22 luku

Omistusoikeutta koskevia ynnä muita lakeja.

1. Jos joku varastaa härän tai lampaan ja teurastaa tahi myy sen, antakoon viisi raavasta yhdestä härästä ja neljä lammasta yhdestä lampaasta.

1. Jos joku varastaa härjän taikka lampaan ja teurastaa eli myy sen; hänen pitää antaman viisi härkää yhdestä härjästä, ja neljä lammasta yhdestä lampaasta.

1. JOs jocu warasta härjän taicka lamban ja teurasta eli myy sen hänen pitä andaman wijsi härkä yhdestä härjästä ja neljä lammast yhdestä lambasta.

2. Jos varas tavataan murtautumasta sisälle ja lyödään kuoliaaksi, ei tappaja ole vereen vikapää.

2. Jos varas käsitetään, koska hän itsensä sisälle kangottaa, ja hän lyödään kuoliaaksi, niin ei pidä tappajan vereen vikapään oleman.

2. JOs waras käsitetän cosca hän idzens sisälle cangotta ja hän lyödän cuoliaxi: nijn ei pidä tappajan wereen wicapään oleman.

3. Mutta jos aurinko jo oli noussut, niin tappaja on vereen vikapää. Varas maksakoon korvauksen; mutta jos hänellä ei ole mitään, niin myytäköön hänet varastamansa tavaran korvaukseksi.

3. Vaan jos aurinko on noussut hänen ylitsensä, niin pitää tappajan kuolemaan vikapään oleman: kaiketi pitää hänen jällensä maksaman; jollei hänellä ole varaa, niin myytäkään hän varkautensa tähden.

3. Waan jos auringo on nosnut nijn pitä tappajan cuolemaan wicapään oleman.

4. Jos varastettu eläin, olipa se härkä, aasi tai lammas, tavataan hänen hallustaan elävänä, niin korvatkoon sen kaksinkertaisesti.

4. Jos varkaan kappale löydetään täydellisesti hänen tyköänsä, härkä, aasi, eli lammas; niin pitää hänen jällensä kaksikertaisesti maksaman.

4. Warcan pitä jällens maxaman jollei hänellä ole wara nijn myytäkän hän warcaudens tähden. Jos warcan cappale löytän eläwänä hänen tyköns härkä Asi eli lammas nijn pitä hänen jällens caxikertaisest maxaman.

5. Jos joku turmelee toiselta pellon tai viinitarhan päästämällä siihen karjansa ja syöttämällä sitä toisen pellossa, antakoon korvaukseksi peltonsa tai viinitarhansa parhaimman kasvun.

5. Jos joku syöttää toisen pellon eli viinamäen, niin että hän päästää sisälle karjansa, ja syöttää toisen pellossa, hänen pitää siitä parhaasta, kuin hänen omassa pellossansa eli viinamäessänsä löydetään maksaman.

5. JOs jocu wahingon teke toisen pellos eli wijnamäes nijn että hän päästä carjans ja wahingota teke toisen pellos hänen pitä sijtä parhasta cuin hänen omasa pellosans eli wijnamäesäns löytän maxaman.

6. Jos tuli pääsee irti ja tarttuu orjantappuroihin ja jos kuhilaat tai vilja tai pelto palaa, niin korvatkoon vahingon se, joka on kulovalkean sytyttänyt.

6. Jos valkia vallallensa pääsee, ja orjantappuroihin syttyy, niin että kykäät eli laiho, eli pelto poltetaan, niin sen pitää maksaman, kuin valkian päästi.

6. JOs walkia wallallens pääse ja orjantappuroihin sytty nijn että kykät eli laiho joca wielä ottamata on eli peldo poldetan nijn sen pitä maxaman cuin walkian päästi.

7. Jos joku antaa toiselle rahaa tai tavaraa säilytettäväksi ja se varastetaan tämän talosta, niin varas, jos hänet tavataan, korvatkoon sen kaksinkertaisesti.

7. Jos joku antaa lähimmäisellensä rahaa, eli muuta kalua kätköön, ja se varastetaan hänen huoneestansa: jos se varas löydetään, niin hänen pitää sen kaksikertaisesti maksaman.

