14 luku

Herran vastaus epäjumalanpalvelijain kysymyksiin. Kansaa kohtaa tuomio; harvat pelastuneet viedään Baabeliin.

1. Minun luokseni tuli miehiä Israelin vanhinten joukosta, ja he istuivat minun eteeni.

1. Ja minun tyköni tuli monikahtoja Israelin vanhimpia ja he istuivat minun tyköni.

1. JA minun tygöni tulit monicahtoja Israelin wanhimmita ja istuit minun tygöni.

2. Niin minulle tuli tämä Herran sana:

2. Niin tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:

2. Nijn tapahtui HErran sana minulle ja sanoi:

3. Ihmislapsi, nämä miehet ovat sulkeneet kivijumalansa sydämeensä ja asettaneet kasvojensa eteen sen, mikä heille oli kompastukseksi syntiin. Antaisinko minä heidän kysyä minulta neuvoa?

3. Sinä ihmisen poika, nämät miehet riippuvat sydämellänsä epäjumalissansa, ja pysyvät lujana vääryytensä pahennuksessa: pitäisikö heidän ollenkaan minulta kysymän?

3. Sinä ihmisen poica nämät miehet rippuwat sydämilläns epäjumalisans ja pysywät lujana heidän wäärydens pahennuxes pidäisköst minun wastaman heitä cosca he minulda kysywät?

4. Sentähden puhuttele heitä ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Kuka ikinä israelilainen sulkee kivijumalansa sydämeensä ja asettaa kasvojensa eteen sen, mikä hänelle oli kompastukseksi syntiin, ja sitten menee profeetan tykö, hänelle minä, Herra, kyllä annan vastauksen — hänelle ja hänen monille kivijumalilleen,

4. Sentähden puhuttele heitä ja sano heille: näitä sanoo Herra, Herra: kuka ihminen Israelin huoneesta riippuu sydämellänsä epäjumalissansa, ja pysyy lujana vääryytensä pahennuksessa, ja tulee prophetan tykä, niin tahdon minä Herra vastata häntä, niinkuin hän ansainnut on suurella epäjumalan palveluksellansa,

4. Sentähden puhuttele heitä ja sano heille: näitä sano HERra HERra: Cuca ihminen Israelin huonest rippu sydämelläns epäjumalisans ja pysy lujan hänen wäärydens pahannuxes ja tule Prophetan tygö: nijn tahdon minä HERra wastata händä nijncuin hän ansainnut on hänen suurella epäjumalan palweluxellans.

5. ja tartun Israelin heimoa sydämeen, koska he ovat kääntyneet minusta pois kaikki tyynni seuraamalla kivijumaliansa.

5. Että Israelin huone pitää vietellyksi tuleman sydämissänsä: sentähden että he kaikki ovat minusta luopuneet epäjumalainsa kautta.

5. Että Israelin huone pitä wietellyxi tuleman sydämisäns: Sentähden että he caicki owat minust luopunet epäjumalan palweluxen cautta.

6. Sentähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Kääntykää, ja kääntykää pois kivijumalistanne ja kääntäkää kasvonne pois kaikista kauhistuksistanne.

6. Sentähden pitää sinun sanoman Israelin huoneelle: näitä sanoo Herra, Herra: kääntäkäät itsenne ja luopukaat teidän epäjumalan palveluksestanne, ja kääntäkäät teidän kasvonne kaikesta teidän kauhistuksestanne.

6. Sentähden pitä sinun sanoman Israelin huonelle: näitä sano HERra HERra: käändäkät idzen ja luopucat teidän epäjumalan palweluxestan ja käändäkät teidän caswon caikest teidän cauhistuxestan.

7. Sillä kuka ikinä israelilainen tai muukalainen, joka asuu Israelissa, luopuu minusta ja sulkee kivijumalansa sydämeensä ja asettaa kasvojensa eteen sen, mikä hänelle oli kompastukseksi syntiin, ja sitten menee profeetan tykö kysymään itsellensä neuvoa minulta, hänelle minä, Herra, itse annan vastauksen.

7. Sillä kuka ihminen Israelin huoneesta, taikka joku muukalainen, joka Israelissa asuu, luopuu minusta ja sydämellänsä riippuu epäjumalissa, ja lujana pysyy epäjumalansa palveluksen pahennuksessa, ja tulee prophetan tykö kysymään minulta hänen kauttansa, hänelle minä Herra tahdon itse vastata.

