30 luku

Lupauksia koskeva laki.

1. Ja Mooses puhui israelilaisille kaiken, mitä Herra oli Mooseksen käskenyt puhua.

40. (H30:1) Ja Moses sanoi Israelin lapsille kaikki ne, mitä Herra hänelle käskenyt oli.

1. JA Moses sanoi Israelin lapsille caicki ne mitä HERra hänelle käskenyt oli.

2. Ja Mooses puhui Israelin sukukuntien päämiehille sanoen: Näin on Herra käskenyt:

1. (H30:2) Ja Moses puhui Israelin sukukuntain päämiehille, sanoen: tämä on se minkä Herra käski:

2. JA Moses puhui Israelin sucucundain päämiehille sanoden: tämä on se cuin HERra käski.

3. Jos joku tekee lupauksen Herralle tahi valalla vannoen sitoutuu kieltäytymään jostakin, älköön hän rikkoko sanaansa, vaan tehköön kaiken, mitä hänen suunsa on sanonut.

2. (H30:3) Jos mies lupaa lupauksen Herralle eli vannoo valan, sitoen sillä sielunsa, ei pidä hänen tekemän sanaansa turhaksi, vaan kaiken sen täyttämän, mikä hänen suustansa lähtenyt on.

3. Jos mies HERralle lupa eli wanno walan sitoden hänen sieluns ei pidä hänen tekemän sanans turhaxi waan caiken sen täyttämän cuin hänen suustans lähtenyt on.

4. Ja jos nainen ollessaan nuorena tyttönä isänsä kodissa tekee lupauksen Herralle tahi sitoutuu kieltäytymään jostakin

3. (H30:4) Ja jos vaimo lupaa lupauksen Herralle, sitoen itsensä, ollessansa vielä isänsä huoneessa nuoruudessansa,

4. Jos waimo lupa HERralle sitoden idzens ollesans wielä hänen Isäns huones hänen nuorudesans.

5. ja hänen isänsä kuulee hänen lupauksensa tai sitoumuksensa eikä hänen isänsä hänelle siitä mitään puhu, niin kaikki hänen lupauksensa ja kaikki hänen sitoumuksensa, joilla hän kieltäytyy jostakin, olkoot pätevät.

4. (H30:5) Ja hänen isänsä kuulee hänen lupauksensa ja valasiteensä, jolla hän on sielunsa sitonut, ja hänen isänsä on ääneti siihen: niin kaikki hänen lupauksensa on vahva, niin myös koko hänen valasiteensä, jolla hän on sielunsa sitonut, pitää vahvan oleman.

5. Ja hänen Isäns cuule hänen lupauxens ja hänen sieluns sitomuxen ja hänen Isäns on äneti sijhen nijn hänen lupauxens ja sieluns sitomuxen pitä wahwan oleman.

6. Mutta jos hänen isänsä kieltää häntä sinä päivänä, jona hän ne kuulee, niin hänen lupauksensa ja sitoumuksensa, joilla hän kieltäytyy jostakin, älkööt olko pätevät, olivatpa ne mitkä hyvänsä, ja Herra antaa hänelle anteeksi, sentähden että hänen isänsä on häntä kieltänyt.

5. (H30:6) Mutta jos hänen isänsä kieltää sen sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin hänen lupauksensa ja valasiteensä, jolla hän on sielunsa sitonut, ei pidä vahva oleman, ja Herra on hänelle armollinen, että hänen isänsä on sen häneltä kieltänyt.

6. Mutta jos hänen Isäns kieldä sen sinä päiwänä jona hän sen cuule nijn hänen lupauxens ja sieluns sitomuxen ei pidä wahwan oleman: Ja HERra on hänelle armolinen että hänen Isäns on kieldänyt.

7. Ja jos hän joutuu miehelle ja hänellä on täytettävänä lupauksia tai ajattelemattomasti lausuttu sana, jolla hän on kieltäytynyt jostakin,

6. (H30:7) Ja jos hänellä on mies, ja hän on luvannut, taikka hänen suustansa lähtee jotakin, jolla hän on sielunsa sitonut,

7. Jos hänellä on mies ja hän on luwannut taicka hänen suustans lähte jolla hänen sieluns sidotan.

8. ja hänen miehensä saa sen kuulla, mutta ei puhu hänelle siitä mitään sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin hänen lupauksensa ja hänen sitoumuksensa, joilla hän on kieltäytynyt jostakin, olkoot pätevät.

7. (H30:8) Ja hänen miehensä kuulee sen, ja on ääneti siihen sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin pitää hänen lupauksensa vahvan oleman; ja hänen valasiteensä, jolla hän on sielunsa sitonut, pitää myös vahvan oleman.

8. Ja hänen miehens cuule sen ja on äneti sijhen sinä päiwänä nijn pitä hänen lupauxens ja sieluns sitomuxen oleman wahwan.

9. Mutta jos hänen miehensä sinä päivänä, jona hän sen kuulee, kieltää häntä, niin hän purkaa hänen lupauksensa, jonka täyttämiseen hän on sitoutunut, ja sen ajattelemattomasti lausutun sanan, jolla hän on kieltäytynyt jostakin, ja Herra antaa hänelle anteeksi.

8. (H30:9) Mutta jos hänen miehensä sen kieltää sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin hän pääsee lupauksestansa, ja siitä mikä hänen suustansa lähtenyt on, jolla hän sielunsa sitoi, ja Herra on hänelle armollinen.

