47 luku

Temppelistä vuotava virta ja sen elähyttävä vaikutus. Israelille arvottavan maan rajat.

1. Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle. Ja katso, vettä kumpusi temppelin kynnyksen alta itään päin, sillä temppelin etusivu oli itää kohti. Ja vesi juoksi alas temppelin oikeanpuolisen sivuseinämän alitse, alttarin eteläpuolitse.

1. Ja hän vei minun jälleen templin oven eteen, ja katso, siellä juoksi vesi templin kynnyksen alitse itään päin; sillä templin ovi oli itään päin; ja vesi juoksi templin oikialta puolelta lounaaseen päin, alttarin ohitse.

1. JA hän wei minun jällens Templin owen eteen ja cadzo siellä juoxi wesi Templin kynnyxen alaidzen itän päin: sillä Templin owi oli itän päin ja wesi juoxi Templin oikialda puolelda lounasen päin Altarin ohidze.

2. Sitten hän toi minut ulos pohjoisportin kautta ja kierrätti minut ulkopuolitse ulkoportille, joka antoi itää kohden; ja katso, vesi virtasi oikeanpuoliselta sivuseinämältä päin.

2. Ja hän vei minun ulos pohjoista porttia päin, ja vei minun ympäri sitä tietä ulkoisesta portista itään päin; ja katso, vesi juoksi oikialta puolelta sieltä ulos.

2. Ja hän wei minun ulos pohjaista porttia päin ulcoisesta portista itän päin ja cadzo wesi juoxi oikialda puolelda sieldä ulos.

3. Mennessänsä itää kohti mies, mittanuora kädessään, mittasi tuhat kyynärää ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli nilkkoihin asti.

3. Ja mies läksi itään päin, ja mittanuora oli hänen kädessänsä, ja mittasi tuhannen kyynärää, ja hän vei minun veteen minun pöytäjalkoihini saakka.

3. Ja mies läxi itän päin ja mittanuora oli hänen kädesäns ja mittais tuhannen kynärätä ja hän wei minun weteen minun pöytäjalcoini saacka.

4. Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli polviin asti. Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä poikki: vettä oli lanteisiin asti.

4. Ja mittasi vielä tuhannes kyynärää, ja vei minun veteen polviini saakka; ja mittasi jälleen tuhannen kyynärää ja antoi minun mennä siihen kupeisiin saakka.

4. Ja mittais wielä tuhannen kynärätä ja wei minun weteen polwini saacka. Ja mittais jällens tuhannen kynärätä ja andoi minun mennä sijhen cupeisin saacka.

5. Sitten hän mittasi tuhat: tuli virta, jonka poikki minä en voinut käydä, sillä vesi nousi uimavedeksi, virraksi, josta ei voinut käydä poikki.

5. Niin hän mittasi vielä tuhannen, että niin syvä tuli, etten minä enään pohjaan ulottunut; sillä vesi oli niin syvä, että siinä täytyi uida, ja ei ulottunut pohjaan.

5. Nijn hän mittais wielä tuhatta kynärätä että nijn sywä tuli etten minä enä pohjaan ulottunut: sillä wesi oli nijn sywä että sijnä olis jocu uida tainnut ja ei ulottunut pohjaan.

6. Niin hän kysyi minulta: Oletko nähnyt, ihmislapsi? ja kuljetti minua ja toi takaisin pitkin virran rantaa.

6. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poika, tämän olet sinä kyllä nähnyt; ja hän vei minun jälleen ojan reunalle.

6. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poica tämän olet sinä kyllä nähnyt: ja hän wei minun jällens ojan reunalle.

7. Mutta kun minä tulin takaisin, niin katso: virran rannalla kasvoi hyvin paljon puita molemmilla puolin.

7. Ja kuin minä itseni käänsin, katso, siellä oli sangen monta puuta rannalla molemmilla puolilla.

7. Ja cadzo siellä seisoit sangen monda puuta rannalla molemmilla puolilla.

8. Ja hän sanoi minulle: Nämä vedet juoksevat itäiselle alueelle, virtaavat alas Aromaahan ja tulevat mereen; niiden jouduttua mereen vesi siinä paranee.

8. Ja hän sanoi minulle: tämä vesi, joka itään päin juoksee, pitää juokseman paljaan maan lävitse mereen; ja kuin se tulee mereen, niin sen vedet terveellisiksi tulevat.