7. Sillä cuca ihminen Israelin huonesta taicka jocu muucalainen joca Israelis asu luopu minust ja sydämelläns rippu epäjumalis ja lujana pysy hänen epäjumalans palweluxen pahennuxes ja tule Prophetan tygö kysymän minulda hänen cauttans hänelle minä HERra tahdon idze wastata.

8. Minä käännän kasvoni sitä miestä vastaan, teen hänet merkiksi ja sananlaskuksi ja hävitän hänet kansastani; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

8. Ja tahdon asettaa minun kasvoni häntä vastaan, ja tehdä häntä autioksi, ihmeeksi ja sananlaskuksi, ja hävittää hänen minun kansastani: ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra.

8. Ja tahdon asetta minun caswoni händä wastan ja tehdä händä autiaxi ihmexi ja sananlascuxi ja tahdon häwittä hänen minun Canssastani ja teidän pitä ymmärtämän että minä olen HERra.

9. Mutta jos profeetta antaa viekoitella itsensä ja sanoo sanan, niin minä, Herra, olen sen profeetan viekoitellut; ja minä ojennan käteni häntä vastaan ja hävitän hänet kansastani Israelista.

9. Mutta jos vietelty propheta jotakin saarnaa, hänen minä Herra annan vietellyksi tulla; ja tahdon ojentaa minun käteni hänen päällensä, ja hävittää hänen minun kansastani Israelista.

9. Mutta jos wieteldy Propheta jotakin saarna: hänen minä HERra annan wietellyxi tulla ja tahdon cocotta minun käteni hänen päällens ja häwittä hänen minun Canssastani Israelist.

10. Heidän on kannettava syntinsä — niinkuin kysyjän synti, niin on profeetankin synti —

10. Ja niin heidän molempain pitää väärän tekonsa maksun saaman; niinkuin kysyjän väärä teko, niin pitää myös prophetan väärä teko oleman,

10. Ja nijn heidän molemmitten pitä heidän wäärän tecons maxon saaman nijncuin kysyjän wäärä teco nijn pitä myös Prophetan wäärä teco oleman.

11. etteivät he, Israelin heimo, enää eksyisi minusta pois eivätkä enää saastuttaisi itseänsä kaikilla rikkomuksillaan, vaan olisivat minun kansani ja minä olisin heidän Jumalansa; sanoo Herra, Herra.

11. Ettei Israelin huone enään pidä erhettymän minua seuraamasta, ja ei enempi saastuttaman itsiänsä kaikissa ylitsekäymisissänsä; mutta heidän pitää oleman minun kansani, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa, sanoo Herra, Herra.

11. Ettei heidän enä pidä wiettelemän Israelin huonetta minun tygöni ja ei enämbi saastuttaman idziäns heidän caickinaisis ylidzekäymisisäns mutta heidän pitä oleman minun Canssan ja minä tahdon olla heidän Jumalans sano HERra HERra.

12. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

12. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

12. JA HERran sana tapahtui minulle ja sanoi:

13. Ihmislapsi! Jos maa tekisi syntiä minua vastaan olemalla uskoton ja minä ojentaisin sitä vastaan käteni ja murtaisin siltä leivän tuen ja lähettäisin siihen nälän ja hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,

13. Sinä ihmisen poika, kuin maakunta syntiä tekee minua vastaan, ja pyrkii edespäin synnissä, niin minä tahdon ojentaa minun käteni sen päälle, ja ottaa leivän aineen pois, ja lähettää nälän sinne, hukuttaakseni siellä sekä ihmiset että eläimet.

13. Sinä ihmisen poica cosca maacunda syndi teke minua wastan ja sijtte wielä häwäise minua nijn minä tahdon ojenda minun käteni sen päälle ja otta leiwän ainen pois/ja lähettä näljän sinne hucuttaxeni siellä sekä ihmiset että eläimet.

