37 luku

Kuolleet luut, jotka tulevat eläviksi, vertauskuvana hengestä, jonka Israel saa. Kaksi sauvaa, jotka tulevat yhdeksi, vertauskuvana Israelin yhdistymisestä ja ihanasta tulevaisuudesta.

1. Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa. Ja se oli täynnä luita.

1. Ja Herran käsi rupesi minuun, ja Herra vei minun hengessä ja asetti minun lakialle kedolle, joka oli luita täynnä.

1. JA HERran käsi rupeis minuun ja wei minun HERran Hengesä lakialle kedolle joca oli luita täynäns ja hän johdatti minun nijden cautta ymbärins.

2. Ja hän kuljetti minua ympäri niitten ohitse; ja katso, niitä oli hyvin paljon laakson kamaralla, ja katso, ne olivat hyvin kuivia.

2. Ja hän johdatti minun niiden kautta aina ympärinsä; ja katso, siinä oli sangen paljo luita kedolla, ja katso, ne olivat peräti kuivettuneet.

2. Ja cadzo sijnä oli sangen paljo luita kedolla ja cadzo ne olit peräti cuiwetut.

3. Niin hän sanoi minulle: Ihmislapsi, voivatkohan nämä luut tulla eläviksi? Mutta minä sanoin: Herra, Herra, sinä sen tiedät.

3. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poika, luuletkos nämät luut jälleen eläväksi tulevan? Ja minä sanoin: sinä Herra, Herra sen tiedät.

3. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poica luuletcos nämät luut jällens eläwäxi tulewan? ja minä sanoin: sinä sen tiedät HERra HERra.

4. Niin hän sanoi minulle: Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana.

4. Ja hän sanoi minulle: ennusta näistä luista, ja sano heille: te kuivettuneet luut, kuulkaat Herran sanaa.

4. Ja hän sanoi minulle: ennusta näistä luista ja sano heille: te cuiwetut luut cuulcat HERran sana.

5. Näin sanoo Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi.

5. Näin sanoo Herra, Herra näistä luista: katso, minä annan tulla teihin hengen, ja teidän pitää eläväksi tuleman.

5. Näin sano HERra HERra näistä luista cadzo minä annan tulla teihin hengen ja teidän pitä eläwäxi tuleman.

6. Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

6. Ja annan teille suonet, ja kasvatan lihan teidän päällenne, ja vedän nahan teidän päällenne, ja annan teille hengen, että te jälleen eläväksi tulette; ja teidän pitää tietämän, että minä olen Herra.

6. Ja annan teille suonet ja caswatan lihan teidän päällen ja wedän nahgan teidän päällen ja annan teille hengen että te jällens eläwäxi tuletta. Ja pitä tiettämän että minä olen HERra.

7. Minä ennustin, niinkuin minua oli käsketty. Ja kävi humahdus, kun minä ennustin; ja katso, kuului kolina, ja luut lähenivät toisiaan, luu luutansa.

7. Ja minä ennustin niinkuin minulle käsketty oli. Niin tuli hyso, ne rupesivat liikkumaan, ja luut tulivat jälleen yhteen kukin jäseneensä.

7. Ja minä ennustin nijncuin käsketty oli. Ja cadzo siellä oli suuri hyminä cosca minä ennustin ja luut tulit jällens yhten cukin jäsenehens.

8. Minä näin, ja katso: niihin tulivat jänteet ja kasvoi liha, ja päälle vetäytyi niihin nahka; mutta henkeä niissä ei ollut.

8. Ja minä näin, ja katso, siihen tulivat suonet ja liha päälle, ja hän peitti ne nahalla; mutta ei niissä vielä henkeä ollut.

8. Ja minä näin ja cadzo sijhen caswoi suonet ja liha päälle ja hän peitti ne nahgalla mutta ei heisä wielä henge ollut.

9. Niin hän sanoi minulle: Ennusta hengestä, ennusta, ihmislapsi, ja sano hengelle: Näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki, neljästä tuulesta ja puhalla näihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi.

9. Ja hän sanoi minulle: ennusta hengelle, ennusta sinä, ihmisen poika, ja sano hengelle: näin sanoo Herra, Herra: sinä henki, tule tähän neljästä tuulesta, ja puhalla näiden tapettuin päälle, että he jälleen eläväksi tulisivat.

9. Ja hän sanoi minulle: ennusta hengelle ennusta sinä ihmisen poica ja sano hengelle näin sano HERra HERra: sinä hengi tule tähän neljästä tuulesta ja puhalla cuolluitten päälle että he jällens eläwäxi tulisit.

10. Minä ennustin, niinkuin hän oli minua käskenyt, ja niihin tuli henki, ja ne tulivat eläviksi ja nousivat ylös jaloillensa: ylenmäärin suuri joukko.

10. Ja minä ennustin niinkuin hän oli minun käskenyt: niin tuli henki heihin, ja he tulivat eläväksi, ja seisoivat jaloillansa, ja heitä oli sangen suuri joukko.

10. Ja minä ennustin nijncuin hän oli minun käskenyt silloin tuli hengi heihin ja he tulit eläwäxi ja seisoit jalgoillans ja heitä oli sangen suuri joucko.

