10 luku

Saban kuningatar Salomon luona. Salomon rikkaus ja viisaus. Hänen sotavaununsa ja hevosensa.

1. Kun Saban kuningatar kuuli, mitä Salomosta kerrottiin Herran nimen kunniaksi, tuli hän koettelemaan häntä arvoituksilla.

1. Ja rikkaan Arabian kuningatar oli kuullut Salomon sanoman Herran nimestä, ja tuli koettelemaan häntä tapauksilla.

1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen tuli hän coetteleman händä tapauxilla.

2. Hän tuli Jerusalemiin sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä.

2. Ja hän tuli Jerusalemiin sangen suuren joukon kanssa, kamelein kanssa, jotka jaloja yrttejä kannattivat, ja aivan paljon kultaa ja kalliita kiviä. Ja kuin hän tuli kuningas Salomon tykö, puhui hän hänelle kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.

2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa Camelein cansa jotca jaloja yrtejä cannatit ja paljon cullan cansa ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli.

3. Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä; kuninkaalle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt.

3. Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa: ei ollut mitään kuninkaalta salattu, jota ei hän hänelle ilmoittanut.

3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle ja ei ollut mitän Cuningalda salattu jota ei hän hänelle sanonut

4. Kun Saban kuningatar näki kaiken Salomon viisauden, linnan, jonka hän oli rakentanut,

4. Koska rikkaan Arabian kuningatar näki kaiken Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,

4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon ja huonen jonga hän rakendanut oli:

5. ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa asuivat ja hänen palvelusväkensä palveli ja kuinka he olivat puetut, ja näki hänen juomanlaskijansa ja hänen polttouhrinsa, jotka hän uhrasi Herran temppelissä, meni hän miltei hengettömäksi.

5. Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, kunkin heidän virkansa, ja heidän vaatteensa, ja hänen juomansa laskiat ja polttouhrinsa, jonka hän Herran huoneessa uhrasi, tuli hän liki hengettömäksi.

5. Ja ruat hänen pöydälläns ja hänen palweliains asuinsiat ja cungin heidän wircans ja heidän waattens ja hänen juomanslaskian ja polttouhrins jonga hän HERran huones uhrais ei hän idzens enämbi woinut pidättä.

6. Sitten hän sanoi kuninkaalle: Totta oli se puhe, jonka minä kotimaahani sinusta ja sinun viisaudestasi kuulin.

6. Sitte sanoi hän kuninkaalle: se on tosi, minkä minä sinusta kuullut olen minun maalleni, ja sinun menostas, ja sinun taidostas.

6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni ja sinun menostas ja sinun taidostas se on tosi.

7. Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan oltu minulle kerrottu. Sinulla on paljon enemmän viisautta ja rikkautta, kuin minä olin kuullut huhuttavan.

7. Ja en minä uskonut sitä ennenkuin minä tulin itse, ja minä olen sen nyt silmilläni nähnyt, ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu: sinulla on enempi taitoa ja hyvyyttä, kuin sanoma on, jonka minä kuullut olen.

7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt ja cadzo ei ole minulle puolittaingan sanottu sinulla on enämbi taito ja hywyttä cuin sanoma on jonga minä cuullut olen.

8. Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja kuulla sinun viisauttasi.

8. Autuaat ovat sinun miehes ja sinun palvelias, jotka aina sinun edessäs seisovat ja kuuntelevat sinun taitoas.

8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias jotca aina sinun edesäs seisowat ja cuuldelewat sinun taitoas.

9. Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on niin mielistynyt, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Sentähden, että Herra rakastaa Israelia ainiaan, hän on pannut sinut kuninkaaksi, tekemään sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.

9. Kiitetty olkoon Herra sinun Jumalas, joka sinuun on mielistynyt, sinun Israelin istuimelle pannaksensa! Sentähden että Herra rakastaa Israelia ijankaikkisesti, on hän pannut sinun kuninkaaksi tuomiota ja oikeutta tekemään.

9. Kijtetty olcon HERra sinun Jumalas joca sinuun on mielistynyt sinun Israelin istuimelle pannaxens sentähden että HERra racasta Israeli ijancaickisest ja on pannut sinun Cuningaxi oikeutta ja duomiota tekemän.

10. Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa, hyvin paljon hajuaineita ja kalliita kiviä. Niin paljon hajuaineita, kuin mitä Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sinne ole sen jälkeen tullut.

10. Ja hän antoi kuninkaalle kaksikymmentä toistasataa sentneriä kultaa ja sangen paljon jaloja yrttejä ja kalliita kiviä. Ei tullut sinne sitte niin paljo kalliita yrttejä, kuin rikkaan Arabian kuningatar kuningas Salomolle antoi;

10. JA hän andoi Cuningalle caxikymmendä toista sata Centneriä culda ja sangen paljo jaloja yrtejä ja calleita kiwiä. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo calleita yrtejä cuin rickan Arabian Drotningi Cuningas Salomolle andoi.