13. COska iocu Maakunda minua wastan synditekepi/ ia se wiele sijtte minua pilcapi/ Nin mine tadhon käteni sen ylitze vlosoienda/ ia caiken Leiuen waran poisotta. Ja tadhon sinne Nelghien lehette/ ette mine sielle seke Inhimiset ette Eleimet ylesiuritan. (Koska joku maakunta minua wastaan syntiä tekeepi/ ja se wielä siitä minua pilkkaapi/ Niin minä tahdon käteni sen ylitse ulosojentaa/ ja kaiken leiwän waran pois ottaa. Ja tahdon sinne nälän lähettää/ että minä siellä sekä ihmiset että eläimet ylösjuuritan.)

14. ja sen keskellä olisivat nämä kolme miestä: Nooa, Daniel ja Job, niin oman henkensä he vanhurskaudellaan pelastaisivat; sanoo Herra, Herra.

14. Ja jos vielä ne kolme miestä, Noa, Daniel ja Job siellä olisivat, niin he ainoastaan pelastaisivat sielunsa vanhurskaudellansa, sanoo Herra, Herra.

14. Ja jos wielä ne colme miestä Noah Daniel ja Hiob siellä olisit: nijn he ainoastans pelastawat heidän sielunsa heidän wanhurscaudellans sano HERra HERra.

14. Ja waicka silloin olisit sielle ne Colme Mieste/ Noe/ Daniel ja Job/ nin he waiuoin heiden omat Sieluns wapadhaisit heiden Wanhurskaudhellans/ sanopi HERRA Jumala. (Ja waikka silloin olisit siellä ne kolme miestä/ Noa/ Daniel ja Job/ niin he waiwoin heidän omat sielunsa wapahtaisit heidän wanhurskaudellansa/ sanoopi HERRA Jumala.)

15. Jos minä antaisin pahain petoeläinten käydä halki maan ja ne riistäisivät siltä lapset ja se tulisi autioksi, niin ettei kukaan siellä kulkisi petoeläinten tähden,

15. Ja jos minä antaisin tulle pahat pedot maakuntaan, jotka sen tekisivät lapsettomaksi ja hävittäisivät, niin ettei yksikään siellä taitaisi vaeltaa petoin tähden;

15. JA jos minä andaisin tulla pahat pedot maacundaan jotca Canssan ajaisit pois ja häwitäisit nijn ettei yxikän siellä taidais waelda petoin tähden ja nämät colme miestä olisit siellä:

15. Ja ios mine pahat pedhot maan siselle leheteisin/ iotca Inhimiset poissiualdaisit/ ia sen raatelisit/ nin ettei sielle yxiken Petoin teden waelta taidhais. Ja neme Colme Mieste olisit sielle siselle/ (Ja jos minä pahat pedot maan sisälle lähettäisin/ jotka ihmiset pois siwaltaisit/ ja sen raatelisit/ niin ettei siellä yksikään petoin tähden waeltaa taitaisi. Ja nämä kolme miestä olisit siellä sisällä/)

16. niin nämä kolme miestä, jos olisivat sen keskellä, eivät voisi — niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra — pelastaa poikiansa eikä tyttäriänsä; ainoastaan he itse pelastuisivat, mutta maa tulisi autioksi.

16. Ja nämät kolme miestä olisivat siellä, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei pitäisi heidän taitaman vapahtaa poikia eikä tyttäriä; vaan ainoastaan itse vapahdettaman, ja maa autioksi tuleman.

16. Nijn totta cuin minä elän sano HERra HERra: ei pidä heidän taitaman wapahta eikä poikia eikä tyttäritä: waan ainoastans idzens ja maan pitä autiaxi tuleman.

16. Nin totta quin mine elen sanopi HERRA Jumala/ eike he taidha Poikians eike Tytteritens wapacta/ waan ainostans itzens/ Mutta itze se Maa autioxi tule. (Niin totta kuin minä elän sanoopi HERRA Jumala/ eikä he taida poikiansa eikä tyttäriänsä wapahtaa/ waan ainoastansa itsensä/ Mutta itse se maa autioksi tulee.)

17. Taikka jos minä antaisin miekan tulla tämän maan yli ja sanoisin: 'Miekka, käy halki maan!' ja hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,

17. Taikka jos minä antaisin tulla miekan sen maan päälle, ja sanoisin: miekka, käy maan lävitse, ja niin tulisivat sekä ihmiset että eläimet hävitetyksi;

17. TAicka jos minä annaisin tulla miecan sen maan päälle ja sanoisin: miecka käy maan läpidzen ja nijn tulisit sekä Canssa että eläimet häwitetyxi ja ne colme miestä olisit siellä.

