36 luku

Selofhadin tyttärien perintöosuutta koskevia lisämääräyksiä.

1. Silloin Gileadin, Maakirin pojan, Manassen pojanpojan, suvun perhekuntapäämiehet, jotka olivat Joosefin poikien sukua, astuivat esiin ja puhuivat Moosekselle ja ruhtinaille, israelilaisten perhekunta-päämiehille,

1. Ja ylimmäiset isät, Gileadin lasten suvusta, Makirin pojan, joka oli Manassen poika, Josephin lasten suvusta, kävivät edes, ja puhuivat Moseksen ja Israelin lasten ylimmäisten edessä,

1. JA ylimmäiset Isät Gileadin lasten sugust Machirin pojan joca oli Manassen poica Josephin lasten sugusta käwit edes ja puhuit Mosexen ja Israelin lasten ylimmäisten Isäin päämiesten edes

2. ja sanoivat: Herra käski herrani jakaa sen maan arvalla israelilaisille perintöosaksi, ja herrani sai käskyn Herralta antaa Selofhadin, meidän veljemme, perintöosan hänen tyttärillensä.

2. Ja sanoivat: Herra käski minun Herrani jakaa maan arvalla Israelin lapsille perittäväksi. Ja sinä minun Herrani olet käskenyt Herran kautta, meidän veljemme Zelophkadin perimyksen antaa hänen tyttärillensä:

2. Ja sanoit: Herra HERra käski jacaman maan Israelin lapsille arwalla perittäwäxi. Ja sinä minun Herran olet käskenyt HERran cautta meidän weljem Zelaphehadin perimyxen anda hänen tyttärillens.

3. Mutta jos he joutuvat vaimoiksi joillekin israelilaisten muiden heimojen pojista, niin heidän perintöosansa siirtyy pois meidän isiemme perintöosasta ja liitetään sen sukukunnan perintöosaan, johon he tulevat kuulumaan, mutta meidän perintöosamme vähenee.

3. Jos joku Israelin suvusta ottaa heitä emännäksensä, niin tulee heidän perintönsä vähemmäksi, meidän isäimme perinnöstä, ja tulee sen suvun perimyksen tykö, kuhunka he tulevat, ja niin tulee meidän perimyksemme arpa vähennetyksi.

3. Jos jocu Israelin sugusta otta heitä emännäxens nijn tule meidän Isäin perimys wähemmäxi ja nijn paljon cuin he saawat tule sen sugun perimyxen tygö cuhunga he tulewat ja nijn tule meidän perimyxem arpa wähetyxi.

4. Ja kun israelilaisten riemuvuosi tulee, niin heidän perintöosansa lisätään sen sukukunnan perintöosaan, johon he tulevat kuulumaan, mutta meidän isiemme sukukunnan perintöosasta vähentyy heidän perintöosansa.

4. Kuin Israelin lasten ilovuosi tulee, niin tulee heidän perintöosansa sen suvun perimykseen, johonka he tulevat, niin tulee meidän isäimme perimys vähennetyksi, heidän perinnöksestänsä.

4. Cosca Israelin lasten ilowuosi tule nijn tule heidän perindöosans sen sugun perimyxeen johonga he tulewat nijn tule meidän Isäim perimys wähetyxi nijn paljo cuin he saawat.

5. Silloin Mooses sääti israelilaisille Herran käskyn mukaan, sanoen: Joosefilaisten sukukunta puhuu oikein.

5. Niin käski Moses Israelin lapsille Herran käskyn jälkeen, ja sanoi: Josephin lasten suku on oikein puhunut.

5. NIin käski Moses Israelin lapsille HERran käskyn jälken ja sanoi: Josephin lasten sucu on oikein puhunut.

6. Näin Herra säätää Selofhadin tyttäristä: Menkööt he vaimoiksi kenelle tahtovat, kunhan vain menevät vaimoiksi johonkin isänsä sukukunnan sukuun.