8. Ja hän sanoi: tämä wesi joca Galileaan juoxe pitä juoxeman paljan maan läpidze mereen ja cosca se tule mereen nijn caicki wedet terwellisexi tulewat.

9. Ja kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään kaikkialla, mihin tämä kaksoisvirta tulee. Ja kaloja on oleva hyvin paljon; sillä kun nämä vedet sinne tulevat ja vesi paranee, niin kaikki virkoaa elämään, minne vain virta tulee.

9. Ja kaikki, jotka siinä elävät ja liikkuvat, kuhunka nämät virrat tulevat, niiden pitää elämän; ja pitää oleman sangen paljo kaloja; ja kaikki pitää terveet oleman ja elämän, kuhunka tämä virta tulee.

9. Ja caicki jotca sijnä eläwät ja lijckuwat cuhunga tämä wirta tule heidän pitä elämän. Ja pitä oleman sangen monda cala ja caicki pitä terwet oleman ja elämän cuhunga tämä wirta tule.

10. Ja kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti se on oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikenlaisia kaloja, aivan kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon.

10. Siinä pitää oleman kalamiehet; Engeddistä niin Eneglaimiin asti pitää verkkoja pantaman; sillä siinä pitää oleman lajinsa jälkeen sangen paljo kaloja, niinkuin suuressakin meressä.

10. Sijnä pitä oleman calamiehet Engeddistä nijn aina EnEglaimijn pitä werckoja pandaman: sillä sijnä pitä oleman sangen paljo caloja nijncuin suuresakin meresä.

11. Sen rämeet ja lätäköt eivät parane: ne jätetään suolan valtaan.

11. Mutta järvet ja suovedet ei pidä oleman terveelliset, mutta suolaiseksi tuleman.

11. Mutta järwet ja suowedet ei pitä oleman terwelliset mutta suolaiset.

12. Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset.

12. Ja molemmin puolin ojan rantoja pitää kasvaman kaikkinaisia hedelmällisiä puita, joiden lehdet ei pidä variseman, eikä hedelmät mätänemän; ja heidän pitää joka kuu kantaman uuden hedelmän; sillä heidän vetensä vuotaa pyhästä, heidän hedelmänsä kelpaavat ruoaksi, ja heidän lähteensä lääkitykseksi.

12. Ja molemmin puolin sen lähten randoja pitä caswaman caickinaisia hedelmälisiä puita joiden lehdet ei pidä wariseman eikä hedelmä mätänemän ja heidän pitä joca Cuu candaman uden hedelmän: sillä heidän wetens wuota pyhästä heidän hedelmäns kelpawat ruaxi ja heidän lehtens läkityxexi.

13. Näin sanoo Herra, Herra: Tämä on raja, jonka mukaan teidän on jaettava maa perintöosiksi kahdelletoista Israelin sukukunnalle — Joosef saakoon kaksi osaa. —

13. Näin sanoo Herra, Herra: nämät ovat rajat, joiden jälkeen teidän pitää kahdelletoistakymmenelle Israelin sukukunnalle maan jakaman; mutta kaksi osaa tulee Josephin suvulle.

13. NÄitä sano HERra HERra: nämät owat rajat joiden jälken teidän pitä cahdelletoistakymmenelle Israelin sucucunnalle maan jacaman mutta caxi osa tule Josephin sugulle.

14. Ja te saatte siitä perintöosan jokainen kohdaltansa; sillä minä olen kättä kohottaen luvannut antaa sen teidän isillenne, ja niin tämä maa tulee teille perintöosaksi.

14. Ja teidän pitää sen yhtäläisesti jakaman, niin yhdelle kuin toisellekin; sillä minä olen vannonut sen antaakseni teidän isillenne, ja tämä maa pitää tuleman teille perinnöksi.

14. Ja teidän pitä sen yhteisest jacaman nijn yhdelle cuin toisellengin: sillä minä olen wannonut andaxeni teidän Isillen ja teille maan perinnöxi.