17. Eli ios mine Miecan sen Maan päle annaisin tulla/ ia sanoisin/ Miecka/ mene sen Maan lepitze/ ia nin tulis seke Inhimiset ette Eleimet ylesiuritetuxi. Ja ne colme mieste olisit henesse/ (Eli jos minä miekan sen maan päälle antaisin tulla/ ja sanoisin/ Miekka/ mene sen maan läwitse/ ja niin tulisi sekä ihmiset että eläimet ylösjuuritetuksi. Ja ne kolme miestä olisit hänessä/)

18. ja sen keskellä olisivat nämä kolme miestä, eivät he voisi — niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra — pelastaa poikiansa eikä tyttäriänsä, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat.

18. Ja ne kolme miestä olisivat siellä, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei heidän pitäisi taitaman pelastaa poikia eli tyttäriä, vaan ainoastaan he itse tulisivat vapahdetuiksi.

18. Nijn totta cuin minä elän sano HERra HERra: ei heidän pidäis taitaman pelasta poikia eli tyttäritä waan ainoastans he tulisit wapadetuxi.

18. Nin totta quin mine elen sanopi HERRA Jumala/ eike he taidha Poikians eike Tytteritens wapacta/ waan heiden ainoastans pite wapadhetuxi tuleman. (Niin totta kuin minä elän sanoopi HERRA Jumala/ eikä he taida poikiansa eikä tyttäriänsä wapahtaa/ waan heidän ainoastansa pitää wapahdetuksi tuleman.)

19. Taikka, jos minä lähettäisin ruton tähän maahan ja vuodattaisin vihani sen ylitse verenä, niin että hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,

19. Taikka jos minä lähettäisin ruton siihen maakuntaan, ja vuodattaisin minun vihani sen päälle verellä, hävittämään sieltä ihmisiä ja eläimiä;

19. TAicka jos minä lahetäisin ruton maacundaan ja wuodataisin hirmuisudeni sen päälle werellä häwittämän sieldä ihmisiä Canssa ja eläimitä.

19. Taica ios mine Ruttotaudhin Maan siselle leheteisin/ ia minun hirmusudheni sen ylitze vloswodhataisin/ ette mine sielde cadhotaisin seke Inhimiset ette Eleimet. (Taikka jos minä ruttotaudin maan sisälle lähettäisin/ ja minun hirmuisuuteni sen ylitse uloswuodattaisin/ että minä sieltä kadottaisin sekä ihmiset että eläimet.)

20. ja Nooa ja Daniel ja Job olisivat sen keskellä, eivät he voisi — niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra — pelastaa poikaansa eikä tytärtänsä; vain itse he vanhurskaudellaan pelastaisivat henkensä.

20. Ja Noa, Daniel ja Job olisivat siellä, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei heidän pitäisi taitaman auttaa poikia eli tyttäriä, vaan ainoasti vanhurskaudellansa pelastamaan omia sielujansa.

20. Ja Noah Daniel ja Hiob olisit siellä: nijn totta cuin minä elän sano HERra HERra ei heidän pidäis heidän wanhurscaudellans taitaman autta poikia eli tyttäritä waan ainoastans omia sielujans.

20. Jo Noe/ Daniel ia Job olisit sielle siselle/ Nin totta quin mine elen/ sanopi HERRA Jumala/ eipe heiden pidheis heiden wanhurskaudhens cautta/ eike poikians eli Tytteritens taita wapacta/ waan heiden omat Sieluns. (Jos Noa/ Daniel ja Job olisit siellä sisällä/ Niin totta kuin minä elän/ sanoopi HERRA Jumala/ eipä heidän pitäisi heidän wanhurskautensa kautta/ eikä poikiansa eli tyttäriänsä taitaa wapahtaa/ waan heidän omat sielunsa.)

21. Mutta näin sanoo Herra, Herra: Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!

21. Sillä näin sanoo Herra, Herra: kuin minä lähetän ne neljä minun pahaa rangaistustani, miekan, nälän ja pahat pedot, ja ruton Jerusalemiin, hävittämään siellä sekä ihmiset että eläimet;

21. Sillä näin sano HERra HERra: jos minä lähetäisin ne neljä minun paha rangaistustan cuin on: miecka nälkä ja pahat pedot ja rutto Jerusalemijn häwittämän siellä sekä ihmiset että eläimet.

