21 luku

Naabotin viinitarha. Naabotin murha. Elia julistaa Ahabin tuomion. Ahab nöyrtyy.

1. Näiden tapausten jälkeen tapahtui tämä. Jisreeliläisellä Naabotilla oli viinitarha, joka oli Jisreelissä Samarian kuninkaan Ahabin palatsin vieressä.

1. Sitte tapahtui, että Nabotilla Jisreeliläisellä oli viinamäki Jisreelissä, läsnä Ahabin Samarian kuninkaan huonetta.

1. SIitte tapahdui että Nabothilla yhdellä Jesreeliterillä oli wijnamäki Jesreelis läsnä Ahabin Samarian Cuningan huonetta.

2. Ja Ahab puhui Naabotille sanoen: Anna minulle viinitarhasi vihannestarhaksi, koska se on niin likellä minun linnaani; minä annan sinulle sen sijaan paremman viinitarhan, tahi, jos niin tahdot, minä annan sinulle sen hinnan rahana.

2. Ja Ahab puhui Nabotille ja sanoi: anna minulle viinamäkes kaalimaaksi, että se on niin läsnä huonettani, ja minä annan sinulle sen edestä paremman viinamäen: eli jos sinun niin kelpaa, niin minä annan sinulle hopiaa niin paljo kuin se maksaa.

2. Ja Ahab puhui Nabothille ja sonoi: anna minulle sinun wijnamäkes caalimaaxi että se on nijn läsnä minun huonettani minä annan sinulle sen edest paremman wijnamäen eli jos sinun nijn kelpa nijn minä annan sinun hopiata nijn paljo cuin se maxa.

3. Mutta Naabot vastasi Ahabille: Pois se, Herra varjelkoon minua antamasta sinulle isieni perintöosaa.

3. Mutta Nabot sanoi Ahabille: Herra varjelkoon minua antamasta sinulle isäini perintöä!

3. Mutta Naboth sanoi Ahabille: HERra warjelcon minun andamast sinulle minun Isäni perindötä.

4. Niin Ahab tuli kotiinsa pahastuneena ja alakuloisena vastauksesta, jonka jisreeliläinen Naabot oli hänelle antanut, kun tämä oli sanonut: En minä anna sinulle isieni perintöosaa. Ja hän pani maata vuoteellensa, käänsi kasvonsa pois eikä syönyt mitään.

4. Niin Ahab tuli kotiansa pahalla mielellä ja vihoissansa, sen sanan tähden minkä Nabot Jisreeliläinen hänelle puhunut oli, sanoen: en minä anna sinulle isäini perintöä; ja hän heittäysi vuoteesen, käänsi kasvonsa ja ei syönyt leipää.

4. NIin Ahab tuli cotians pahalla mielellä ja wihoisans sen sanan tähden cuin Naboth Jeseeliteri hänelle puhunut oli sanoden: en minä anna sinulle minun Isäni perindötä ja hän heitti hänens wuoteseens käänsi caswons ja ei syönyt leipä.

5. Niin hänen vaimonsa Iisebel tuli hänen luokseen ja puhui hänelle: Miksi olet niin pahoilla mielin ja miksi et syö mitään?

5. Niin tuli Isebel hänen emäntänsä hänen tykönsä ja sanoi hänelle: mikä se on, että henkes on niin murheellinen, ja et syö leipää?

5. Nijn tuli Isebel hänen emändäns hänen tygöns ja sanoi hänelle: mikä se on että sinun henges on nijn murhellinen? ja et syö leipä?

6. Ahab vastasi hänelle: Siksi, että puhuttelin jisreeliläistä Naabotia ja sanoin hänelle: 'Anna minulle viinitarhasi rahasta, tahi jos haluat, annan minä sinulle toisen viinitarhan sen sijaan', mutta hän vastasi: 'En minä anna sinulle viinitarhaani'.

6. Niin hän sanoi hänelle: minä olen puhutellut Nabotia Jisreeliläistä ja sanonut: anna minulle viinamäkes rahan edestä, eli jos tahdot, niin minä annan sinulle toisen viinamäen sen edestä. Mutta hän sanoi: en minä anna sinulle viinamäkeäni.

6. Nijn hän sanoi: minä olen puhutellut Nabothi Jesreeliteri ja sanonut: anna minulle sinun wijnamäkes rahan edestä eli jos sinä paremman tahdot nijn minä annan sinulle toisen jällens. Mutta hän sanoi: en minä anna sinulle minun wijnamäkeni.