9. Mutta jos hänen miehens sen kieldä häneldä sinä päiwänä jona hän sen cuule nijn hän pääse lupauxestans ja sijtä cuin hänen suustans lähtenyt on jolla hän sieluns sitoi ja HERra on hänelle armolinen.

10. Mutta lesken tai hyljätyn lupaus, mihin hyvänsä hän onkin sitoutunut, olkoon pätevä.

9. (H30:10) Lesken ja hyljätyn lupaus ja kaikki, jolla hän on sielunsa sitonut, pitää häneltä vahvana pidettämän.

10. LEsken ja hyljätyn lupaus ja caicki jolla he sieluns sitowat pitä heildä täytettämän

11. Ja jos vaimo on miehensä kodissa tehnyt lupauksen tahi valalla sitoutunut kieltäytymään jostakin

10. (H30:11) Mutta jos hän lupaa miehensä huoneessa, eli sielunsa sitoo valallansa,

11. Mutta jos hän lupa eli sieluns sito walallans miehens huones

12. ja hänen miehensä saa sen kuulla, mutta ei puhu hänelle siitä mitään eikä kiellä häntä, niin kaikki hänen lupauksensa ja kaikki sitoumukset, joilla hän on kieltäytynyt jostakin, olkoot pätevät.

11. (H30:12) Ja mies kuulee sen, ja on ääneti siihen, ja ei kiellä sitä, niin pitää kaiken sen lupauksen ja valasiteen, jolla hän on sielunsa sitonut, oleman vahvan.

12. Ja mies cuule sen ja on äneti sijhen ja ei kiellä sitä nijn pitä caiken sen lupauxen ja sielun sitomuxen oleman wahwan.

13. Mutta jos hänen miehensä ne purkaa sinä päivänä, jona hän niistä kuulee, älköön yksikään hänen huuliltaan lähtenyt lupaus tai sitoumus olko pätevä. Hänen miehensä on ne purkanut, ja Herra antaa hänelle anteeksi.

12. (H30:13) Jos hänen miehensä tekee sen kokonansa tyhjäksi sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin kaikki mikä hänen suustansa on lähtenyt, lupaamaan ja sitomaan sieluansa, ei pidä oleman vahvan; sillä hänen miehensä on sen tehnyt tyhjäksi, ja Herra on hänelle armollinen.

13. Jos hänen miehens teke sen tyhjäxi sinä päiwänä jona hän sen cuule nijn caicki cuin hänen suustans on lähtenyt lupaman ja sitoman hänen sieluans ei pidä oleman wahwan: sillä hänen miehens on sen tehnyt tyhjäxi ja HERra on hänelle armolinen.

14. Jokaisen lupauksen ja jokaisen valallisen sitoumuksen, jonka vaimo itsensä kurittamiseksi tekee, saakoon hänen miehensä joko vahvistaa tahi purkaa.

13. (H30:14) Ja kaikki lupaukset ja valat, jotka sitovat vaivaamaan sielua, pitää hänen miehensä taikka vahvistaman, taikka tekemän tyhjäksi.

14. Ja caicki lupauxet ja walat jotca sitowat waiwaman ruumista pitä hänen miehens elickä wahwistaman elickä tekemän tyhjäxi.

15. Mutta jos hänen miehensä ei puhu hänelle niistä mitään sen päivän kuluessa, niin hän on vahvistanut kaikki hänen lupauksensa ja kaikki hänen sitoumuksensa, jotka hänellä on täytettävinä. Hän on ne vahvistanut, koska hän ei niistä hänelle mitään puhunut sinä päivänä, jona hän niistä kuuli.

14. (H30:15) Mutta jos hänen miehensä on juuri ääneti siihen, päivästä päivään, niin hän vahvistaa kaikki hänen lupauksensa ja kaikki hänen valasiteensä: että hän on ääneti ollut sinä päivänä, jona hän sen kuuli, niin hän vahvistaa ne.

15. Mutta jos hänen miehens on äneti sijhen päiwästä nijn päiwään nijn hän wahwista caicki hänen lupauxens ja hänen sieluns sotimuxet että hän on äneti ollut sinä päiwänä jona hän sen cuuli.

16. Mutta jos hän ne purkaa vasta jonkun aikaa sen jälkeen, kuin on niistä kuullut, joutuu hän kantamaan vaimonsa syyllisyyden.

15. (H30:16) Ja jos hän jälistä sen ottaa takaperin, sittekuin hän sen kuuli, niin pitää hänen kantaman vääryytensä.

16. Ja jos hän jälist sen otta tacaperin sijttecuin hän sen cuuli nijn pitä hänen candaman hänen wäärydens.

17. Nämä ovat ne säädökset, jotka Herra antoi Moosekselle, olemaan voimassa miehen ja hänen vaimonsa välillä sekä isän ja hänen tyttärensä välillä, tämän ollessa nuorena tyttönä isänsä kodissa.

16. (H30:17) Nämät ovat ne säädyt, jotka Herra on käskenyt Mosekselle miehen ja vaimon välillä, isän ja tyttären välillä, kuin hän on vielä nuorena isänsä huoneessa.

17. Nämät owat ne säädyt cuin HERra on käskenyt Mosexelle miehen ja waimon wälillä Isän ja tyttären wälillä cosca hän on wielä nuori hänen Isäns huones.