1 luku

Suunemilainen Abisag hoitaa Daavidia. Adonia aikoo anastaa itselleen kuninkuuden. Salomo voidellaan kuninkaaksi.

1. Kun kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, ei hän enää voinut pysyä lämpimänä, vaikka häntä peitettiin peitteillä.

1. Ja kuin kuningas David oli vanhentunut ja ijälliseksi joutunut, ei hän voinut itsiänsä lämmittää, ehkä hän vaatteilla peitettiin.

1. JA cosca Cuningas Dawid oli wanha ja ijällisexi joutunut ei hän woinut idziäns lämmittä ehkä hän waatteilla peitettin.

2. Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Etsittäköön herralleni, kuninkaalle, tyttö, neitsyt, palvelemaan kuningasta ja olemaan hänen hoitajattarenaan. Jos hän makaa sinun sylissäsi, niin herrani, kuningas, pysyy lämpimänä.

2. Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: anna heidän etsiä herralleni kuninkaalle piika, joka neitsy on, joka seisois kuninkaan edessä, ja korjaisi häntä ja makais hänen sylissänsä, ja lämmittäis herraani, kuningasta.

2. Nijn sanoi hänen palwelians hänelle: anna heidän edziä minun Herralleni Cuningalleni pijca joca neidzy on joca seisois Cuningan edes ja corjais händä ja macais hänen sylisäns ja lämmitäis Cuningan minun Herran.

3. Ja he etsivät koko Israelin alueelta kaunista tyttöä ja löysivät suunemilaisen Abisagin ja veivät hänet kuninkaan tykö.

3. Ja he etsivät ihanan piian kaikista Israelin rajoista; ja he löysivät Abisagin Sunemista, ja veivät hänet kuninkaan tykö.

3. Ja he edzeit yhden ihanan neidzen caikist Israelin rajoist ja löysit Abisagin Sunemist ja weit hänen Cuningan tygö.

4. Hän oli hyvin kaunis tyttö ja tuli kuninkaan hoitajattareksi ja palveli häntä. Mutta kuningas ei yhtynyt häneen.

4. Ja se oli sangen ihanainen piika, ja hän korjasi kuningasta ja palveli häntä, vaan ei kuningas tuntenut häntä.

4. Ja se oli sangen ihanainen neidzy ja hän corjais Cuningast ja palweli händä waan ei Cuningas tundenut händä.

5. Mutta Adonia, Haggitin poika, korotti itsensä ja sanoi: Minä tahdon tulla kuninkaaksi. Ja hän hankki itselleen sotavaunuja ja ratsumiehiä ja viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellään.

5. Mutta Adonia Haggitin poika korotti itsensä ja sanoi: minä tahdon olla kuningas; ja rakensi itsellensä vaunut ja hevosmiehiä, ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellänsä.

5. MUtta Adonia Hagithin poica corgotti idzens ja sanoi: minä tahdon olla Cuningas ja rakensi idzellens waunut ja hewoismiehiä ja wijsikymmendä miestä juoxeman hänen edelläns.

6. Hänen isänsä ei koskaan elämässään ollut pahoittanut hänen mieltään sanomalla: Kuinka sinä noin teet? Hän oli myöskin hyvin kaunis mies; ja äiti oli synnyttänyt hänet Absalomin jälkeen.

6. Ja hänen isänsä ei tahtonut tehdä häntä surulliseksi eläissänsä, että hän olis sanonut: kuinkas niin teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen; ja oli hänen synnyttänyt Absalomin jälkeen.

6. Ja hänen Isäns ei tahtonut tehdä händä surullisexi hänen eläisäns että hän olis sanonut: cuingas nijn teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen ja hän oli hänen sijttänyt Absalomin jälken.