7. Niin hänen vaimonsa Iisebel sanoi hänelle: Sinäkö olet käyttävinäsi kuninkaanvaltaa Israelissa? Nouse ja syö, ja olkoon sydämesi iloinen; minä kyllä toimitan sinulle jisreeliläisen Naabotin viinitarhan.

7. Niin Isebel hänen emäntänsä sanoi hänelle: sinä hallitset nyt Israelin valtakunnan. Nouse ja syö leipää ja ole hyvällä mielellä: minä saatan sinulle Nabotin Jisreeliläisen viinamäen.

7. Nijn Isebel hänen emändäns sanoi hänelle: mikä olis Cuningan waldacunda Israelis jos sinä sen tekisit? nouse ja syö leipä ja ole hywällä mielellä minä saatan sinulle Nabothin sen Jesreeliterin wijnamäen.

8. Ja hän kirjoitti kirjeen Ahabin nimessä, sinetöi sen hänen sinetillään ja lähetti kirjeen vanhimmille ja ylimyksille, jotka olivat Naabotin kaupungissa ja asuivat siellä hänen kanssaan.

8. Ja hän kirjoitti kirjan Ahabin nimellä, ja lukitsi sen hänen sinetillänsä, ja lähetti sen kirjan vanhimpain ja ylimmäisten tykö, jotka hänen kaupungissansa asuivat Nabotin kanssa.

8. Ja hän kirjoitti kirjan Ahabin nimellä ja lukidzi sen hänen sinetilläns ja lähetti ylimmäisten ja wanhimbain tygö jotca yhdes Caupungis asuit Nabothin cansa.

9. Ja kirjeessä hän kirjoitti näin: Kuuluttakaa paasto ja asettakaa Naabot istumaan etumaiseksi kansan joukkoon.

9. Ja kirjoitti näin kirjaan, sanoen: kuuluttakaat paasto, ja asettakaat Nabot istumaan ylimmäiseksi kansan sekaan,

9. Ja kirjoitti näin kirjaan: cuuluttacat paasto ja asettacat Naboth ylimmäisexi Canssan secaan.

10. Ja asettakaa kaksi kelvotonta miestä istumaan häntä vastapäätä, että he todistaisivat hänestä näin: 'Sinä olet kironnut Jumalaa ja kuningasta.' Viekää hänet sitten ulos ja kivittäkää hänet kuoliaaksi.

10. Ja tuokaat kaksi pahanjuonista miestä häntä vastaan, jotka tunnustavat ja sanovat: sinä olet kironnut Jumalaa ja kuningasta: ja viekäät häntä ulos ja kivittäkäät häntä kuoliaaksi.

10. Ja tuocat caxi pahan juonista miestä händä wastan jotca tunnustawat ja sanowat: sinä olet siunannut Jumalan ja Cuningan ja wiekät händä ja kiwittäkät cuoliaxi.

11. Ja kaupungin miehet, vanhimmat ja ylimykset, jotka asuivat hänen kaupungissansa, tekivät, niinkuin Iisebel oli käskenyt heitä ja niinkuin oli kirjoitettu kirjeessä, jonka hän oli heille lähettänyt.

11. Niin vanhimmat ja sen kaupungin ylimmäiset, jotka hänen kaupungissansa asuivat, tekivät niinkuin Isebel heidän käskenyt oli ja niinkuin kirjassa kirjoitettu oli, jonka hän heidän tykönsä lähettänyt oli:

11. Nijn wanhimmat ja sen Caupungin ylimmäiset jotca hänen Caupungisans asuit teit nijncuin Isebel heidän käskenyt oli ja nijncuin kirjas kirjoitettu oli jonga hän heidän tygöns lähettänyt oli.

12. He kuuluttivat paaston ja asettivat Naabotin istumaan etumaiseksi kansan joukkoon.

12. Kuuluttivat paaston, ja antoivat Nabotin istua ylimmäiseksi kansan seassa.

12. Ja cuulutit paaston ja annoit Nabothin istua ylimmäisexi Canssan seas.

13. Ja kaksi kelvotonta miestä tuli ja istui häntä vastapäätä. Ja ne kelvottomat miehet todistivat Naabotista kansan edessä sanoen: Naabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta. Silloin he veivät hänet kaupungin ulkopuolelle ja kivittivät hänet kuoliaaksi.

13. Niin tul kaksi pahanjuonista miestä ja istui hänen kohdallensa, ja tunnustivat Nabotia vastaan kansan edessä ja sanoivat: Nabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta; niin veivät he hänen kaupungista ulos ja kivittivät hänen juuri kuoliaaksi.