21. Sille nin sanopi HERRA Jumala/ Jos mine leheteisin ne Nelie minun Paha Rangaistustani/ quin on/ Miecka/ Nelke/ pahat Pedhot ia Ruttotaudhin Jerusalemin ylitze. Nin/ ette mine sielle cadhotaisin seke Inhimiset ette Eleimet/ (Sillä niin sanoopi HERRA Jumala/ Jos minä lähettäisin ne neljä minun pahaa rangaistustani/ kuin on/ Miekka/ nälkä/ pahat pedot ja ruttotaudin Jerusalemin ylitse. Niin/ että minä siellä kadottaisin sekä ihmiset että eläimet/)

22. Mutta katso, sinne on jäävä jäljelle pelastuneita, poikia ja tyttäriä, jotka viedään pois. Katso, ne tulevat teidän luoksenne, ja te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa ja tulette lohdutetuiksi siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille, kaikesta, minkä olen sille tuottanut.

22. Ja katsos, niin pitää muutamia sinne jätetyitä kirvoitettaman, poikia ja tyttäriä; ja katso, heidän pitää tuleman tänne teidän tykönne, että teidän pitää näkemän, kuinka heidän käy, ja lohduttaman teitä sen onnettomuuden tähden, jonka minä Jerusalemille olen antanut tulla, ja kaikkein muiden tähden, jotka minä olen antanut tulla heidän päällensä.

22. Cadzos nijn pitä muutamita sinne jätetyitä kirwotettaman jotca poikia ja tyttäritä sieldä johdattaman pitä ja tuleman tänne teidän tygön että teidän pitä näkemän cuinga heidän käy ja lohduttaman teitä sen onnettomuden tähden jonga minä Jerusalemille olen andanut tulla ja caickein muiden tähden cuin minä olen andanut tulla heidän päällens.

22. Catzo/ nin mutomat sielle siselle pidheis ietettemen/ iotca Poiat ia Tytteret sielde pidheis vloswiemen/ ia tulla tenne teiden tygen. Ette te näkisit quinga heiden keuis/ ia lohutaisit teiten sen Onnettomudhen päle/ ionga mine Jerusalemin ylitze olen andanut tulla/ ynne caikein muidhen cansa/ quin mine heiden ylitzens olen andanut tulla. (Katso/ niin muutamat siellä sisällä pitäisi jätettämän/ jotka pojat ja tyttäret sieltä pitäisi uloswiemän/ ja tulla tänne teidän tykönne. Että te näkisit kuinka heidän käwisi/ ja lohduttaisit teitän sen onnettomuuden päälle/ jonka minä Jerusalemin ylitse olen antanut tulla/ ynnä kaikkein muiden kanssa/ kuin minä heidän ylitsensä olen antanut tulla.)

23. He lohduttavat teitä, kun näette heidän vaelluksensa ja tekonsa. Ja te tulette tietämään, etten minä syyttä ole tehnyt sitä kaikkea, minkä olen sille tehnyt; sanoo Herra, Herra.

23. He pitää oleman teidän lohdutuksenne, kuin te saatte nähdä, kuinka heidän käy, ja taidatte ymmärtää, etten minä ilman syytä tehnyt ole kaikkia, mitä minä siellä tehnyt olen, sanoo Herra, Herra.

23. He pitä oleman teidän lohdutuxen cosca te saatte nähdä cuinga heidän käy ja taidat ymmärtä etten minä ilman syytä tehnyt ole mitä minä siellä tehnyt olen sano HERra HERra.

23. Ne pite teiden lohutoxen oleman/ coska te saatta nähdä quinga heiden keupi/ ia taidhat ymmerdhe/ ettei mine ilman syyte tehnyt ole/ mite mine sielle sisellä tehnyt olen/ sanopi HERRA Jumala. (Niin pitää teidän lohdutuksen oleman/ koska te saatte nähdä kuinka heidän käypi/ ja taidat ymmärtää/ ettei minä ilman syytä tehnyt ole/ mitä minä siellä sisällä tehnyt olen/ sanoopi HERRA Jumala.)