ESTERIN KIRJA |
ESTER |
Estherin Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
1 LUKU |
1 LUKU |
I. Lucu |
1:1
Ahasveroksen aikana - sen Ahasveroksen, joka hallitsi
Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää
maakuntaa - siihen aikaan, |
1:1 Siihen aikaan, kuin Ahasverus hallitsi Indiasta Etiopiaan asti, sataa ja seitsemääkolmattakymmentä maakuntaa, |
1:1
SIjhen aican cosca Ahaswerus
hallidzi Indiast Ethiopian asti/ sata ja seidzemen
colmattakymmendä maacunda. |
1:2
kun kuningas Ahasveros istui kuninkaallisella
valtaistuimellansa, joka oli Suusanin linnassa, tapahtui
tämä. |
1:2 Ja kuin hän istui valtakuntansa istuimella, Susanin linnassa, |
1:2
Ja cuin hän istui hänen
Cuningalisella istuimellans Susanin linnas. |
1:3
Kolmantena hallitusvuotenaan hän laittoi pidot kaikille
ruhtinaillensa ja palvelijoillensa. Persian ja Meedian
voima, ylimykset ja maaherrat olivat hänen luonansa, |
1:3 Kolmantena hallituksensa vuonna, teki hän pidot kaikille päämiehillensä ja palvelioillensa, Persian ja Median sodanpäämiehille ja maakuntain hallitsioille hänen edessänsä, |
1:3
Colmandena hänen hallituxens
wuonna/ teki hän pidon caikille hänen Försteillens/
palwelioillens ja wäkewillens Persiast ja Medist/ ja
maan wanhimmillens maacundain ylimmäisille. |
1:4
ja hän näytti heille kuninkaallisen kunniansa rikkautta
ja suuruutensa loistavaa komeutta monta päivää, sata
kahdeksankymmentä päivää. |
1:4 Näyttäin heille valtakuntansa kunnian rikkaudet ja herrautensa kalliit kaunistukset monta päivää, sata ja kahdeksankymmentä päivää. |
1:4
Näyttäin heille Cuningalisen
waldacundans cunnian rickaudet/ ja hänen Herraudens
callit caunistuxet monexi päiwäxi/ nimittäin/ sadaxi ja
cahdexaxikymmenexi päiwäxi. |
1:5
Ja kun ne päivät olivat kuluneet, laittoi kuningas
kaikelle Suusanin linnan väelle, niin pienille kuin
suurillekin, kuninkaan palatsin puutarhan esipihaan
seitsenpäiväiset pidot. |
1:5 Ja kuin ne päivät olivat täytetyt, teki kuningas kaikelle kansalle, joka Susanin linnassa oli, sekä suurille että pienille pidot seitsemäksi päiväksi, kuninkaallisen huoneen yrttitarhan salissa. |
1:5
Ja nijden päiwäin peräst teki
Cuningas caikelle Canssalle/ cuin Susanin linnas oli/
sekä suurille että pienille pidon seidzemexi päiwäxi/
Cuningalisen Salin porstuas. |
1:6
Pellava-, puuvilla- ja punasiniverhoja oli kiinnitetty
valkoisilla pellavanauhoilla ja purppuranpunaisilla
nauhoilla hopeatankoihin ja valkomarmoripylväisiin.
Kultaisia ja hopeaisia lepovuoteita oli pihalla, joka
oli laskettu vihreällä ja valkoisella marmorilla,
helmiäisellä ja kirjavalla marmorilla. |
1:6 Siellä riippuivat valkiat, viheriäiset ja sinertävät seinävaatteet, yhteen sidotut kalliilla liinaisilla ja purppuraisilla siteillä hopiarenkaissa, marmorikivisten patsasten päällä; vuoteet olivat kullasta ja hopiasta, permanto oli laskettu viheriäisistä, valkeista, keltaisista ja mustista marmorikivistä. |
1:6
Siellä ripuit walkiat/ punaiset ja
kellaiset seinäwaattet/ yhten sidotut callilla
lijnaisilla ja purpuraisilla siteillä hopiarengais
marmorkiwisten padzasten päällä/ wuotet olit cullast ja
hopiast/ permando oli laskettu wiherjäisist/ walkeist/
kellaisist ja mustist marmorkiwist. |
1:7
Juotavaa tarjottiin kulta-astioissa, ja astiat olivat
erimuotoiset, ja kuninkaan viiniä oli viljalti,
kuninkaalliseen tapaan. |
1:7 Ja juomaa kannettiin kultaisilla astioilla, ja aina toisilla ja toisilla astioilla, ja kuninkaallista viinaa yltäkyllä, kuninkaan varan perään. |
1:7
Ja juoma cannettin cullaisilla
astioilla/ ja aina toisilla ja toisilla astioilla ja
Cuningalista wijna yldäkyllä Cuningan waran perän. |
1:8
Ja juomisessa oli lakina, ettei saanut olla mitään
pakkoa, sillä niin oli kuningas käskenyt kaikkia
hovimestareitansa, että oli tehtävä kunkin oman halun
mukaan. |
1:8 Ja juominen tapahtui säädöksen jälkeen, niin ettei yksikään toistansa vaatinut; sillä kuningas oli niin käskenyt kaikille edeskäyville huoneessansa, tehdä jokaisen mielen nouteeksi. |
1:8
Ja ei yhtäkän waadittu juoman:
sillä Cuningas oli käskenyt caikille edeskäywille hänen
huonesans/ tehdä jocaidzen mielen noutexi. |
1:9
Myöskin kuningatar Vasti laittoi naisille pidot kuningas
Ahasveroksen kuninkaalliseen palatsiin. |
1:9 Ja kuningatar Vasti teki myös pidot vaimoille kuningas Ahasveruksen kuninkaallisessa huoneessa. |
1:9
JA Wasthi Drotning teki myös pidon
waimoille Cuningas Ahasweruxen Cuningalises huones. |
1:10 Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli
viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan,
Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän
hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas
Ahasveroksen luona, |
1:10 Ja seitsemäntenä päivänä, kuin kuningas oli iloinen viinasta, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkaan, seitsemän kamaripalveliaa, jotka palvelivat kuningas Ahasverusta, |
1:10
Ja seidzemendenä päiwänä/ cosca
Cuningas oli iloinen wijnast/ käski hän Mehumanin/
Bisthan/ Harbonan/ Bigthan/ Abagthan/ Setharin ja
Chareaxen/ ne seidzemen Camaripalweliata/ jotca palwelit
Ahaswerust Cuningast/ |
1:11 tuoda kuningatar Vastin, kuninkaallinen kruunu
päässä, kuninkaan eteen, että hän saisi näyttää
kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän
oli näöltään ihana. |
1:11 Tuomaan kuningatar Vastia kuninkaan eteen hänen kuninkaallisella kruunullansa, näyttääksensä kansalle ja päämiehille hänen kauneuttansa; sillä hän oli kaunis. |
1:11
Tuoman Drotning Wasthi Cuningan
eteen/ hänen Cuningalisella Cruunullans/ näyttäxens
Canssalle ja Försteille hänen cauneuttans: sillä hän oli
caunis. |
1:12 Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta, vaikka
kuningas hoviherrojen kautta oli käskenyt. Silloin
kuningas suuttui kovin, ja hänessä syttyi viha. |
1:12 Mutta kuningatar Vasti ei tahtonut tulla kuninkaan käskyn jälkeen, kuin hän oli käskenyt kamaripalveliain kautta. Niin kuningas vihastui kovin, ja hänen vihansa syttyi hänessä. |
1:12
Mutta Drotning Wasthi ei tullut
Cuningan käskyn jälken/ cuin hän oli käskenyt
Camaripalwelioitten cautta. Nijn Cuningas wihastui
cowin/ ja hänen wihans syttyi hänes. |
1:13 Ja kuningas puhui viisaille, ajantietäjille - sillä
näin oli tapana esittää kuninkaan sana kaikille lain ja
oikeuden tuntijoille, |
1:13 Kuningas sanoi viisaille, jotka ymmärsivät maan tavat (sillä kuninkaan asia piti ratkaistaman kaikkein lain ja oikeuden ymmärtäväisten edessä; |
1:13
Ja Cuningas sanoi wijsaille/ jotca
ymmärsit maan tawat ( sillä Cuningan asia piti
ratcaistaman caickein Lain ja oikeuden ymmärtäwäisten
edes. |
1:14 ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Seetar, Admata,
Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja
Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja
istuivat valtakunnan ensimmäisinä -: |
1:14 Ja lähin häntä olivat: Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Median päämiestä, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat ylimmäisinä valtakunnassa:) |
1:14
Ja lähin händä olit/ Charsena/
Sethar/ Admatha/ Tharsis/ Meres/ Marsena ja Memuchan/
seidzemen Persian ja Medin Förstiä/ jotca näit Cuningan
caswot/ ja istuit ylimmäisnä waldacunnas ) |
1:15 "Mitä on lain mukaan tehtävä kuningatar Vastille,
koska hän ei ole noudattanut käskyä, jonka kuningas
Ahasveros on antanut hoviherrojen kautta?" |
1:15 Mitä kuningatar Vastille pitää tehtämän oikeuden jälkeen, ettei hän tehnyt kuningas Ahasveruksen sanan jälkeen, hänen kamaripalveliainsa kautta? |
1:15
Mitä Drotning Wasthille pitä
tehtämän oikeuden jälken? sillä ei hän tehnyt Cuningas
Ahasweruxen sanan jälken/ hänen Camaripalweliains
cautta. |
1:16 Niin Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinasten edessä:
"Kuningatar Vasti ei ole rikkonut ainoastaan kuningasta
vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita vastaan ja kaikkia
kansoja vastaan kuningas Ahasveroksen kaikissa
maakunnissa. |
1:16 Niin sanoi Memukan kuninkaan ja päämiesten edessä: kuningatar Vasti ei ole ainoastansa tehnyt pahoin kuningasta vastaan, mutta myös kaikkia päämiehiä ja kaikkia kansoja vastaan, jotka ovat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa. |