7. Hän neuvotteli Jooabin, Serujan pojan, ja pappi Ebjatarin kanssa; ja he kannattivat Adonian puoluetta.

7. Ja hän puhui Joabin ZeruJan pojan kanssa ja papin Abjatarin kanssa; ja he auttivat Adoniaa.

7. Ja puhui Joabin ZeruJan pojan cansa ja Papin AbJatharin cansa he autit Adoniata.

8. Mutta pappi Saadok ja Benaja, Joojadan poika, sekä profeetta Naatan, Siimei, Rei ja Daavidin urhot eivät olleet Adonian puolella.

8. Mutta Zadok pappi, ja BenaJa Jojadan poika, ja Natan propheta, ja Simei, ja Rei, ja Davidin sankarit ei olleet Adonian kanssa.

8. Mutta Zadok Pappi ja BenaJa Jojadan poica ja Nathan Propheta ja Simei ja Rei ja Dawidin Sangarit ei ollet Adonian cansa.

9. Ja Adonia teurasti lampaita, raavaita ja juottovasikoita Soohelet-kiven luona, joka on Roogelin lähteen ääressä. Ja hän kutsui kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, kuninkaan palvelijat;

9. Ja kuin Adonia uhrasi lampaita ja härkiä ja myös syötettyä karjaa Soheletin kiven tykönä, joka on läsnä Rogelin kaivoa, kutsui hän kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet kuninkaan palveliat.

9. Ja cosca Adonia uhrais lambait ja härkiä ja myös syötettyä carja Sohelethin kiwen tykönä joca on läsnä Rogelin caiwo cudzui hän caicki hänen weljens nimittäin: Cuningan pojat ja caicki Judan miehet Cuningan palweliat.

10. mutta profeetta Naatanin, Benajan, urhot ja veljensä Salomon hän jätti kutsumatta.

10. Mutta Natan prophetaa, ja Benajaa ja sankareita, ja veljeänsä Salomoa hän ei kutsunut.

10. Mutta Nathan Prophetat ja BenaJat ja Sangareit ja weljens Salomot ei hän cudzunut.

11. Silloin Naatan sanoi Batseballe, Salomon äidille, näin: Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on tullut kuninkaaksi, herramme Daavidin siitä mitään tietämättä?

11. Niin puhui Natan BatSeballe Salomon äidille, sanoen: etkös ole kuullut Adoniaa Haggitin poikaa tulleeksi kuninkaaksi? ja herramme David ei siitä mitään tiedä;

11. NIin sanoi Nathan BathSeballe Salomon äitille: etkö sinä ole cuullut Adoniat Hagithin poica tullexi Cuningaxi ja meidän Herram Dawid ei sijtä mitän tiedä?

12. Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvon, että pelastat oman henkesi ja poikasi Salomon hengen.

12. Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvoa, ettäs vapahtaisit sielus ja poikas Salomon sielun.

12. Nijn tule nyt minä annan sinulle neuwo ettäs wapadaisit sinun ja sinun poicas Salomon sielun.

13. Mene kuningas Daavidin tykö ja sano hänelle: Herrani, kuningas, etkö sinä itse ole vannonut palvelijattarellesi ja sanonut: Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani? Miksi siis Adonia on tullut kuninkaaksi?

13. Mene ja käy kuningas Davidin tykö, ja sano hänelle: herrani kuningas, etkös ole vannonut ja sanonut piialles: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani? Miksi siis Adonia on kuninkaaksi tullut?

13. Mene Cuningas Dawidin tygö ja sano hänelle: minun Herran Cuningan etkös ole wannonut ja sanonut sinun pijcalles: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälken ja istuman minun istuimellani? mixi sijs Adonia on Cuningaxi tullut?

14. Ja katso, sinun vielä puhutellessasi kuningasta siellä, tulen minä sinun jälkeesi sisään ja vahvistan sinun sanasi.

14. Katso, sinun vielä siellä puhuissas kuninkaan kanssa, tulen minä myös perässäs ja täytän puhees.

14. Cadzo sinun wielä siellä ollesas ja puhuisas Cuningan cansa tulen minä peräsäs ja täytän sinun puhes.

15. Niin Batseba meni kuninkaan tykö makuuhuoneeseen. Kuningas oli hyvin vanha; ja suunemilainen Abisag palveli kuningasta.

