JOB |
JOBIN KIRJA |
Hiobin Kirja |
| 1938 | 1776 | 1642 |
| 32 LUKU | 32 LUKU | XXXII. Lucu |
| 32:1 Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas, | 32:1 Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana. | 32:1 NIin ne colme miestä lackaisit wastamast Hiobi/ että hän piti idzens hurscana. |
| 32:2 vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana, | 32:2 Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa, | 32:2 Mutta Elihu BarachElin poica Busist/ Rhamin sucucunnast/ wihastui Hiobin päälle/ että hän piti sieluns hurscambana Jumalata. |
| 32:3 ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä. | 32:3 Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin. | 32:3 Ja närkästyi colmen ystäwäns päälle/ ettei he mitän wastausta löytänet/ ja cuitengin duomidzit Hiobin. |
| 32:4 Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat. | 32:4 Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä. | 32:4 Sillä Elihu odotti nijncauwan cuin he puhuit Hiobin cansa/ että he olit wanhemmat händä. |
| 32:5 Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän. | 32:5 Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän. | 32:5 Cosca hän näki/ ettei wastausta ollut colmen miehen suusa/ wihastui hän: |
| 32:6 Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille. | 32:6 Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani. | 32:6
Ja näin wastais Elihu BarachElin
poica Busist/ ja sanoi: 32:7 MInä olen nuori/ ja te oletta wanhat/ sentähden minä häpeisin/ ja pelkäisin osotta minun taitoani. |
| 32:7 Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta.' | 32:7 Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa. | 32:8 Minä ajattelin: puhucan wuodet/ ja wanhus osottacon taitons: |
| 32:8 Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä. | 32:8 Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi. | 32:9 Mutta hengi on ihmises/ ja Caickiwaldian hengi teke hänen ymmärtäwäisexi. |
| 32:9 Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein. | 32:9 Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on. | Suuret ei ole taitawimmat/ eikä wanhat ymmärrä mikä oikeus on. |
| 32:10 Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän. | 32:10 Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni. | 32:10 Sentähden minä myös puhun/ cuulcat/ minä osotan minun tietoni. |
| 32:11 Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat. | 32:11 Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden. | 32:11 Cadzo/ minä olen odottanut teidän puhuisan/ minä olen ottanut teidän ymmärryxestän waarin/ sijhenasti että te oletta osannet oikeuden. |
| 32:12 Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa. | 32:12 Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut. | 32:12 Ja minä olen ottanut teistä waarin/ ja cadzo/ ei ole yxikän teistä Hiobi nuhdellut/ eli hänen sanans wastata tainnut. |
| 32:13 Älkää sanoko: 'Meitä vastassa on ilmetty viisaus, vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen.' | 32:13 Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu. | 32:13 Mitämax te sanotte: me olemma löynnet taidon/ että Jumala on hänen hyljännyt/ ja ei yxikän muu. |
| 32:14 Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut, enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne. | 32:14 Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte. | 32:14 En minä sijhen tydy/ engä wasta händä/ nijncuin te puhuitte. |
| 32:15 He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa; sanat puuttuvat heiltä. | 32:15 He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua. | 32:15 He pelkäwät ja ei taida sillen mitän wastata/ eikä mitän puhua. |
| 32:16 Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta? | 32:16 Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään. | 32:16 Että minä olen odottanut/ ja ei he taida mitän puhua ( sillä he waickenit ja ei wasta mitän ). |
| 32:17 Vastaanpa minäkin osaltani, minäkin ilmoitan, mitä tiedän. | 32:17 Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni. | 32:17 Minä wastan cuitengin osani/ ja osotan minun tietoni. |
| 32:18 Sillä minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua. | 32:18 Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani. | 32:18 Sillä minä olen nijn täynnä sanoja/ että minun hengen ahdista minun wadzani. |
| 32:19 Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit. | 32:19 Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee. | 32:19 Cadzo/ minun wadzan on nijncuin wijna ilman hengetä/ joca udet leilit särke. |
| 32:20 Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata. | 32:20 Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata. | 32:20 Minun täyty puhua/ että minä saisin hengeni wetä/ minun täyty awata huuleni ja wastata. |
| 32:21 En pidä kenenkään puolta enkä ketään ihmistä imartele. | 32:21 En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu. | 32:21 En minä muoto cadzo/ engä ihmisen mielen perän puhu. |
| 32:22 Sillä en osaa imarrella; silloin Luojani ottaisi minut kohta pois." | 32:22 Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois. | 32:22 Sillä en minä tiedä ( jos minä nijn teen ) että minun luojan temma äkist minun pois. |