JOB

JOBIN KIRJA

Hiobin   Kirja

1938 1776 1642
     
3 LUKU 3 LUKU III. Lucu
3:1 Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä; 3:1 Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä. 3:1 SIitte awais Hiob suuns ja kirois hänen päiwäns
3:2 Job lausui ja sanoi: 3:2 Ja Job vastasi ja sanoi: ja sanoi:
3:3 "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt.' 3:3 Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt. 3:2 Se päiwä olcon cadotettu/ jona minä syndynyt olen.
3:3 Ja se yö jona sanottin: mies on sijnnyt.
3:4 Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako. 3:4 Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä. 3:4 Se päiwä olcon pimiä/ ja älkön Jumala kysykö ylhäldä sen perän/ älkön kirckaus paistaco hänen päällens.
3:5 Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset. 3:5 Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi. 3:5 Pimeys ja syngeys peittäkön hänen/ olcon pilwi hänen päälläns/ ja musta päiwän sumu tehkän hänen cauhiaxi.
3:6 Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun. 3:6 Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun. 3:6 Sen yön käsittäkön pimeys/ ja älkän iloitco wuosicautten päiwäin seas/ ja älkön tulco Cuucautten lucuun.
3:7 Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko. 3:7 Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen. 3:7 Cadzo/ olcon se yö yxinäinen/ ja älkön yhtäkän ilo tulco sijhen.
3:8 Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin. 3:8 Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania. 3:8 Ne cuin päiwä kirowat/ he kirotcan sitä/ ja ne cuin owat walmit herättämän Lewiathani.
3:9 Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö, 3:9 Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä, 3:9 Sen tähdet olcan pimiät hämäräsäns/ odottacan walkeutta/ ja ei tulwo/ ja älkön nähkö amuruscoa.
3:10 koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni. 3:10 Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä. 3:10 Ettei se sulkenut minun ruumini owea/ ja ei kätkenyt onnettomutta minun silmäin edest.
3:11 Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani? 3:11 Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani? 3:11 Mixen minä cuollut äitini cohdusta? mixen minä lacastunut äitini cohdust tulduani?
3:12 Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni? 3:12 Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt? 3:12 Mixi he owat ottanet minun helmaans?
3:13 Mixi minä olen nisillä imetetty?
3:13 Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä 3:13 Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo. 3:14 Nijn minä nyt macaisin/ olisin äneti/ lewäisin ja olisin lewolla/
3:14 kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja, 3:14 Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on; maan Cuningasten ja Neuwoitten cansa/ jotca heillens rakendawat sitä cuin kylmillä on.
3:15 päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla; 3:15 Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa; 3:15 Eli Förstein cansa/ joilla culda on/ ja heidän huonens täynnä hopiata.
3:16 tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet. 3:16 Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet. 3:16 Eli nijncuin keskensyndynet kätketyt/ ja en oliscan/ ja nijncuin nuoret lapset/ jotca ei coscan walkeutta nähnet.
3:17 Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä; 3:17 Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat; 3:17 Sijnä täyty jumalattomain lacata heidän wäkiwallastans. Sijnä owat ne lewolla/ jotca paljo waiwa nähnet owat.
3:18 kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä. 3:18 Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä; 3:18 Sijnä on fangeilla rauha muiden cansa/ ja ei cuule waatian ändä.
3:19 Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa. 3:19 Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä: 3:19 Sijnä owat sekä pienet että suuret/ ja palweliat owat wapat isännistäns.
3:20 Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille, 3:20 Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille? 3:20 Mixi walkeus on annettu waiwaisille/ ja elämä murhellisille sydämille?
3:21 jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta, 3:21 Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa? 3:21 ( Jotca odottawat cuolemata/ ja ei hän tule/ ja caiwaisit händä ennencuin arnihauta.
3:22 jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan - 3:22 Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan? 3:22 Ne cuin cowin iloidzewat ja riemuidzewat/ että he saisit haudan )
3:23 miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut? 3:23 Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty? 3:23 Ja se mies jonga tie kätketty on/ ja hänen edestäns Jumalalda peitetty.
3:24 Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi. 3:24 Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi, 3:24 Sillä minun syödesäni minä huocan/ ja minun parcun on nijncuin purisewa wesi:
3:25 Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui. 3:25 Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle. sillä jota minä pelkäisin/ se tuli minun päälleni.
3:25 Ja sitä cuin minä cartin/ tapahdui minun.
3:26 Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen." 3:26 Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee. 3:26 Engö minä ollut onnellinen? engö minä ollut äneti? eikö minulla ollut hywä lepo? ja nyt sencaltainen lewottomus tule?
     

VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40 41 42