15. Ja BatSeba meni kamariin kuninkaan tykö, ja kuningas oli juuri vanha; ja Abisag Sunemista palveli Kuningasta.

15. JA BathSeba meni Camarijn Cuningan tygö ja Cuningas oli juuri wanha ja Abisag Sunemist palweli Cuningast.

16. Ja Batseba kumarsi ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta. Kuningas sanoi: Mikä sinun on?

16. Ja BatSeba nöyryytti itsensä ja kumarsi kuningasta. Kuningas sanoi: mitäs tahdot?

16. Ja BathSeba nöyrytti idzens ja cumarsi Cuningast. Cuningas sanoi: mitäs tahdot?

17. Hän vastasi hänelle: Herrani, sinä olet itse vannonut palvelijattarellesi Herran, Jumalasi, kautta: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani.'

17. Hän sanoi hänelle: herrani, sinä vannoit piialles Herran sinun Jumalas kautta: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?

17. Hän sanoi hänelle: minun Herran sinä wannoit pijcalles sinun HERras Jumalas cautta: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja istuman minun istuimellani.

18. Mutta katso, nyt on Adonia tullut kuninkaaksi, ja sinä, herrani, kuningas, et tiedä siitä mitään.

18. Mutta nyt, katso, Adonia on tullut kuninkaaksi, ja herrani kuningas, et sinä siitä mitään tiedä.

18. Mutta cadzo Adonia on tullut Cuningaxi ja minun Herran Cuningani ei sijtä mitän tiedä.

19. Hän on teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, pappi Ebjatarin ja sotapäällikkö Jooabin; mutta palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.

19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, ja papin AbJatarin, ja Joabin sodanpäämiehen; mutta palveliaas Salomoa ei hän kutsunut.

19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä carja ja monda lammast ja on cudzunut caicki Cuningan pojat AbJatharin Papin ja Joabin sodanpäämiehen mutta sinun palweliatas Salomot ei hän cudzunut.

20. Sinua kohti, herrani, kuningas, ovat nyt koko Israelin silmät tähdätyt, että ilmoittaisit heille, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä.

20. Mutta sinä, Herrani kuningas, koko Israelin silmät katsovat sinun päälles, ettäs ilmoittaisit heidän edessänsä, kuka on istuva herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä.

20. Mutta sinä olet minun Herran Cuningan coco Israelin silmät cadzowat sinun päälles ettäs ilmoitaisit heidän edesäns cuca on istuwa minun Herran Cuningan istuimella hänen jälkens.

21. Muuten käy niin, että kun herrani, kuningas, on mennyt lepoon isiensä tykö, minua ja minun poikaani Salomoa pidetään rikollisina.

21. Muutoin tapahtuu, kuin herrani kuningas isäinsä kanssa nukkunut on, niin täytyy minun ja poikani Salomon vialliset olla.

21. Muutoin tapahtu cosca minun Herran Cuningani Isäins cansa nuckunut on nijn täyty minun ja minun poican Salomon wialliset olla.

22. Ja katso, hänen vielä puhutellessaan kuningasta tuli profeetta Naatan.

22. Ja katso, vielä hänen puhuissansa kuninkaan kanssa, tuli Natan propheta.

22. JA cadzo wielä hänen puhuisans Cuningan cansa tuli Nathan Propheta.

23. Ja kuninkaalle ilmoitettiin: Katso, profeetta Naatan on täällä. Ja tämä tuli kuninkaan eteen ja kumartui kasvoillensa maahan kuninkaan eteen.

23. Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: katso, Natan propheta on täällä. Ja kuin hän tuli sisälle kuninkaan eteen, lankesi hän maahan kasvoillensa kuninkaan eteen.

