33 luku

Kansa saa käskyn lähteä liikkeelle. Mooses rukoilee Herraa käymään sen kanssa.

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: Lähde täältä ja vaella, sinä ja kansa, jonka olet johdattanut Egyptin maasta, siihen maahan, jonka minä olen vannoen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan sen.'

1. Ja Herra puhui Mosekselle: mene täältä, sinä ja kansa, jonkas johdatit Egyptin maalta, sille maalle, kuin minä vannoin Abrahamille, Isaakille ja Jakobille, sanoen: sinun siemenelles minä sen annan,

1. JA HERra puhui Mosexelle: mene tääldä sinä ja Canssa jongas johdatit Egyptin maalda sille maalle cuin minä wannoin Abrahamille Isaachille ja Jacobille sanoden: sinun siemenelles minä sen annan.

2. Ja minä lähetän enkelin sinun edelläsi ja karkoitan pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset,

2. Ja lähetän sinun edelläs enkelin, ja ajan pois Kanaanealaiset, Amorilaiset, ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, Heviläiset, ja Jebusilaiset,

2. Ja lähetän sinun edelles Engelin ja ajan pois Cananerin Amorrerin Hetherin Phereserin Hewerin ja Jebuserin.

3. että tulisit siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Sillä minä en itse vaella sinun kanssasi, koska olet niskurikansa, etten minä sinua tiellä hukuttaisi.

3. Sille maalle, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa; sillä en minä mene sinun kanssas, sillä sinä olet niskuri kansa, etten minä sinua joskus tieltä hukuttaisi.

3. Sille maalle josa riesca ja hunaja wuota: sillä en minä mene sinun cansas sillä sinä olet niscuri Canssa etten minä teitä joscus tiellä hucutais.

4. Kun kansa kuuli tämän kovan puheen, tulivat he murheellisiksi, eikä yksikään pukenut koristuksiaan yllensä.

4. Koska kansa kuuli tämän pahan puheen, tulivat he surulliseksi, ja ei yksikään pukenut kaunistusta yllensä.

4. Cosca Canssa cuuli tämän pahan puhen tulit he surullisexi ja ei yxikän pukenut caunistusta päällens.

5. Ja Herra sanoi Moosekselle: Sano israelilaisille: Te olette niskurikansa. Jos minä silmänräpäyksenkään vaeltaisin sinun keskelläsi, minä hukuttaisin sinut. Riisu nyt koristuksesi yltäsi, niin minä ajattelen, mitä sinulle tekisin.

5. Ja Herra sanoi Mosekselle: sano Israelin lapsille: te olette niskurikansa, minä tulen äkisti sinun päälles, ja hukutan sinun; riisu siis nyt kaunistukses sinultas, että minä tietäisin, mitä minä sinulle tekisin.

5. HERra sanoi Mosexelle: sanos Israelin lapsille: te oletta niscuri Canssa minä äkistä tulen sinun päälles ja hucutan sinun rijsu sijs nyt caunistuxes sinuldas että minä tiedäisin mitä minä sinulle tekisin.

6. Niin israelilaiset riisuivat koristuksensa ja olivat Hoorebin vuoren luota lähtien ilman niitä.

6. Niin riisuivat Israelin lapset kaunistuksensa Horebin vuoren tykönä.

6. Nijn rijsuit Israelin lapset caunistuxens Horebin wuoren tykönä.

7. Mutta Mooses otti majan ja pystytti sen leirin ulkopuolelle, jonkun matkan päähän leiristä, ja kutsui sen ilmestysmajaksi; ja jokaisen, jolla oli kysyttävää Herralta, oli mentävä ilmestysmajalle, leirin ulkopuolelle.

7. Moses myös otti majan ja pani sen ylös kauvas leiristä, ja kutsui sen seurakunnan majaksi: ja kuka ikänänsä tahtoi kysyä Herralta, hänen piti menemän seurakunnan majan tykö, joka oli ulkona leiristä.

7. Mutta Moses otti majan ja pani sen ylös cauwas leiristä ja cudzui sen seuracunnan majaxi. Ja cucaikänäns tahdoi kysyä HERralle hänen piti menemän seuracunnan majan tygö joca oli ulcona leiristä.