11. Myöskin Hiiramin laivat, jotka kuljettivat kultaa Oofirista, toivat Oofirista hyvin paljon santelipuuta ja kalliita kiviä.

11. Siihen myös Hiramin haahdet, jotka kultaa toivat Ophirista, ja sangen paljo Hebenin puita ja kalliita kiviä.

11. Sijhen myös Hiramin hahdet jotca culda toit Ophirist ja sangen paljo Hebenin puita ja callita kiwiä.

12. Ja kuningas teetti santelipuusta kalustoa Herran temppeliin ja kuninkaan linnaan ja kanteleita ja harppuja laulajille. Sellaista santelipuumäärää ei ole tuotu eikä nähty tähän päivään asti.

12. Ja kuningas antoi tehdä Hebenin puista patsaita Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleet ja harput soittajille. Ei tullut sinne sitte niin paljo Hebenin puita, eikä myös nähty ole tähän päivään asti.

12. Ja Cuningas andoi tehdä Hebenin puist padzait HERran huoneseen ja Cuningan huoneseen ja candelet ja harput soittaille. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo Hebenin puita eikä myös sijtte näkynyt tähän päiwän asti.

13. Kuningas Salomo taas antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, ja sen lisäksi hän antoi muutakin kuninkaallisella anteliaisuudella. Sitten tämä lähti ja meni palvelijoineen omaan maahansa.

13. Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikki, mitä hän pyysi ja anoi häneltä, paitsi mitä hän hänelle itse antoi. Ja hän palasi ja meni palvelioinensa omalle maallensa.

13. Ja Cuningas Salomo andoi rickan Arabian Drotningille caicki cuin hän pyyti ja anoi häneldä paidzi nijtä cuin hän hänelle idze andoi. Ja hän palais ja meni palwelioinens omalle maallens.

14. Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa,

14. Mutta kullan paino, jonka he joka vuosi toivat Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä sentneriä kultaa,

14. MUtta culda jonga he joca wuosi toit Salomolle painoi cuusi sata cuusikymmendä ja cuusi Centneriä waagalla.

15. paitsi mitä tuli kauppamiehiltä ja kaupustelijain kaupanteosta ja kaikilta Erebin kuninkailta ja maan käskynhaltijoilta.

15. Ilman sitä mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät, niin myös kaikki Arabian kuninkaat ja voimalliset maalta (toivat hänelle.)

15. Ilman sitä cuin caupidziat ja Apotecarit nijn myös caicki Cuningat Arabiast ja ne woimalliset maalda toit hänelle.

16. Ja kuningas Salomo teetti pakotetusta kullasta kaksisataa suurta kilpeä ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä kultaa;

16. Ja kuningas Salomo antoi myös tehdä parhaasta kullasta kaksisataa keihästä, kuusisataa kultapenninkiä antoi hän panna jokaiseen keihääseen;

16. Ja Cuningas Salomo andoi myös tehdä parhasta cullasta caxi sata keihästä ja andoi panna cuusi sata cappaletta culda jocaidzeen keihäseen.

17. ja pakotetusta kullasta kolmesataa pienempää kilpeä, ja käytti jokaiseen kilpeen kolme miinaa kultaa. Ja kuningas asetti ne Libanoninmetsä-taloon.

17. Ja kolmesataa kilpeä parhaasta kullasta, ja kolme leiviskää kultaa jokaiseen kilpeen; ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.

17. Ja colme sata kilpe parhasta cullasta ja colme leiwiskätä culda jocaidzeen kilpeen ja Cuningas pani ne Libanonin medzähuoneseen.

18. Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhdistetulla kullalla.

18. Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista, ja kultasi sen selkiällä kullalla;

18. JA Cuningas teki suuren istuimen Elephandin luista ja culdais sen selkiällä cullalla.

19. Valtaistuimessa oli kuusi porrasta, ja valtaistuimen selusta oli ylhäältä pyöreä. Istuimen kummallakin puolella oli käsinoja, ja kaksi leijonaa seisoi käsinojain vieressä.

19. Ja siinä istuimessa oli kuusi astuinlautaa, ja sen istuimen pää oli ympyriäinen takaapäin, ja käsipuut olivat molemmilla puolilla istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä;

19. Ja sijnä istuimes oli cuusi astuinlauta ja sen istuimen pää oli ymmyrjäinen tacapäin ja käsipuut olit molemmilla puolilla istuinda ymbärins ja caxi Lejoni seisoit käsipuiden tykönä.

20. Ja kaksitoista leijonaa seisoi siinä kuudella portaalla, kummallakin puolella. Senkaltaista ei ole tehty missään muussa valtakunnassa.

20. Ja siellä seisoi kaksitoistakymmentä jalopeuraa niiden kuuden astuinlaudan päällä molemmin puolin: ei senkaltaista ole tehty missäkään valtakunnassa.