7. JOs jocu anda lähimmäisellens raha eli muuta calua kätköön ja se warastetan hänen huonestans: jos se waras löytän nijn hänen pitä sen caxikertaisest maxaman.

8. Mutta jos varasta ei tavata, astukoon talon omistaja Jumalan eteen ja vannokoon, ettei hän ole kädellänsä kajonnut toisen omaan.

8. Ja jos ei varas löydetä, niin pitää huoneen isäntä tuotaman tuomarien eteen vannotettaa, jos ei hän ole käsiänsä satuttanut lähimmäisensä kaluun.

8. Ja jos ei waras löytä nijn pitä huonen isännän tuotaman jumalitten eteen jos ei hän ole käsiäns satuttanut lähimmäisens caluun.

9. Jokaisessa anastusasiassa, koskipa se härkää tai aasia tai lammasta tai vaatetta tai mitä tahansa kadonnutta, josta joku sanoo: 'Tämä se on', tulkoon kummankin asia Jumalan eteen; ja se, jonka Jumala tuomitsee syylliseksi, korvatkoon toiselle kaksinkertaisesti.

9. Kaiken väärän asian tähden härjästä eli aasista, taikka lampaasta, eli vaatteesta ja kaiken sen tähden kuin pois tullut on, josta joku sanoo: tämä se on, niin pitää heidän molempain asiansa tuleman tuomarien eteen; jonka tuomarit vikapääksi löytävät, sen pitää lähimmäisellensä kaksikertaisesti maksaman.

9. JOs jocu soimu on härjäst eli Asist taicka lambast eli waattest eli jongun muun tähden cuin on tullut pois nijn pitä heidän molembain asians tuleman jumalitten eteen cumman jumalat wicapääxi löytäwät sen pitä lähimmäisellens caxikertaisest maxaman.

10. Jos joku antaa toiselle aasin tai härän tai lampaan tai minkä eläimen tahansa säilytettäväksi ja se kuolee tai vahingoittuu tai ryöstetään pois kenenkään näkemättä,

10. Jos joku antaa lähimmäisellensä aasin, eli härjän, eli lampaan, taikka mikä eläin se olis, tähteelle, ja se kuolee, taikka saa muutoin vamman, taikka ajetaan pois, ettei yksikään sitä näe:

10. JOs jocu anda lähimmäisellens Asin eli härjän eli lamban taicka mikä eläin se olis tähdelle ja se cuole taicka saa muutoin wamman taicka ajetan pois ettei yxikän sitä näe/

11. niin vala Herran edessä ratkaiskoon heidän välillään, onko toinen kädellänsä kajonnut toisen omaan; omistaja hyväksyköön valan, ja toinen olkoon korvauksesta vapaa.

11. Niin pitää valan heidän molempain välillänsä käymän Herran kautta, ettei hän ole satuttanut kättänsä lähimmäisensä kaluun; ja sen jonka kalu oma oli, pitää siihen tyytymän, ja toisen ei pidä sitä maksaman.

11. Nijn pitä walan heidän molembain wälilläns käymän HERran cautta ettei hän ole satuttanut kättäns lähimmäisens caluun. Ja sen jonga calu oma oli pitä sijhen walaan tytymän. Ja toisen ei pidä sitä maxaman.

12. Mutta jos se on häneltä varastettu, korvatkoon sen omistajalle.

12. Jos varas sen varastaa häneltä, niin pitää hänen sen maksaman sen isännälle.

12. Jos waras sen warasta häneldä nijn pitä hänen sen maxaman Isännälle.

13. Jos se on raadeltu, tuokoon sen esiin todistukseksi, eikä hänen tarvitse raadeltua korvata.

13. Mutta jos se raadeltu on, niin pitää hänen todistajat tuoman, ja ei mitään jälleen antaman.

13. Mutta jos se raadeldu on nijn pitä hänen todistajat tuoman ja ei mitän jällens andaman.

14. Jos joku lainaa toiselta elukan ja se vahingoittuu tai kuolee eikä sen omistaja ole saapuvilla, korvatkoon sen.

14. Jos joku ottaa lainaksi lähimmäiseltänsä, ja se tulee rivinomaksi eli kuolee, niin ettei sen isäntä ole läsnä, niin hänen pitää sen kokonansa maksaman.