23. Ja he sanoit Cuningalle: cadzo Nathan Propheta on täällä. Ja cuin hän tuli Cuningan eteen langeis hän maahan caswoillens Cuningan eteen.

24. Ja Naatan sanoi: Herrani, kuningas, sinäkö olet sanonut: 'Adonia on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani'?

24. Ja Natan sanoi: herrani kuningas, sanoitkos: Adonia pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?

24. Ja Nathan sanoi: minun Herran Cuningan sanoitcos: Adonia pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja istuman minun istuimellani?

25. Sillä hän on tänä päivänä mennyt ja teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, sotapäälliköt ja pappi Ebjatarin; ja katso, he syövät ja juovat hänen edessään, ja he huutavat: 'Eläköön kuningas Adonia!'

25. Sillä hän on tänäpänä mennyt ja uhrannut härkiä, ja syötettyjä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja sodanpäämiehet, niin myös papin AbJatarin, ja katso, he syövät ja juovat hänen edessänsä, ja sanovat: onneksi kuninkaalle Adonialle!

25. Sillä hän on tänäpän mennyt ja uhrannut härkiä ja syötettyä carja ja monda lammast ja on cudzunut caicki Cuningan pojat ja päämiehet nijn myös AbJatharin Papin ja cadzo he syöwät ja juowat hänen edesäns ja sanowat: onnexi Cuningalle Adonialle.

26. Mutta minut, sinun palvelijasi, pappi Saadokin, Benajan, Joojadan pojan, ja sinun palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.

26. Mutta minua sinun palveliaas, ja pappia Zadokia, ja BenaJaa Jojadan poikaa, ja palveliaas Salomoa ei ole hän kutsunut.

26. Mutta minua sinun palweliatas ja Pappia Zadoki ja BenaJat Jojadan poica ja sinun palweliatas Salomot ei ole hän cudzunut.

27. Onko tämä lähtenyt herrastani, kuninkaasta, sinun antamatta palvelijasi tietää, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä?

27. Onko se niin herraltani kuninkaalta käsketty, ja et sinä ole sitä asiata antanut tietää palvelialles, kuka herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä on istuva?

27. Ongo se nijn minun Herralda Cuningaldani käsketty ja et sinä ole sitä asiata andanut tietä palwelialles cuca minun Herrani Cuningan istuimella hänen jälkens on istuwa?

28. Kuningas Daavid vastasi ja sanoi: Kutsukaa minun luokseni Batseba. Kun hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä,

28. Kuningas David vastasi ja sanoi: kutsukaat minulle BatSeba. Ja hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.

28. CUningas Dawid wastais ja sanoi: cudzucat minulle BathSeba. Ja hän tuli Cuningan eteen.

29. vannoi kuningas ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä:

29. Ja kuningas vannoi ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka minun sieluni on päästänyt kaikkinaisesta ahdistuksesta;

29. Ja cuin hän seisoi Cuningan edes wannoi Cuningas ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä joca minun sielun on päästänyt caickinaisest ahdistuxest.

30. niinkuin minä vannoin sinulle Herran, Israelin Jumalan, kautta ja sanoin: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni, hän on istuva minun valtaistuimellani minun sijassani', niin minä tänä päivänä teen.

30. Niinkuin minä sinulle Herran Israelin Jumalan edessä vannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poikas pitää oleman kuningas minun jälkeeni, ja hän pitää istuman minun istuimellani minun edestäni; niin minä teen tänäpänä.

30. Minä teen tänäpän nijncuin minä sinulle HERran Israelin Jumalan edes wannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poicas pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja hän pitä istuman minun istuimellani minun edestäni.

31. Silloin Batseba kumartui kasvoillensa maahan ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta ja sanoi: Herrani, kuningas Daavid, eläköön iankaikkisesti!