13. Nijn tulit caxi pahan juonista miestä ja istuit hänen cohdallens ja tunnustit Nabothia wastan Canssan edes ja sanoit: Naboth on siunannut Jumalan ja Cuningan. Nijn weit he hänen Caupungist ulos ja kiwitit hänen cuoliaxi:

14. Sitten he lähettivät Iisebelille tämän sanan: Naabot on kivitetty kuoliaaksi.

14. Ja he lähettivät Isebelin tykö, sanoen: Nabot on kivitetty ja kuollut.

14. Ja he lähetit Isebelin tygö sanoden: Naboth on kiwitetty ja cuollut.

15. Kun Iisebel kuuli, että Naabot oli kivitetty kuoliaaksi, sanoi Iisebel Ahabille: Nouse ja ota haltuusi jisreeliläisen Naabotin viinitarha, jota hän ei tahtonut antaa sinulle rahasta; sillä Naabot ei ole enää elossa, vaan on kuollut.

15. Kun isebel kuuli Nabotin kivitetyksi ja kuolleksi, sanoi hän Ahabille: nouse ja omista Nabotin Jisreeliläisen viinamäki, jonka hän sinulta on kieltänyt rahan edestä; sillä ei Nabot elä, vaan on kuollut.

15. Cosca Isebel cuuli Nabothin kiwitetyxi ja cuollexi sanoi hän Ahabille: nouse ja omista Nabothin Jesreeliterin wijnamäki jonga hän sinulda on kieldänyt rahan edest: sillä ei Naboth elä mutta on cuollut.

16. Kun Ahab kuuli, että Naabot oli kuollut, nousi hän ja lähti jisreeliläisen Naabotin viinitarhalle ottaakseen sen haltuunsa.

16. Kuin Ahab kuuli Nabotin kuolleeksi, nousi hän menemään ja omistamaan Nabotin Jisreeliläisen viinamäkeä.

16. Cosca Ahab cuuli Nabothin cuollexi nousi hän menemän ja omistaman Nabothin Jesreeliterin wijnamäke.

17. Mutta tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana:

17. Mutta Herran sana tuli Elialle Tisbiläiselle ja sanoi:

17. MUtta HERran sana tuli Elialle Thesbitalle ja sanoi:

18. Nouse ja mene tapaamaan Ahabia, Israelin kuningasta, joka asuu Samariassa. Katso, hän on Naabotin viinitarhassa, jota hän on mennyt ottamaan haltuunsa.

18. Nouse ja mene Ahabia Israelin kuningasta vastaan, joka on Samariassa, (katso, hän on Nabotin viinamäessä, jota hän on mennyt omistamaan.)

18. Nouse ja mene Ahabi Israelin Cuningasta wastan joca on Samarias ( cadzo hän on Nabothin wijnamäes jota hän on mennyt omistaman )

19. Ja puhu hänelle ja sano: 'Näin sanoo Herra: Oletko sinä sekä tappanut että anastanut perinnön?' Ja puhu sitten hänelle ja sano: 'Näin sanoo Herra: Siinä paikassa, missä koirat nuoleskelivat Naabotin veren, tulevat koirat nuoleskelemaan sinunkin veresi.'

19. Ja puhu hänelle ja sano: näin sanoo Herra: pitikö sinun tappaman, ja vielä päälliseksi omistaman? Ja sinun pitää puhuman hänelle ja sanoman: näin sanoo Herra: siinä paikassa, jossa koirat nuoleskelivat Nabotin veren, pitää koirain sinunkin vertas nuoleskeleman.

19. Ja puhu hänelle ja sano: nijn sano HERra: pitikö sinun tappaman ja wielä päälisexi omistaman? Ja sinun pitä puhuman hänelle ja sanoman: näin sano HERra: sijnä paicas josa coirat nuoleskelit Nabothin weren pitä myös coirat sinun weres nuoleskeleman.

20. Ahab sanoi Elialle: Joko löysit minut, sinä vihamieheni? Hän vastasi: Jo löysin. Koska sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä,

20. Ja Ahab saboi Elialle: löysitkös nyt minun, sinä minun vihamieheni? Hän sanoi: löysin, ettäs olet sinus myynyt pahaa tekemään Herran silmäin edessä.

20. Ja Ahab sanoi Elialle: löydickös nyt minun wihamiehexes? Hän sanoi: löysin ettäs olet sinus myynyt paha tekemän HERran silmäin edes.

21. niin katso, minä annan onnettomuuden kohdata sinua ja lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.