14. JOs jocu otta lainaxi lähimmäiseldäns ja se tule riwinomaxi eli cuole nijn ettei sen Isändä ole läsnä nijn hänen pitä sen maxaman.

15. Jos sen omistaja on saapuvilla, ei tarvitse korvausta maksaa; jos se oli vuokralla, olkoon vuokra korvauksena.

15. Mutta jos sen isäntä on siihen tykönä, niin ei hänen pidä sitä maksaman; jos se palkalla oli, niin saakoon palkkansa.

15. Mutta jos sen Isändä on sijnä tykönä nijn ei hänen pidä sitä maxaman: että hän sen rahallans palcannut on.

16. Jos joku viettelee neitsyen, joka ei ole kihlattu, ja makaa hänet, maksakoon hänestä morsiamenhinnan ja ottakoon hänet vaimokseen.

16. Jos joku viettelee neitseen, joka ei vielä ole kihlattu, ja makaa hänen, sen pitää kaiketi hänelle antaman huomenlahjan, ja ottaman hänen emännäksensä.

16. JOs jocu wiettele neidzen joca ei wielä ole kihlattu ja maca hänen sen pitä hänelle andaman huomenlahjan ja ottaman hänen emännäxens.

17. Jos isä kieltäytyy antamasta häntä hänelle, maksakoon mies rahassa morsiamenhinnan niinkuin neitsyestä.

17. Jos hänen isänsä ei tahdo häntä antaa hänelle, niin hänen pitää antaman rahaa, niin paljo kuin neitseen huomenlahja on.

17. Jos hänen Isäns ei suo händä hänelle nijn hänen pitä andaman raha nijn paljo cuin neidzen huomenlahja on.

18. Velhonaisen älä salli elää.

18. Velhonaista ei sinun pidä salliman elää.

18. WElhonaisia ei sinun pidä salliman elä.

19. Jokainen, joka sekaantuu eläimeen, rangaistakoon kuolemalla.

19. Joka järjettömäin luontokappalten kanssa yhteyntyy, sen pitää totisesti kuoleman.

19. Joca järjettömäin luondocappalden cansa yhteyndy hänen pitä totisest cuoleman.

20. Joka uhraa muille jumalille kuin Herralle, ainoalle, olkoon vihitty tuhon omaksi.

20. Se joka uhraa jumalille, ja ei ainoalle Herralle, hänen pitää kirottu oleman.

20. Se joca uhra jumalille ja ei ainoalle HERralle hänen pitä kirottu oleman.

21. Älä sorra äläkä ahdista muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa.

21. Muukalaisia ei sinun pidä ahdistaman, eikä myös polkuna pitämän: sillä te olette myös olleet muukalaisna Egyptin maalla.

21. MUucalaisia ei sinun pidä ryöstämän eikä myös polcuna pitämän sillä te oletta myös ollet muucalaisna Egyptin maalla.

22. Älkää sortako leskeä tai orpoa.

22. Ei teidän pidä yhtään leskeä eli orpolasta murheelliseksi saattaman.

22. EI teidän pidä yhtän leske eli orwoilasta murhelisexi saattaman.

23. Sillä jos sinä sorrat heitä ja he huutavat minua avuksensa, niin minä totisesti kuulen heidän huutonsa,

23. Koska sinä jonkun heistä murheelliseksi saatat: jos hän hartaasti huutaa minun tyköni, niin minä tahdon totisesti kuulla hänen huutonsa.

23. Jos sinä heitä murhelisexi saatat nijn he huutawat minun tygöni ja minä cuulen heidän huutons.

24. ja minun vihani syttyy, ja minä surmaan teidät miekalla, niin että teidän vaimonne joutuvat leskiksi ja lapsenne orvoiksi.