31. Niin BatSeba lankesi kasvoillensa maahan ja kumarsi kuningasta, sanoen: onneksi herralleni kuningas Davidille ijankaikkisesti!

31. Nijn BathSeba langeis caswoillens maahan ja cumarsi Cuningast sanoden: onnexi minun Herralle Cuningalleni Dawidille ijancaickisest.

32. Ja kuningas Daavid sanoi: Kutsukaa minun luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika. Niin he tulivat kuninkaan eteen.

32. Ja kuningas David sanoi: kutsukaat Zadok pappi, Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika. Ja he tulivat kuninkaan eteen.

32. JA Cuningas Dawid sanoi: cudzucat Zadok Pappi Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica. Ja cuin he tulit Cuningan tygö/

33. Ja kuningas sanoi heille: Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo minun oman muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille.

33. Ja kuningas sanoi heille: ottakaat kanssanne teidän herranne palveliat, ja asettakaat poikani Salomo minun muulini päälle, ja viekäät häntä Gihoniin,

33. Sanoi Cuningas heille: ottacat teidän cansan HERran palweliat ja asettacat minun poican Salomo minun Muulini päälle ja wiekät händä Gihonijn.

34. Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Ja puhaltakaa pasunaan ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!'

34. Ja Zadok pappi ja Natan propheta voidelkaan hänen Israelin kuninkaaksi. Ja soittakaat basunalla ja sanokaat: onneksi kuninkaalle Salomolle!

34. Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta woidelcan hänen Israelin Cuningaxi. Ja soittacat Basunalla ja sanocat: onnexi Cuningalle Salomolle.

35. Seuratkaa sitten häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi minun valtaistuimelleni ja olisi kuninkaana minun sijassani. Sillä hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi.

35. Ja menkäät ylös hänen perässänsä, että hän tulis ja istuis minun istuimellani, ja olis kuningas minun edestäni: ja minä käsken hänen olla Israelin ja Juudan päämiehenä.

35. Ja mengät ylös hänen peräns että hän tulis ja istuis minun istuimellani ja olis Cuningas minun edestäni ja minä käsken hänen olla Israelin ja Judan Päämiesnä.

36. Silloin Benaja, Joojadan poika, vastasi kuninkaalle ja sanoi: Amen! Niin sanokoon Herra, minun herrani, kuninkaan, Jumala.

36. Niin vastasi BenaJa Jojadan poika kuninkaalle ja sanoi: Amen! Sanokaan myös niin Herra, herrani kuninkaan Jumala!

36. Nijn wastais BenaJa Jojadan poica Cuningalle ja sanoi: Amen sanocan myös nijn HERra minun Herrani Cuningani Jumala.

37. Niinkuin Herra on ollut minun herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin.

37. Niinkuin Herra on ollut herrani kuninkaan kanssa, niin olkoon hän myös Salomon kanssa, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi herrani, kuningas Davidin, istuinta.

37. Nijncuin HERra on ollut minun Herrani Cuningani cansa nijn olcon hän myös Salomon cansa että hänen istuimens suurembi olis minun Herrani Cuningani Dawidin istuinda.

38. Niin pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika, sekä kreetit ja pleetit menivät sinne. He panivat Salomon kuningas Daavidin muulin selkään ja saattoivat hänet Giihonille.

38. Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin.

38. JA Pappi Zadok ja Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica ja Crethi ja Plethi menit alas ja asetit Salomon Cuningas Dawidin Muulin päälle ja weit hänen Gihonijn.

39. Ja pappi Saadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon. Ja he puhalsivat pasunaan, ja kaikki kansa huusi: Eläköön kuningas Salomo!

39. ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!

39. Ja Pappi Zadok otti öljyä majast sarween ja woiteli Salomon ja soitti sijtte Basunalla ja caicki Canssa sanoit: onnexi Cuningas Salomolle

40. Ja kaikki kansa seurasi häntä, ja kansa soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostansa.

40. Ja kaikki kansa meni ylös hänen jälkeensä, ja kansa soitti huilulla, ja he olivat sangen suuresti iloissansa, että maa vapisi heidän äänestänsä.

