisit tien hänen eteens/ ja annoit hänen hywästi juurtua/ nijn että se täytti maan.
80:11 Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit. 80:11 Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut. Ps 80:11 Mäet owat sen warjolla peitetyt/ ja hänen oxillans Jumalan Cedripuut.
80:12 Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka. 80:12 Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö. Ps 80:12 Sinä lewitit hänen wesans haman meren asti/ ja hänen haarans haman wirran tygö.
80:13 Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät? 80:13 Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät. Ps 80:13 Mixis sijs särjit hänen aitans/ että sitä caicki ohidzekäywät repiwät.
80:14 Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät. 80:14 Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät. Ps 80:14 Medzäsica on sen caiwanut ylös/ ja pedot owat turmellet.
80:15 Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu 80:15 Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta, Ps 80:15 Jumala Zebaoth käännä sijs sinuas/ cadzo alas taiwast ja näe/ ja edzi sitä wijnapuuta.
80:16 ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten. 80:16 Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet. Ps 80:16 Ja pidä se kijndiänä/ jonga sinun oikia kätes on istutanut/ ja jongas sinulles lujasti walinnut olet.
80:17 Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta. 80:17 Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet. Ps 80:17 Cadzo sijhen ja nuhtele/ että polttamisest ja repimisest loppu tulis.
80:18 Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten. 80:18 Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet. Ps 80:18 Sinun kätes warjelcon sen sinun oikian kätes Canssan/ ja ihmiset jotcas sinulles lujasti walinnut olet.
80:19 Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme. 80:19 Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme. Ps 80:19 Nijn en me sinusta luowu/ suo meidän elä/ nijn me sinun nimes rucoilem.
80:20 Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme. 80:20 \Herra\ Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme. Ps 80:20 HERra Jumala Zebaoth lohduta meitä/ ja anna caswos paista/ nijn me autetuxi tulemma.