PSALMIT

PSALTTARIT

PSALTTARIT
1938 1776 1642
     
PSALMI 109 109 PSALTTARI CIX.  Psalmi .
109:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti. 109:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene. Ps 109:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
Ps 109:2 JUmala minun kijtoxen/ älä waickene:
109:2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä. 109:2 Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä, sillä he owat heidän jumalattoman ja pettäwäisen suuns awannet minua wastan/ ja puhuit minua wastan wieckalla kielellä.
109:3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan. 109:3 Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä. Ps 109:3 Ja he puhuwat alati myrkyllisest minua wastan/ ja sotiwat minua wastan ilman syytä.
109:4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen. 109:4 Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen. Ps 109:4 Että minä heitä racastan/ owat he minua wastan/ mutta minä rucoilen.
109:5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla. 109:5 He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä. Ps 109:5 He osottawat minulle paha hywän edestä/ ja wiha rackauden edestä.
109:6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa. 109:6 Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä. Ps 109:6 Aseta jumalattomat hänen päällens/ ja perkele seisocan hänen oikialla kädelläns.
109:7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi. 109:7 Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti. Ps 109:7 Joca hänens sijtä sanasta opetta anda/ sen elämä olcon jumalatoin/ ja hänen rucouxens olcon syndi.
109:8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa. 109:8 Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen. Ps 109:8 Olcon hänen päiwäns harwat/ ja hänen wircans ottacon toinen.
109:9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi. 109:9 Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski. Ps 109:9 Hänen lapsens olcon orwoit/ ja hänen emändäns leski.
109:10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta. 109:10 Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä. Ps 109:10 Käykän hänen lapsens culkiana/ ja kerjätkän/ ja edzikän elatuxens radollisudes.
109:11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä. 109:11 Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä. Ps 109:11 Caicki mitä hänellä on corcorahainen ottacon/ ja muucalaiset repikän hänen hywydens.
109:12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa. 109:12 Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa. Ps 109:12 Älkön kengän hänelle hywä tehkö/ eikä yxikän armahtaco hänen orwojans.
109:13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa. 109:13 Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois. Ps 109:13 Hänen sucuns olcon häwitetyt/ heidän nimens olcon toises polwes pyhitty pois.
109:14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois. 109:14 Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi \Herran\ edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois. Ps 109:14 Hänen Isäins pahat tegot tulcon muistoxi HERran edes/ ja hänen äitins syndi ei pidä pyhittämän pois.
109:15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä. 109:15 Olkoon ne alati \Herran\ kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä, Ps 109:15 Olcon ne alati HERran caswon edes/ ja huckucon heidän muistons maan pääldä.
109:16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet. 109:16 Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa. Ps 109:16 Ettei hänellä ensingän laupiutta ollut/ waan wainois radollista ja köyhä/ ja murhellista tappaxens.
109:17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas. 109:17 Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman. Ps 109:17 Ja hän tahdoi kirousta saada/ sen myös pitä hänelle tuleman/ ei hän tahtonut siunausta/ sen pitä myös hänestä cauwas ercaneman.
109:18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy. 109:18 Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy. Ps 109:18 Ja hän puki kirouxen päällens nijncuin paitans/ ja se meni hänen sisällyxijns nijncuin wesi/ ja hänen luihins nijncuin öljy.
109:19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy. 109:19 Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää. Ps 109:19 Se olcon hänelle nijncuin waate/ jolla hän werhotan/ ja nijncuin wyö/ jolla hän aina idzens wyöttä.
109:20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan. 109:20 Aivan näin tapahtukoon heille \Herralta\, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan. Ps 109:20 Aiwa näin tapahtucon heille HERralda/ jotca owat minua wastan/ ja puhuwat pahoin minun sieluani wastan.
109:21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut. 109:21 Mutta sinä, \Herra\, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua. Ps 109:21 Mutta sinä HERra/ HERra ole minun cansani sinun nimes tähden/ sillä sinun armos on minun turwan/ pelasta minua.
109:22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani. 109:22 Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa. Ps 109:22 Minä olen köyhä ja radollinen/ minun sydämen on särjetty minusa.
109:23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka. 109:23 Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat. Ps 109:23 Minä menen pois nijncuin warjo/ joca ajetan pois/ ja pudistetan ulos nijncuin cascat.
109:24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi. 109:24 Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta. Ps 109:24 Minun polweni owat heicot paastosta/ ja minun lihan on laiha/ ja ei ole ensingän lihawutta.
109:25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä. 109:25 Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat. Ps 109:25 Ja minun täyty olla heidän pilckans/ cosca he minun näkewät/ nijn he päätäns pudistawat.
109:26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen; 109:26 Auta minua, \Herra\ minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä, Ps 109:26 Auta minua HERra minun Jumalan/ auta minua sinun armos perästä.
109:27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit. 109:27 Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä \Herra\ sen teet. Ps 109:27 Että he tundisit sen sinun kädexes/ ja että sinä HERra sen teet.
109:28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita. 109:28 Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan. Ps 109:28 Cosca he sadattawat/ nijn siuna sinä/ cosca he carcawat minua wastan/ nijn tulcon he häpiään/ mutta sinun palwelias iloitcan.
109:29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta. 109:29 Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella. Ps 109:29 Olcon minun wainolliseni häwäistyxellä puetetut/ ja olcon häpiälläns werhotut nijncuin hamella.
109:30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä. 109:30 Minä kiitän suuresti \Herraa\ suullani, ja ylistän häntä monen seassa. Ps 109:30 Minä kijtän suurest HERra minun suullani/ ja ylistän händä monen seas.
109:31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat. 109:31 Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat. Ps 109:31 Sillä hän on köyhän oikialla kädellä/ auttamas händä nijstä jotca hänen sieluans duomidzewat.