11. Ja hän sanoi minulle: Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: 'Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa.'

11. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poika, nämät luut ovat koko Israelin huone; katso, he sanovat: meidän luumme ovat kuivuneet, meidän toivomme on kadonnut, ja me olemme hukkuneet.

11. JA hän sanoi minulle: sinä ihmisen poica nämät luut owat coco Israelin huone cadzo he sanowat: me olemma cuiwetut luut/ja ei meillä ole toiwo ja me olemma huckunet.

12. Sentähden ennusta ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan.

12. Sentähden ennusta ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: katso, minä avaan teidän hautanne ja tahdon teitä, minun kansani, sieltä tuoda ulos, ja saatan teitä Israelin maalle.

12. Sentähden ennusta ja sano heille: näin sano HERra HERra: cadzo minä awan teidän hautan ja tahdon teitä minun Canssan sieldä tuoda ulos ja saatan teitä Israelin maalle.

13. Ja siitä te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne.

13. Ja teidän pitää tietämän, että minä olen Herra, koska minä olen teidän hautanne avannut, ja teitä, minun kansani, sieltä tuonut ulos.

13. Ja teidän pitä tietämän että minä olen HERra cosca minä olen teidän hautan awannut ja teitä minun Canssan sieldä tuonut ulos.

14. Ja minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi, ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olen puhunut, ja minä sen teen, sanoo Herra.

14. Ja minä tahdon antaa minun henkeni teihin, että te jälleen virkootte, ja tahdon saattaa teitä teidän maallenne; ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra. Minä sen puhun, ja minä myös sen teen, sanoo Herra.

14. Ja minä tahdon anda minun Hengeni teihin että te jällens wircotta ja saatta teitä teidän maallan ja teidän pitä ymmärtämän että minä olen HERra. Minä sen puhun ja minä myös sen teen sano HERra.

15. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

15. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

15. Ja HERran sana tapahdui minulle ja sanoi:

16. Sinä, ihmislapsi, ota puusauva ja kirjoita siihen: 'Juudalle ja häneen liittyneille israelilaisille.' Ota sitten toinen puusauva ja kirjoita siihen: 'Joosefille; Efraimin ja kaiken häneen liittyneen Israelin heimon sauva.'

16. Sinä ihmisen poika, ota sinulles yksi puu, ja kirjoita siihen Juudasta ja heidän kumppaneistansa Israelin lapsista; ja ota vielä sitte yksi puu, ja kirjoita siihen Josephin ja Ephraimin suku, ja koko Israelin huone, heidän kumppaninsa.

16. Sinä ihmisen poica ota sinulles yxi puu ja kirjoita sijhen Judasta ja heidän cumpaneistans Israelin lapsista.

17. Ja pane ne lähekkäin, pääksytysten, niin että ne tulevat yhdeksi sinun kädessäsi.

17. Ja liitä heitä molempia yhteen, sinulle yhdeksi puuksi, niin että se tulee kaikki yhdeksi kädessäs.

17. Ja ota wielä sijtte yxi puu ja kirjoita sijhen Josephin ja Ephraimin sucu ja coco Israelin huone heidän cumpanins ja lijtä heitä molembita yhten sinun kädesäs nijn että se tule caicki yhdexi puuxi.

18. Kun sitten kansasi lapset sanovat sinulle näin: 'Etkö selitä meille, mitä sinä tällä tarkoitat?'

18. Jos siis sinun kansas lapset puhuvat sinulle, sanoen: etkös tahdo meille ilmoittaa, mitäs sillä ajattelet?

18. Jos sijs sinun Canssas puhu sinulle ja sano: etkös tahdo meille ilmoitta mitäs sillä ajattelet?

19. niin puhu heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan Joosefin sauvan, joka on Efraimin kädessä, ja häneen liittyneet Israelin sukukunnat, ja minä asetan ne yhteen Juudan sauvan kanssa ja teen niistä yhden sauvan, niin että ne tulevat yhdeksi minun kädessäni.

19. Niin sano heille: näin sanoo Herra, Herra: katso, minä otan Josephin puun, joka on Ephraimin tykönä, ynnä heidän kumppaneinsa Israelin sukuin kanssa, ja panen heidät Juudan puun tykö, ja teen heistä molemmista yhden puun minun kädessäni.

19. Nijn sano heille: näitä sano HERra HERra cadzo minä otan Josephin puun joca on Ephraimin tykönä ynnä heidän cumpaneins Israelin sucuin cansa ja panen heidän Judan puun tygö ja teen heistä molemmista yhden puun minun kädesäni.

20. Ja kun sauvat, joihin olet kirjoittanut, ovat sinun kädessäsi, heidän silmäinsä edessä,

20. Ja sinun pitää ne puut, joihin sinä kirjoittanut olet, sinun kädessäs niin pitämän, että he sen näkevät.

20. Ja sinun pitä ne puut joihins kirjoittanut olet sinun kädesäs nijn pitämän että he sen näkewät.

21. niin puhu heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne vain he ovat kulkeutuneet, kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa.