20. Ja siellä seisoi caxitoistakymmendä Lejoni nijden cuuden astuinlaudan päällä molemmilla puolin ei sencaltaista ole tehty cusacan Cuningan waldacunnas.

21. Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei siellä ollut, eikä sitä Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.

21. Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat selkiästä kullasta, ja jokainen astia Libanonin metsähuoneessa oli myös selkiästä kullasta; sillä ei yksikään huolinut kuningas Salomon aikana hopiasta.

21. Caicki Cuningas Salomon juomaastiat olit selkiästä cullasta ja jocainen astia Libanonin medzähuones oli myös selkiästä cullasta: sillä ei yxikän totellut Cuningas Salomon aicana hopiasta.

22. Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.

22. Sillä kuninkaalla oli haaksi Tarsis merellä Hiramin haahden kanssa; ja haaksi Tarsis tuli joka kolmantena vuotena kerran ja toi kultaa, hopiaa, elephantin hampaita, apinoita ja riikinkukkoja.

22. Sillä se Cuningan haaxi jolla hän purjedei Hiramin hahden cansa tuli joca colmandena wuotena kerran ja toi culda hopiat Elephandin hambaita Apinoita ja Rikincuckoja.

23. Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.

23. Ja näin kuningas Salomo on tullut suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä, rikkaudessa ja viisaudessa.

23. JA näin Cuningas Salomo on ollut rickambi caickia Cuningoita maan päällä.

24. Ja kaikki maa pyrki näkemään Salomoa kuullakseen hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

24. Kaikki maailma pyysi nähdä Salomoa, kuullaksensa sitä taitoa, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

24. Ja caicki mailma pyysi nähdä Salomot cuullaxens sitä taito jonga Jumala oli andanut hänen sydämeens.

25. Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja, vaatteita, aseita, hajuaineita, hevosia ja muuleja, joka vuosi vuoden tarpeen.

25. Ja he kukin toivat hänelle lahjoja, hopia-astioita ja kultaisia kaluja, ja vaatteita, ja haarniskoita, ja yrttejä, ja hevosia, ja muuleja, joka vuosi.

25. Ja caicki toit hänelle lahjoja hopiaastioita ja cullaisita caluja ja waatteita ja harniscoita ja yrtejä ja hewoisita ja muuleja joca wuosi.

26. Salomo kokosi sotavaunuja ja ratsumiehiä, niin että hänellä oli tuhannet neljätsadat sotavaunut ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä; ne hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja Jerusalemiin kuninkaan luo.

26. Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsasmiehiä, niin että hänellä oli tuhannen ja neljäsataa vaunua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä; ne hän pani vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.

26. Ja Salomo cocois waunuja ja radzasmiehiä nijn että hänellä oli tuhannen ja neljä sata waunua ja caxitoistakymmendä tuhatta radzasmiestä ne hän pani waunu Caupungeihin ja Jerusalemin Cuningan tygö.

27. Ja kuningas toimitti niin, että Jerusalemissa oli hopeata kuin kiviä, ja setripuuta niin paljon kuin metsäviikunapuita Alankomaassa.

27. Ja kuningas teki niin, että hopiaa oli niin paljo Jerusalemissa kuin kiviä, ja sedripuita niin paljo kuin villifikunapuita laaksoissa.

27. Ja Cuningas teki nijn että hopiata oli nijn paljo Jerusalemis cuin kiwiäkin ja Cedripuita nijn paljo cuin willificuna puitakin laxois.

28. Ja hevoset, mitä Salomolla oli, tuotiin Egyptistä ja Kuvesta. Kuninkaan kauppiaat noutivat niitä Kuvesta maksua vastaan.

28. Ja Salomolle tuotiin hevosia Egyptistä, ja kudotuita kaluja, ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kalut,

28. Ja Salomolle tuotin hewoisita Egyptist ja caickinaista calua ja Cuningan cauppamiehet ostit ne calut.

29. Egyptistä tuodut vaunut maksoivat kuusisataa hopeasekeliä ja hevonen sata viisikymmentä. Samoin tuotiin niitä heidän välityksellään kaikille heettiläisten ja aramilaisten kuninkaille.

29. Ja toivat Egyptistä jokaisen vaunun kuudensadan hopiapenningin edestä, ja hevosen sadan ja viidenkymmenen hopiapenningin edestä. Niin veivät he niitä myös kättensä kautta kaikkein Hetiläisten kuningasten ja Syrian kuningasten tykö.

29. Ja toit Egyptist jocaidzen waunun cuuden sadan hopiapenningin edestä ja hewoisen sadan ja wijden kymmenen hopiapenningin edestä. Nijn wietin myös caickein Hetherein Cuningasten ja Syrian Cuningasten tygö heidän kättens cautta.