24. Ja minun vihani julmistuu, niin että minä tapan heidät miekalla; ja teidän emäntänne pitää tuleman leskiksi, ja teidän lapsenne orvoiksi.

24. Ja minun wihan julmistu nijn että minä tapan teidän miecalla ja teidän emändän pitä tuleman leskixi ja teidän lapsen orwoixi.

25. Jos lainaat rahaa jollekin minun kansastani, jollekin köyhälle, joka on sinun luonasi, niin älä menettele koronkiskurin tavoin häntä kohtaan. Älkää panko korkoa hänen maksettavakseen.

25. Koska sinä lainaat minun kansalleni rahaa, köyhälle kuin sinun tykönäs on, ei sinun pidä oleman häntä vastaan niinkuin kasvon ottaja, eli korkoa hänen päällensä paneman.

25. COsca sinä lainat minun Canssalleni raha köyhälle cuin sinun tykönäs on ei sinun pidä angaran oleman händä wastan hänelle wahingoxi eli caswoja waatiman.

26. Jos sinä olet lähimmäiseltäsi ottanut pantiksi vaipan, anna se hänelle takaisin, ennenkuin aurinko laskee;

26. Koska sinä lähimmäiseltäs vaatteet otat pantiksi, niin sinun pitää antaman sen hänelle jällensä, ennen kuin aurinko laskee.

26. COsca sinä lähimmäiseldäs waatten otat pandixi nijn sinun pitä andaman sen hänelle jällens ennen cuin auringo laske.

27. sillä se on hänen ainoa peitteensä, johon hän käärii ruumiinsa. Missä hän muutoin makaisi? Ja jos hän huutaa minua avukseen, kuulen minä häntä, sillä minä olen laupias.

27. Sillä se on hänen ainoa verhonsa, ja vaate hänen ihollansa: missästä hän makais? Ja tapahtuu, että hän huutaa minun tyköni, niin minä kuulen häntä; sillä minä olen laupias.

27. Sillä hänen waattens on hänen ihons ainoa werho josa hän lepä. Jos hän huuta minun tygöni nijn minä cuulen händä sillä minä olen laupias.

28. Jumalaa älä herjaa, ja kansasi ruhtinasta älä kiroa.

28. Tuomareita ei sinun pidä kiroileman, ja ylimmäistä sinun kansassas ei sinun pidä sadatteleman.

28. JUmalita ei sinun pidä kiroileman ja sitä ylimmäistä sinun Canssasas ei sinun pidä häwäisemän.

29. Älä viivyttele antamasta antia vilja- ja mehusatosi runsaudesta. Esikoinen pojistasi anna minulle.

29. Sinun uutistas ja pisarias ei sinun pidä viivyttelemän. Esikoisen sinun pojistas pitää sinun antaman minulle.

29. SInun utistas ja pisaroitas ei sinun pidä wijwyttelemän. Esicoisen sinun pojistas pitä sinun andaman minulle.

30. Samoin tee raavaittesi ja lampaittesi ensiksisyntyneelle. Seitsemän päivää se olkoon emänsä kanssa; kahdeksantena päivänä anna se minulle.

30. Niin pitää myös sinun tekemän härkäis ja lammastes kanssa. Seitsemän päivää anna heidän olla emäinsä tykönä, kahdeksantena päivänä pitää sinun sen antaman minulle.

30. Nijn pitä myös sinun tekemän härkäis ja lammastes cansa. Seidzemen päiwä anna heidän olla emäins tykönä cahdexandena päiwänä pitä sinun sen andaman minulle.

31. Ja te olkaa minulle pyhä kansa. Älkää syökö kedolla raadellun eläimen lihaa, vaan heittäkää se koirille.

31. Teidän pitää oleman pyhä kansa minulle. Sentähden ei teidän pidä syömän lihaa, joka metsän pedoilta raadeltu on, mutta heittämän sen koirille.

31. Teidän pitä oleman pyhä Canssa minulle. Sentähden ei teidän pidä syömän liha joca medzän pedoilda raadeldu on mutta heittämän sen coirille.