21. Ja sinun pitää heille sanoman: näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tuon jälleen Israelin lapset pakanoista, joihin he menneet ovat, ja kokoon heidät joka paikasta, ja annan heidän tulla maallensa jälleen.

21. Ja sinun pitä heille sanoman: näitä sano HERra HERra: cadzo minä tuon jällens Israelin lapset pacanoista joihin he mennet owat ja cocon jocapaicast heidän ja annan heidän tulla maallens jällens:

22. Minä teen heidät yhdeksi kansaksi siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas on oleva kuninkaana heillä kaikilla. Eivätkä he enää ole kahtena kansana eivätkä enää jakaantuneina kahdeksi valtakunnaksi.

22. Ja teen kaikki yhdeksi kansaksi mmaalla, Israelin vuorilla; ja heillä kaikilla pitää oleman yksi kuningas, ja ei pidä enään kaksi kansaa eli kahteen valtakuntaan jaetut oleman.

22. Ja teen caicki yhdexi Canssaxi maalla Israelin wuorilla ja heillä caikilla pitä oleman yxi Cuningas ja ei pidä enä caxi Canssa eli cahteen waldacundaan jaetut oleman.

23. Eivät myöskään he enää saastuta itseänsä kivijumalillaan, iljetyksillään eivätkä millään rikkomuksillansa, vaan minä vapautan heidät kaikista asuinpaikoistaan, joissa ovat syntiä tehneet, ja puhdistan heidät. Ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

23. Ei heidän myös pidä enään saastuttaman itsiänsä epäjumalistansa, kauhistuksissa ja kaikkinaisissa rikoksissa. Minä autan heitä kaikista paikoista, joissa he ovat rikkoneet, ja puhdistan heitä, ja heidän pitää oleman minun kanssani, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa.

23. Ei heidän myös pidä enä saastuttaman idzens epäjumalis cauhistuxis ja caickinaisis ricoxis. Minä autan heitä caikista paicoista joisa he owat rickonet ja puhdistan heitä ja heidän pitä oleman minun Canssan ja minä tahdon olla heidän Jumalans.

24. Minun palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on oleva yksi paimen. Ja he vaeltavat minun oikeuksieni mukaan ja noudattavat minun käskyjäni ja pitävät ne.

24. Ja minun palvelijani David pitää oleman heidän kuninkaansa, ja kaikkein heidän yksinäinen paimenensa; ja heidän pitää vaeltaman minun oikeudessani, ja pitämän minun säätyni, ja tekemän niiden jälkeen.

24. Ja minun palwelian Dawid pitä oleman heidän Cuningans ja caickein heidän yxinäinen paimenens. Ja heidän pitä waeldaman minun oikeudesani ja pitämän minun käskyni ja tekemän sen jälken.

25. He saavat asua maassa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille ja jossa teidän isänne ovat asuneet. Siinä saavat asua he, heidän lapsensa ja lastensa lapset iankaikkisesti, ja minun palvelijani Daavid on oleva heidän ruhtinaansa iankaikkisesti.

25. Ja heidän pitää asuman sillä maalla, jonka minä palvelialleni Jakobille antanut olen, jossa teidän isänne asuneet ovat; heidän ja heidän lapsensa ja lastensa lapset pitää siellä ijankaikkisesti asuman; ja minun palvelijani David pitää oleman heidän ruhtinaansa ijankaikkisesti.

25. Ja heidän pitä taas asuman maalla jonga minä minun palwelialleni Jacobille andanut olen josa teidän Isän asunet owat heidän ja heidän lapsens ja lasten lapset pitä siellä ijancaickisest asuman. Ja minun palwelian Dawid pitä oleman heidän Ruhtinans ijancaickisest.

26. Minä teen heidän kanssansa rauhan liiton — se on oleva iankaikkinen liitto heidän kanssansa — istutan ja runsaasti kartutan heidät ja asetan pyhäkköni olemaan heidän keskellänsä iankaikkisesti.

26. Ja minä teen heidän kanssansa rauhan liiton, sen pitää heille ijankaikkisen liiton oleman; ja holhon heitä, ja enennän heitä, ja minun pyhäni pitää oleman heidän seassansa ijankaikkisesti.

26. Ja minä teen heidän cansans armon lijton sen pitä ijancaickisen lijton heidän cansans oleman ja holhon heitä ja enännän heitä ja minun Pyhän pitä oleman heidän seasans ijancaickisest.

27. Minun asumukseni on oleva heidän yllänsä, ja minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.

27. Ja minun majani pitää oleman heidän seassansa, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa; ja heidän pitää oleman minun kansani.

27. Ja minä asun heidän seasans ja olen heidän Jumalans ja heidän pitä oleman minun Canssan.

28. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän Israelin, kun minun pyhäkköni on heidän keskellänsä iankaikkisesti.

28. Niin että pakanainkin pitää ymmärtämän, että minä Herra pyhitän Israelin; ja minun Pyhäni pitää oleman heidän tykönänsä ijankaikkisesti.

28. Nijn että pacanaingin pitä ymmärtämän minun olewan HERran joca Israelin pyhäxi teke ja minun Pyhän pitä oleman heidän tykönäns ijancaickisest.