1:16
NIin sanoi Memuchan Cuningan ja
Förstein edes: Drotning Wasthi ei ole ainoastans tehnyt
pahoin Cuningasta wastan/ mutta myös caickia Förstejä ja
caickia Canssoja wastan/ cuin owat caikis Cuningas
Ahasweruxen maacunnis. |
1:17 Kun kuningattaren teko tulee kaikkien vaimojen
tietoon, saattaa se heidät halveksimaan aviomiehiänsä,
he kun voivat sanoa: 'Kuningas Ahasveros käski tuoda
kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä ei tullut.' |
1:17 Sillä tämä kuningattaren teko hajoo kaikkein vaimoin tykö, niin että hekin katsovat miehensä ylön silmäinsä edessä, ja sanovat: kuningas Ahasverus käski kuningatar Vastin tulla eteensä, mutta ei hän tullut. |
1:17
Sillä tämä Drotningin teco hajo
caickein waimoin tygö/ nijn että hekin cadzowat heidän
miehens ylön/ heidän silmäins edes/ ja sanowat: Cuningas
Ahaswerus käski tulla Drotning Wasthin eteens/ mutta ei
hän tullut. |
1:18 Jo tänä päivänä voivat Persian ja Meedian
ruhtinattaret, jotka kuulevat kuningattaren teon, puhua
siitä kaikille kuninkaan ruhtinaille, ja siitä tulee
halveksimista ja suuttumusta riittämään asti. |
1:18 Niin Persian ja Median päämiesten emännät sanovat tänäpänä kaikille kuninkaan päämiehille, kuin he kuulevat tämän kuningattaren teon; niin siitä tulee kyllä ylönkatsetta ja vihaa. |
1:18
Nijn Persian ja Medin Förstinnat
sanowat caikille Cuningan Försteille/ cosca he cuulewat
tämän Drotningin tegon/ nijn sijtä tule kyllä
ylöncadzetta ja wiha. |
1:19 Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon
kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna
Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla
kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen
kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle. |
1:19 Jos siis kuninkaalle kelpaa, niin antakaan kuninkaallisen käskyn käydä ulos ja kirjoittaa Persian ja Median lakiin jota ei kenkään rikkoa tohdi: ettei Vasti pidä enää tuleman kuningas Ahasveruksen eteen, ja antakaan kuningas hänen valtakuntansa hänen lähimmäisellensä, joka on parempi häntä. |
1:19
Jos sijs Cuningalle kelpa/ nijn
andacan käskyn häneldäns käydä ulos/ ja andacan
kirjoitta Persian ja Medin Lakijn/ jota ei kengän ricko
tohdi/ ettei Wasthin pidä enä tuleman Cuningas
Ahasweruxen eteen/ ja andacan Cuningas hänen
lähimmäisellens/ joca on parembi händä/ hänen
waldacundans. |
1:20 Kuninkaan antama säädös tulee tunnetuksi koko hänen
valtakunnassansa, vaikka se onkin suuri, ja kaikki
vaimot, niin suuret kuin pienetkin, antavat kunnian
aviomiehillensä." |
1:20 Ja tämä kuninkaan kirja, joka nyt tehdään, kuulukoon ympärinsä koko hänen valtakuntansa, joka suuri on: että jokainen vaimo pitäis miehensä kunniassa, suurten ja pienten seassa, |
1:20
Ja tämä Cuningan kirja cuin nyt
tehdän/ cuulucon ymbärins coco hänen waldacundans/ joca
suuri on/ että jocainen waimo pidäis miehens cunnias/
surten ja pienden seas. |
1:21 Tämä puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja
kuningas teki Memukanin sanan mukaan. |
1:21 Tämä kelpasi kuninkaalle ja päämiehille; ja kuningas teki Memukanin sanan jälkeen. |
1:21
Tämä kelpais Cuningalle ja
Försteille/ ja cuningas teki Memuchan sanan jälken. |
1:22 Hän lähetti kaikkiin kuninkaan maakuntiin -
kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja
kullekin kansalle sen omalla kielellä - kirjeet, että
joka mies olkoon herra talossaan ja saakoon puhua oman
kansansa kieltä. |
1:22 Niin kirjat lähetettiin kaikkiin kuninkaan maakuntiin, jokaiseen maakuntaan heidän kirjoituksensa jälkeen, ja kaikkein kansain tykö heidän kielellänsä: että jokainen mies on hallitsia huoneessansa, ja antoi puhuttaa kansansa kielellä. |
1:22
Nijn kirjat lähetettin caickijn
Cuningan maacundijn/ jocaidzeen maacundaan heidän
kirjoituxens jälken/ ja caickein Canssain tygö heidän
kielelläns/ että jocainen mies on hallidzia hänen
huonesans/ ja andoi puhutta Canssans kielellä. |
|
|
|