40. Ja caicki Canssa meni ylös hänen jälkens ja Canssa soitit huiluilla ja olit sangen iloisans että maa wapis heidän änestäns.

41. Mutta Adonia ja kaikki kutsuvieraat, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat sen, juuri kun olivat lopettaneet syöntinsä. Ja kun Jooab kuuli pasunan äänen, sanoi hän: Mitä tuo huuto ja pauhu kaupungissa tietää?

41. Ja Adonia ja kaikki kutsutut, jotka hänen kanssansa olivat, kuulivat sen, ja he olivat jo atrioineet; ja kuin Joab kuuli basunan äänen, sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietää kaupungissa?

41. JA Adonia ja caicki cudzutut jotca hänen cansans olit cuulit sen ja he olit jo atrioinnet ja cuin Joab cuuli Basunan änen sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietä Caupungis?

42. Hänen vielä puhuessaan tuli Joonatan, pappi Ebjatarin poika; ja Adonia sanoi: Tule tänne, sillä sinä olet kunnon mies ja tuot hyviä sanomia.

42. Ja kuin hän vielä puhui, katso, niin tuli Jonatan papin AbJatarin poika. Ja Adonia sanoi: tule, sillä sinä olet luja mies ja tuot hyviä sanomia.

42. Ja cuin hän wielä puhui tuli Jonathan AbJatharin Papin poica. Ja Adonia sanoi: tule sillä sinä olet luja mies ja tuot hywiä sanomita.

43. Joonatan vastasi ja sanoi Adonialle: Päinvastoin! Herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomon kuninkaaksi.

43. Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: totisesti, herramme kuningas David on tehnyt Salomon kuninkaaksi.

43. Jonathan wastais ja sanoi Adonialle: totisest meidän Cuningam Dawid on tehnyt Salomon Cuningaxi/

44. Kuningas lähetti hänen kanssaan pappi Saadokin, profeetta Naatanin ja Benajan, Joojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he panivat hänet kuninkaan muulin selkään.

44. Ja kuningas on lähettänyt hänen kanssansa papin Zadokin, ja prophetan Natanin, ja BenaJan Jojadan pojan, ja Kretit ja Pletit: he ovat hänen istuttaneet kuninkaan muulin päälle.

44. Ja on lähettänyt hänen cansans Papin Zadokin ja Prophetan Nathanin ja BenaJan Jojadan pojan ja Crethin ja Plethin he owat hänen istuttanet Cuningan Muulin päälle.

45. Ja pappi Saadok ja profeetta Naatan voitelivat hänet Giihonilla kuninkaaksi, ja he tulivat sieltä riemuiten, ja koko kaupunki joutui liikkeelle. Sitä oli se huuto, jonka te kuulitte.

45. Ja Zadok pappi ja Natan propheta ovat voidelleet hänen kuninkaaksi Gihonissa, ja he ovat sieltä menneet ylös iloissansa, niin että kaupunki tömisi. Se oli se meteli, kuin te kuulitte.

45. Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta on woidellut hänen Cuningaxi Gihonis ja he owat sieldä mennet ylös iloisans nijn että Caupungi tömis ja se oli se meteli cuin te cuulitta.

46. Onpa Salomo jo istunut kuninkaan valtaistuimellakin.

46. Vielä sitte istuu Salomo valtakunnan istuimella.

46. Wielä sijtte istu Salomo Cuningan istuimella.

47. ja kuninkaan palvelijat ovat tulleet onnittelemaan meidän herraamme, kuningas Daavidia, ja sanoneet: 'Antakoon sinun Jumalasi Salomon nimen tulla vielä mainehikkaammaksi kuin sinun nimesi ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on sinun valtaistuimesi.' Ja kuningas on rukoillut vuoteessansa.