6. Tämä on se minkä Herra käski Zelophkadin tyttärille ja sanoi: huolkaan kellenkä tahtovat, kuitenkin niin, että he huolevat isäinsä sukukunnan langoille,

6. Tämä on se cuin HERra käske Zelaphehadin tyttärille ja sano: huolcan kellengä he tahtowat cuitengin nijn että he huolewat Isäns sucucunnan langoudesta.

7. Sillä älköön israelilaisilla perintöosa siirtykö sukukunnasta toiseen, vaan israelilaiset säilyttäkööt kukin isiensä sukukunnan perintöosan.

7. Ettei Israelin lasten perimys menisi yhdestä suvusta niin toiseen; sillä jokainen Israelin lasten seassa pitää riippuman kiinni isäinsä sukukunnan perimyksessä.

7. Ettei Israelin lasten perimys langeis yhdestä sugusta nijn toiseen: sillä jocainen Israelin lasten seas pitä rippuman kijnni heidän Isäins sucucunnan perimyxes.

8. Mutta jokainen tytär, joka saa perintöosan israelilaisten sukukunnissa, menköön vaimoksi johonkin isänsä sukukunnan sukuun, että israelilaiset saisivat periä kukin isiensä perintöosan

8. Ja kaikki tyttäret, joilla perimys on Israelin lasten suvussa, pitää huoleman jollekulle isänsä suvun langolle, että jokainen Israelin lasten seassa pitäis isänsä perimyksen,

8. Ja caicki tyttäret joilla perimys on Israelin lasten sugus pitä huoleman hänen Isäns sugun langolle että jocainen Israelin lasten seas pidäis Isäns perimyxen.

9. ja ettei perintöosa siirtyisi sukukunnasta toiseen, vaan israelilaisten sukukunnat säilyttäisivät kukin perintöosansa.

9. Ja ettei perintöosa menisi yhdestä sukukunnasta toiseen; vaan jokainen riippukaan omassa perimyksessänsä Israelin lasten sukuin seassa.

9. Ja ettei yxi perindöosa langeis yhdestä sucucunnasta toiseen mutta jocainen pysykön omas perimyxesäns Israelin lasten sucuin seas.

10. Niinkuin Herra Moosekselle käskyn antoi, niin Selofhadin tyttäret tekivät.

10. Niinkuin Herra käski Mosekselle, niin tekivät Zelophkadin tyttäret:

10. Nijncuin HERra käski Mosexelle nijn teit Zelaphehadin tyttäret.

11. Ja Mahla, Tirsa, Hogla, Milka ja Nooga, Selofhadin tyttäret, menivät vaimoiksi setiensä pojille.

11. Makla, Tirtsa, Hogla, Milka, Noa, Zelophkadin tyttäret, huolivat setäinsä pojille.

11. Mahela Tirza Haghla Milca Noa ja huolit oman Isäns weljein lapsille.

12. Joosefin pojan Manassen poikien sukuihin he menivät vaimoiksi; ja niin heidän perintöosansa jäi heidän isänsä suvun sukukuntaan.

12. Ja tulivat emänniksi niille, jotka olivat Manassen Josephin pojan suvusta; niin pysyi heidän perimyksensä sillänsä lankoudessansa, heidän isänsä sukukunnassa.

12. Manassen lasten sugusta Josephin pojan nijn pysyi heidän perimyxens silläns langoudesans ja heidän Isäns sucucunnas.

13. Nämä ovat ne käskyt ja säädökset, jotka Herra Mooseksen kautta antoi israelilaisille Mooabin arolla Jordanin rannalla, Jerikon kohdalla.

13. Nämät ovat ne käskyt ja oikeudet, joita Herra Moseksen kautta käski Israelin lapsille, Moabin kedoilla, Jordanin tykönä, Jerihon kohdalla.

13. Nämät owat ne käskyt ja oikeudet joita HERra Mosexen cautta käski Israelin lapsille Moabiterein kedoilla Jordanin tykönä Jerihon cohdalla.