8. Ja kun Mooses lähti majalle, nousi koko kansa, ja kukin asettui majansa ovelle ja katseli Mooseksen jälkeen, kunnes hän oli mennyt majaan.

8. Ja tapahtui, koska Moses meni majan tykö, niin nousi kaikki kansa, ja itsekukin seisoi majansa ovella, ja he katselivat Moseksen jälkeen siihen asti, että hän tuli majaan.

8. Ja tapahtui cosca Moses meni majan tygö nijn nousi caicki Canssa ja idzecukin seisoi majans owella ja cadzelit Mosexen jälken sijhen asti että hän tuli majaan.

9. Ja aina kun Mooses meni majaan, laskeutui pilvenpatsas ja seisahtui majan ovelle; ja Herra puhutteli Moosesta.

9. Ja tapahtui, koska Moses tuli majaan, tuli pilven patsas alas, ja seisoi majan ovella: ja puhutteli Mosesta.

9. Ja cosca Moses tuli majaan tuli pilwen padzas alas ja seisoi majan owella ja puhutteli Mosesta.

10. Ja kaikki kansa näki pilvenpatsaan seisovan majan ovella; niin kaikki kansa nousi, ja he kumartuivat itsekukin majansa ovella.

10. Ja koska kaikki kansa näki pilven patsaan seisovan majan oven edessä, niin kaikki kansa nousi ja itsekukin kumarsi itsensä majan ovella.

10. Ja caicki Canssa näki pilwen padzan seisowan majan owen edes nijn caicki Canssa nousit ja idzecukin cumarsi majan owella.

11. Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista. Sitten Mooses palasi takaisin leiriin; mutta Joosua, Nuunin poika, hänen apumiehensä ja palvelijansa, ei poistunut majasta.

11. Ja Herra puhutteli Mosesta kasvosta niin kasvoon, niinkuin joku ystävätänsä puhuttelee. Ja koska hän palasi leiriin, niin hänen palveliansa Josua Nunin poika, nuorukainen ei lähtenyt majasta.

11. Ja HERra puhutteli Mosesta caswosta nijn caswoon nijncuin jocu ystäwätäns puhuttele. Ja cosca hän palais leirijn nijn hänen palwelians Josua Nunin poica se nuorucainen ei lähtenyt majasta.

12. Ja Mooses sanoi Herralle: Katso, sinä sanot minulle: 'Johdata tämä kansa sinne', mutta et ole ilmoittanut minulle, kenen sinä lähetät minun kanssani. Ja kuitenkin sinä sanoit: 'Minä tunnen sinut nimeltäsi, ja sinä olet myös saanut armon minun silmieni edessä.'

12. Ja Moses sanoi Herralle: katso, sinä sanot minulle: johdata tämä kansa, ja et sinä ilmoittanut, kenenkä sinä lähetät minun kanssani; ja kuitenkin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun nimeltäs, ja sinä olet myös armon löytänyt minun edessäni.

12. JA Moses sanoi HERralle: cadzo sinä sanot minulle: johdata tämä Canssa ja et sinä ilmoittanut minulle kenengä sinä lähetät minun cansani. Ja cuitengin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun nimeldäs ja sinä olet myös armon löytänyt minun edesäni.

13. Jos siis olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin ilmoita minulle tiesi, että tulisin tuntemaan sinut ja tietäisin saaneeni armon sinun silmiesi edessä; ja katso: tämä kansa on sinun kansasi.

13. Nyt siis, jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edessäs, niin osota nyt minulle sinun ties, että minä sinut tuntisin ja löytäisin armon sinun edessäs: ja katso kuitenkin, että tämä väki on sinun kansas.

13. Nyt sijs jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edesäs nijn osota nyt minulle sinun ties että minä sinun tundisin ja löytäisin armon sinun edesäs. Ja cadzo cuitengin että tämä wäki on sinun Canssas.