47. Ja kuninkaan palveliat ovat myös menneet siunaamaan herraamme kuningas Davidia, sanoen: antakoon sinun Jumalas Salomolle paremman nimen kuin sinun nimes on, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi kuin sinun istuimes on! Ja kuningas rukoili vuoteessansa.

47. Ja Cuningan palweliat owat mennet siunaman meidän Herra Cuningast Dawidit ja owat sanonet: andacon sinun Jumalas Salomolle paramman nimen cuin sinun nimes on ja tehkön hänen istuimens suuremmaxi cuin sinun istuimes on ja Cuningas rucoili wuotesans.

48. Ja vielä on kuningas puhunut näin: 'Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä on asettanut jälkeläisen istumaan minun valtaistuimellani, niin että minä olen sen omin silmin nähnyt.'

48. On myös kuningas näin sanonut: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka tänäpänä on antanut vielä istuvan minun istuimellani, että minun silmäni sen nähneet ovat!

48. On myös Cuningas näin sanonut: Kijtetty olcon HERra Israelin Jumala joca tänäpän on andanut wielä istuwan minun istuimellan että minun silmäni sen nähnet owat.

49. Silloin kaikki Adonian kutsuvieraat joutuivat kauhun valtaan ja nousivat ja menivät kukin tiehensä.

49. Niin hämmästyivät ja nousivat kaikki jotka Adonia kutsunut oli, ja menivät itsekukin tiellensä.

49. Nijn hämmästyit ja nousit caicki cuin Adonia cudzunut oli ja menit idzecukin tiellens.

50. Mutta Adonia pelkäsi Salomoa, nousi, meni ja tarttui alttarin sarviin.

50. Vaan Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.

50. Waan Adonia pelkäis Salomot nousi ja meni ja tartui Altarin sarween.

51. Ja Salomolle ilmoitettiin: Katso, Adonia on peläten kuningas Salomoa tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: 'Kuningas Salomo vannokoon minulle tänä päivänä, ettei hän miekalla surmaa palvelijaansa'.

51. Ja se ilmoitettiin Salomolle, sanoen: katso, Adonia pelkää kuningas Salomoa, ja katso, hän tarttui alttarin sarviin ja sanoi: vannokaan kuningas Salomo minulle tänäpänä, ettei hän lyö palveliaansa kuoliaaksi miekalla.

51. Ja se ilmoitettin Salomolle cadzo Adonia pelkä Cuningas Salomot ja cadzo hän tartui Altarin sarween ja sano: Wannocan Cuningas Salomo minulle ettei hän lyö cuoliaxi hänen palweliatans miecalla.

52. Silloin Salomo sanoi: Jos hän osoittautuu kunnon mieheksi, ei hiuskarvaakaan hänen päästään ole putoava maahan; mutta jos hänessä huomataan jotakin pahaa, on hänen kuoltava.

52. Salomo sanoi: jos hän tahtoo olla toimellinen mies, niin ei pidä yksikään karva hänestä lankeeman maan päälle; mutta jos jotain pahuutta hänessä löydetään, niin hänen pitää kuoleman.

52. Salomo sanoi: jos hän tahto olla toimellinen mies nijn ei pidä yxikän carwa hänest langeman maan päälle mutta jos jotain pahutta hänes löytän nijn hänen pitä cuoleman.

53. Ja kuningas Salomo lähetti tuomaan hänet pois alttarilta; niin hän tuli ja kumarsi kuningas Salomoa. Ja Salomo sanoi hänelle: Mene kotiisi.

53. Ja kuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen alas alttarilta, ja kuin hän tuli, rukoili hän kuningas Salomoa; mutta Salomo sanoi hänelle: mene huoneeses.

53. Ja Cuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen Altarilda ja cosca hän tuli rucoili hän Cuningas Salomot: mutta Salomo sanoi hänelle: mene huonesees.