21. Katso, minä annan tulla pahuuden sinun päälles, ja otan sinun sukukuntas pois, ja hävitän Ahabilta sen, joka vettänsä seinään heittää, ja suljetun ja hyljätyn Israelissa.

21. Cadzo minä anna tulla pahuden sinun päälles ja otan sinun sucucundas pois ja häwitän Ahabilda ne cuin wettäns seinään heittäwät ja ne suljetut ja hyljätyt Israelis.

22. Ja minä teen sinun suvullesi niinkuin Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja niinkuin Baesan, Ahian pojan, suvulle, koska sinä olet vihoittanut minut ja saattanut Israelin tekemään syntiä.

22. Ja teen sinun huonees niinkuin Jerobeaminkin Nebatin pojan huoneen, ja niinkuin Baesan Ahian pojan huoneen, sen vihoittamisen tähden, millä sinä minua vihoittanut olet, ja saattanut Israelin syntiä tekemään.

22. Ja teen sinun huones nijncuin Jerobeamingin Nebathin pojan huonen ja nijncuin Baesan Ahian pojan huonen sen wihoittamisen tähden cuins minua wihoittanut olet ja saattanut Israelin syndiä tekemän.

23. Myöskin Iisebelistä on Herra puhunut sanoen: Koirat syövät Iisebelin Jisreelin muurin luona.

23. Ja Herra puhui myös Isebelille ja sanoi: koirain pitää syömän Isebelin Jisreelin muurin tykönä.

23. Ja HERra puhui Isebelille ja sanoi: coirat pitä syömän Isebelin Jesreelin muurin tykönä.

24. Joka Ahabin jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka kuolee kedolle, sen syövät taivaan linnut.

24. Joka Ahabista kuolee kaupungissa, se pitää koirilta syötämän, ja jos joku kuolee kedolla, se pitää taivaan linnuilta syötämän.

24. Joca Ahabist cuole Caupungijn hänen pitä coirilda syötämän ja jos joca cuole kedolle se pitä taiwan linnuilda syötämän:

25. Totisesti ei ole ollut ketään, joka olisi niin myynyt itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, kuin Ahab, kun hänen vaimonsa Iisebel vietteli häntä.

25. Tosin ei yhtään ollut, joka niin oli itsensä myynyt pahaa tekemään Herran edessä kuin Ahab; sillä hänen emäntänsä Isebel vietteli hänen.

25. Sillä ei siellä yhtän ollut joca nijn oli idzens myynyt paha tekemän HERran edes cuin Ahab johonga hänen emändäns Isebel saatti hänen.

26. Hän teki ylen kauhistavasti, kun lähti seuraamaan kivijumalia, aivan niinkuin amorilaiset tekivät, jotka Herra karkoitti israelilaisten tieltä.

26. Ja teki aivan suuret kauhistukset, seuraten epäjumalia, kaiken sen jälkeen kuin Amorilaiset tehneet olivat, jotka Herra ajoi Israelin lasten edestä pois.

26. Ja teki suuren cauhistuxen seuraten juuri epäjumalita nijncuin Amorrerit tehnet olit jotca HERra ajoi Israelin lasten edestä pois.

27. Mutta kun Ahab kuuli nämä sanat, repäisi hän vaatteensa, pani paljaalle iholleen säkin ja paastosi. Ja hän makasi säkki yllänsä ja liikkui hiljaa.

27. Koska Ahab nämät sanat kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja puki säkin ihollensa ja paastosi, ja makasi säkissä ja kävi suruissansa.

27. COsca Ahab nämät sanat cuuli rewäis hän waattens ja puki säkin ihollens ja paastois ja macais säkis ja käwi suruisans.

28. Niin tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana:

28. Ja Herran sana tuli Elian Tisbiläisen tykö ja sanoi:

28. Ja HERran sana tuli Elian Thesbitan tygö ja sanoi:

29. Oletko nähnyt, kuinka Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on nöyrtynyt minun edessäni, en minä anna onnettomuuden tulla hänen aikanansa: hänen poikansa aikana minä annan onnettomuuden kohdata hänen sukuansa.

29. Etkös nähnyt, kuinka Ahab nöyryytti itsensä minun edessäni? että hän itsensä niin nöyryyttää minun edessäni, en minä saata sitä pahaa hänen aikanansa; mutta hänen poikansa aikana saatan minä pahan hänen huoneensa päälle.

29. Etkös nähnyt cuinga Ahab nöyrytti hänens minun edesäni? että hän idzens nijn nöyryttä minun edesäni en minä saata sitä paha hänen aicanans mutta hänen poicans aicana saatan minä pahan hänen huonens päälle.