15. Tämä on maan pohjoispuolinen raja: Suuresta merestä Hetlonin tietä siihen asti, mistä mennään Sedadiin.

15. Tämä on maan raja: pohjaan päin, isosta merestä, Hetlonin tietä niin aina Zedadiin,

15. Tämä on maan raja pohja päin: isoista merestä Hethlonist nijn aina Zedadijn.

16. Hamat, Beerota, Sibraim, joka on Damaskon alueen ja Hamatin alueen välissä, keskimmäinen Haaser, joka on Hauranin rajalla;

16. Hematiin, Berotoon, Sibraimiin, jotka Damaskun ja Hematin rajain välillä ovat, ja HatsarTikoniin, joka Havran rajaan ulottuu.

16. Nimittäin Hemathijn Berothoon Sibraimijn jotca Damascun ja Hemathin rajat owat ja Hazar Thitonijn joca Hawran raja on.

17. ja näin menee raja merestä Hasar-Eenoniin — Damaskon alue jää pohjoiseen ja pohjoiseen myös Hamatin alue. Tämä on pohjoispuoli.

17. Ja raja merestä niin Hatsar-Enoniin on Damaskun raja, ja Zaphon pohjaan päin Hamatin raja: ja se on pohjan puoleinen kulma.

17. Tämä pitä raja oleman merestä nijn aina Hazar Enonijn Damascu ja Hemath pitä oleman loppu pohjaisen päin.

18. Sitten itäpuoli: Hauranin ja Damaskon välistä sekä Gileadin ja Israelin maan välistä, Jordania pitkin. Mitatkaa se rajasta Idänmereen. Tämä on itäpuoli.

18. Mutta rajan itään päin pitää teidän mittaaman Havran ja Damaskun väliltä ja Gileadin väliltä, ja koko Israelin väliltä, Jordanin tykönä, rajasta itämereen saakka; se pitää oleman raja itään päin.

18. Mutta sen rajan itän päin pitä teidän mittaman Hawran ja Damascun wälillä ja Gileadin wälillä ja coco Israelin wälillä Jordanin tykönä idäsä meren saacka se pitä oleman raja itän päin.

19. Sitten eteläpuoli, päivään päin: Taamarista Meriban veteen, joka on Kaadeksessa, Puroon ja Suureen mereen. Tämä on päivänpuoli, etelään päin.

19. Mutta raja lounaaseen päin on Tamarista aina Kadekssen riitaveteen saakka, ja virtaan asti suuren meren tykönä; sen pitää oleman rajan lounaasen päin.

19. Mutta se raja lounaisen päin on Thamarist aina Cadexen rijtaweten saacka ja wirtan asti suuren meren tykönä sen pitä oleman rajan lounasen päin.

20. Sitten länsipuoli: Suuri meri rajasta sen paikan kohdalle, mistä mennään Hamatiin. Tämä on länsipuoli.

20. Ja raja länteen päin on isosta merestä, rajasta kohdastansa aina Hamatiin; se on raja länteen päin.

20. Ja se raja länden päin on isoista merestä cohdastans aina Hemathijn se on raja länden päin.

21. Jakakaa tämä maa keskenänne Israelin sukukuntien mukaan.

21. Ja näin teidän pitää jakaman maan teillenne Israelin sukukunnissa.

21. Ja näin teidän pitä jacaman maan Israelin sucucunnis.

22. Ja arpokaa se perintöosiksi itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat teidän keskuudessanne ja ovat synnyttäneet lapsia teidän keskuudessanne. Olkoot he teille samanarvoisia kuin maassa syntyneet israelilaiset: he saakoot arvalla perintöosan Israelin sukukuntain keskuudessa teidän kanssanne.

22. Ja kuin te arvan heitätte maata jakaissanne teidän välillänne, niin teidän pitää muukalaisia pitämän, jotka asuvat teitä läsnä, ja elävät eli siittävät lapsia teidän seassanne, niinkuin he olisivat Israelin lasten seassa syntyneet lapset.

22. Ja cosca te arwan heitätte maata jacaisan teidän wälillän nijn teidän pitä muucalaisia pitämän jotca asuwat teitä läsnä ja eläwät eli sijttäwät lapsia teidän seasan nijncuin he olisit Israelin lasten seas syndynet lapset.

23. Missä sukukunnassa muukalainen asuu, siinä antakaa hänelle perintöosa, sanoo Herra, Herra.

23. Ja muukalaisten pitää saaman osansa maasta, kukin sen suvun seassa, jota läsnä hän asuu, sanoo Herra, Herra.

23. Ja pitä wielä sijttekin saaman heidän osans maasta cukin sen sugun seas jota läsnä hän asu sano HERra HERra.