JOB |
JOBIN KIRJA |
Hiobin Kirja |
| 1938 | 1776 | 1642 |
| 15 LUKU | 15 LUKU | XV. Lucu |
| 15:1 Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi: | 15:1 Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi: | 15:1 SIlloin wastais Eliphas Themanist/ ja sanoi: |
| 15:2 "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella? | 15:2 Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella? | 15:2 Pitäkö taitawan nijn tuuleen puhuman/ ja täyttämän wadzans tuulella? |
| 15:3 Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä? | 15:3 Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä. | 15:3 Sinä nuhtelet kelwottomilla sanoilla ja puheilla/ joista ei ole hyödytystä. |
| 15:4 Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta. | 15:4 Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä. | 15:4 Sinä olet hyljännyt pelgon/ ja puhut ylöncadzella Jumalan edes. |
| 15:5 Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen. | 15:5 Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen. | 15:5 Sillä sinun pahudes opetta nijn sinun suus/ ja sinä olet walinnut wieckan kielen. |
| 15:6 Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan. | 15:6 Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan: | 15:6 Sinun suus pitä duomidzeman sinun/ ja en minä/ sinun huules pitä wastaman sinua. |
| 15:7 Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat? | 15:7 Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu? | 15:7 Oletcos ensimäinen ihminen cuin syndynyt on? oletcos ennen caickia wuoria sijnnyt? |
| 15:8 Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi? | 15:8 Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua? | 15:8 Oletcos cuullut Jumalan salaisen neuwon? ja ongo taito halwembi sinua? |
| 15:9 Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi? | 15:9 Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme? | 15:9 Mitä sinä tiedät jota en me tiedä? mitäs ymmärrät joca ei ole meidän tykönäm? |
| 15:10 Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi. | 15:10 Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs. | 15:10 Harmapäät ja wanhat owat meidän tykönäm/ jotca ennen owat elänet cuin sinun Isäs. |
| 15:11 Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin? | 15:11 Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs? | 15:11
Pidäiskö Jumalan lohdutuxet oleman
halwat sinulle? 15:12 Waan sinulla on jotakin salaist tykönäs. |
| 15:12 Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi, | 15:12 Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs? | 15:13 Mitä sinun sydämes aicoi? cuingas cadzot nijn ylpiäst? |
| 15:13 niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja? | 15:13 Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät. | cuingas asetat mieles Jumalata wastan? ettäs sencaltaiset sanat suustas päästät? |
| 15:14 Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas! | 15:14 Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on? | 15:14 Mikä on ihminen että hän olis puhdas/ ja että hän olis hurscas/ cuin waimosta syndynyt on? |
| 15:15 Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä, | 15:15 Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä. | 15:15 Cadzo/ hänen pyhäins seas ei ole yhtän nuhtetoinda/ ja taiwat ei ole puhtat hänen edesäns: |
| 15:16 saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä. | 15:16 Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä? | 15:16 Cuinga paljo enämmin ihminen on cauhia ja ilkiä/ joca juo wääryttä nijncuin wettä. |
| 15:17 Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt, | 15:17 Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen: | 15:17 Minä osotan sinulle sen/ cuule minua/ minä luettelen sinulle mitä minä nähnyt olen. |
| 15:18 mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet, | 15:18 Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut. | 15:18 Mitä taitawat sanonet owat/ ja heidän Isildäns ei ole peitetyt. |
| 15:19 niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut: | 15:19 Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä. | 15:19 Joille ainoille maa annettu on/ nijn ettei yxikän outo saa käydä heidän keskelläns. |
| 15:20 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty. | 15:20 Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty. | 15:20 Jumalatoin wapise caiken elinaicans/ ja tyrannin wuosilugut owat peitetyt. |
| 15:21 Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä. | 15:21 Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä. | 15:21 Mitä hän cuule/ se hirmuitta händä/ ja ehkä wielä rauha olis/ nijn on hänellä cuitengin se murhe/ että hänen pitä huckuman. |
| 15:22 Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty. | 15:22 Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa. | 15:22 Ei hän usco että hän taita wälttä onnettomuden/ ja waroi aina miecka. |
| 15:23 Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä. | 15:23 Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan. | 15:23 Cosca hän lähte sinne ja tänne elatuxens jälken/ nijn hän luule aina onnettomuden käsisäns olewan. |
| 15:24 Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen. | 15:24 Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan. | 15:24 Ahdistus ja hätä peljättäwät händä/ ja lyöwät hänen maahan/ nijncuin Cuningas sotajoucolla. |
| 15:25 Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan, | 15:25 Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan. | 15:25 Sillä hän on ojendanut kätens Jumalata wastan/ ja wahwistanut idzens Caickiwaldiast wastan. |
| 15:26 ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa; | 15:26 Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan. | 15:26 Hän juoxe päätäpitein händä wastan/ ja seiso ynsyst händä wastan. |
| 15:27 koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi, | 15:27 Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä. | 15:27 Hän on peittänyt caswons lihawudellans/ lihoittanut ja paisuttanut idzens. |
| 15:28 asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua, | 15:28 Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat. | 15:28 Mutta hänen pitä asuman häwitetys Caupungis/ cusa ei yhtän huonetta ole/ waan owat läjäsä. |
| 15:29 jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden. | 15:29 Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa. | 15:29 Ei hänen pidä ricastuman/ eikä hänen tawarans pysymän maasa. |
| 15:30 Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä. | 15:30 Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo. | 15:30 Ei hänen pidä wälttämän onnettomutta. Tulen liecki cuiwa hänen oxans/ ja hänen suuns hengellä cato. |
| 15:31 Älköön hän turvatko turhuuteen - hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus. | 15:31 Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa. | 15:31 Ei hän taida pysyä/ että hän on petetty turhudellans ja turhuus on hänen palckans. |
| 15:32 Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi. | 15:32 Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman. | 15:32 Hän loppu sopimattomalla ajalla/ ja hänen oxans ei pidä wihottaman. |
| 15:33 Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa. | 15:33 Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa. | 15:33 Hän poimitan nijncuin kypsymätöin marja wijnapuusta/ ja nijncuin öljypuu warista cucoistuxens. |
| 15:34 Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat. | 15:34 Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen, | 15:34 Sillä ulcocullattuin seuracunnan pitä oleman yxinäisen/ ja tulen pitä polttaman lahjain ottajan huonen. |
| 15:35 He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'" | 15:35 Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen. | 15:35 Hän sijttä onnettomuden/ ja synnyttä waiwaisuden/ ja heidän wadzans tuo petoxen. |