14. Hän sanoi: Pitäisikö minun kasvojeni käymän sinun kanssasi ja minun viemän sinut lepoon?

14. Ja hän sanoi: minun kasvoni käy sinun edelläs, ja minä annan sinulle levon.

14. Ja hän sanoi: minun caswoni käy sinun edelläs sillä minä johdatan sinun.

15. Hän vastasi hänelle: Elleivät sinun kasvosi käy meidän kanssamme, niin älä johdata meitä täältä pois.

15. Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun kasvos käy edellä, niin älä vie meitä tästä pois.

15. Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun caswos käy edellä nijn älä wie meitä tästä pois.

16. Sillä mistä muutoin tiedetään, että minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, minä ja sinun kansasi, ellei siitä, että sinä käyt meidän kanssamme, niin että me, minä ja sinun kansasi, olemme erikoiset kaikkien kansojen joukossa, jotka maan päällä ovat?

16. Ja mistä se tässä tietää saadaan, että minä ja sinun kansas olemme löytäneet armon sinun edessäs? Eikö, koskas vaellat meidän kanssamme? että me eroitettaisiin, minä ja sinun kansas, kaikista kansoista, jotka ovat maan piirin päällä.

16. Ja mistä se tätä tietä saadan että minä ja sinun kanssas olen löytänyt armon sinun edesäs? eikö coscas waellat meidän cansam? Ja minä ja sinun Canssas ylistetän caikista Canssoista jotca owat maan pijrin päällä.

17. Herra vastasi Moosekselle: Mitä sinä nyt pyydät, sen minä myös teen; sillä sinä olet saanut armon minun silmieni edessä, ja minä tunnen sinut nimeltäsi.

17. Ja Herra sanoi Mosekselle: Ja minä myös tämän teen, niinkuin sinä sanoit; sillä sinä olet löytänyt armon minun edessäni, ja minä tunnen sinun nimeltäs.

17. Ja HERra sanoi Mosexelle: Ja minä myös tämän teen cuin sinä sanoit: sillä sinä olet löytänyt armon minun edesäni ja minä tunnen sinun nimeldäs.

18. Silloin hän sanoi: Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi.

18. Mutta hän sanoi: osota siis minulle sinun kunnias.

18. Mutta hän sanoi: osota sijs minulle sinun cunnias.

19. Hän vastasi: Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimen 'Herra' sinun edessäsi. Ja minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan.

19. Ja hän vastasi: minä annan kaikki minun hyvyyteni käydä sinun kasvois edellä, ja tahdon saarnata Herran nimeä sinun edessäs. Ja minä armaitsen, ja olen laupias, jolle minä laupias olen.

19. Joca wastais: minä annan caicki minun hywyden käydä sinun caswos edellä ja saarnatta HERran nime sinun edesäs. Ja minä armaidzen ketä minä armaidzen ja olen laupias jolle minä laupias olen.

20. Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.

20. Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun kasvojani; sillä ei yksikään ihminen, joka minun näkee, taida elää.

20. Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun caswoni: sillä ei yxikän ihminen joca minun näke taida elä.

21. Sitten Herra sanoi: Katso, tässä on paikka minun läheisyydessäni; astu tuohon kalliolle.

21. Vielä sanoi Herra: katsos, sia on minun tykönäni: siellä pitää sinun seisoman kalliolla.

21. Wielä sanoi HERra: cadzos sia on minun tykönäni: siellä pitä sinun seisoman calliolla.

22. Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.

22. Ja pitää tapahtuman, koska minun kunniani vaeltaa ohitse, niin minä panen sinun kallion rotkoon, ja minä peitän sinun minun kädelläni niinkauvan kuin minä vaellan ohitse.

22. Ja pitä tapahtuman cosca minun cunnian sinun edelläs waelda nijn minä panen sinun callion rotcoon. Ja minä peitän sinun minun kädellän nijncauwan cuin minä waellan ohidze.

23. Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa.

23. Sitte koska minä otan pois minun käteni, saat sinä nähdä minun takaa; vaan minun kasvojani ei taideta nähdä.

23. Sijtte cosca minä otan pois minun käteni saat sinä nähdä minun taca waan minun caswon ei taita nähtä.