5 luku

Belsassarin pidot. Daniel selittää seinälle ilmestyneen kirjoituksen. Belsassar surmataan ja Daarejaves tulee kuninkaaksi.

1. Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.

1. Kuningas Belsatsar teki kuuluisan pidon tuhannelle päämiehellensä, ja joi itsensä viinasta juovuksiin näiden tuhannen kanssa.

1. CUningas Belsazer teki cuuluisan pidon hänen woimallisillens ja Päämiehillens ja joi idzens juowuxin heidän cansans.

2. Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta- ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.

2. Ja kuin hän juopunut oli, käski hän tuoda ne kultaiset ja hopiaiset astiat, jotka Nebukadnetsar, hänen isänsä Jerusalemin templistä ottanut oli, juodaksensa niistä voimallistensa, emäntäinsä ja vaimoinsa kanssa.

2. Ja cosca hän juopunut oli käski hän tuoda ne culdaiset ja hopiaiset astiat jotca NebucadNezar hänen Isäns Jerusalemin Templist ottanut oli juodaxens nijstä hänen woimallistens emändäins ja waimoins cansa.

3. Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.

3. Niin tuotiin ne kultaiset astiat, jotka templistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista otetut olivat; ja kuningas, hänen voimallisensa, emäntänsä ja vaimonsa joivat niistä.

3. Nijn tuotin ne culdaiset astiat jotca Templist Jumalan huonest Jerusalemist otetut olit ja Cuningas hänen woimallisens emändäns ja waimons joit nijstä.

4. He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

4. Ja kuin he joivat viinaa, kiittivät he kultaisia, hopiaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

4. Ja cosca he joit kijtit he culdaisia hopiaisia waskisia rautaisia puisia ja kiwisiä jumalita.

5. Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.

5. Juuri sillä hetkellä kävivät sormet niinkuin ihmisen käsi, kirjoittamaan kynttiläjalan kohdalle seinään kuninkaan salissa, ja kuningas äkkäsi kirjoittajan käden.

5. JUuri sillä hetkellä käwit sormet nijncuin ihmisen käsi kirjoittaman kyntiläjalan cohdalle seinään Cuningan Salis ja Cuningas äckäis kirjoittajan käden.

6. Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.

6. Silloin muuttui kuningas, ja hänen ajatuksensa peljättivät hänen, niin että hänen lanteensa horjuivat, ja hänen polvensa vapisivat.

6. Silloin muundui Cuningas ja hänen ajatuxens peljätit hänen nijn että hänen cupens horjuit ja hänen polwens wapisit.

7. Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

7. Ja kuningas huusi korkiasti, että viisaat, Kaldealaiset ja tietäjät tuotaisiin; ja käski sanoa viisaille Babelissa: Kuka ikänä tämän kirjoituksen lukee, ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hän pitää purpuralla vaatetettaman, ja kultakäädyt kaulassansa kantaman ja kolmas Herra oleman tässä valtakunnassa.

7. Ja Cuningas huusi corkiast että wijsat Chalderit ja tietäjät tuotaisin. Ja käski sano wijsaille Babelis: Cuca ikänäns tämän kirjoituxen luke ja taita sano mitä se tietä hänen pitä purpuralla waatettaman ja culdakäädyt caulasans candaman ja colmas Herra oleman minun waldacunnasani.

8. Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.

8. Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat edes, vaan ei he taitaneet sitä kirjoitusta lukea, eikä sen selitystä kuninkaalle ilmoittaa.

8. Silloin tuotin caicki Cuningan wijsat edes waan ei he taitanet eikä kirjoitusta luke eikä sen selitystä Cuningalle ilmoitta.

9. Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.

9. Siitä hämmästyi kuningas Belsatsar vielä kovemmin, ja hänen muotonsa muuttui, ja hänen voimallisensa tulivat murheellisiksi.

9. Sijtä hämmästyi Cuningas Belsazer wielä cowemmin ja hänen muotons muuttui ja hänen woimallisens tulit murhellisexi.

10. Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.

10. Sentähden meni kuningatar kuninkaan ja hänen voimallistensa asian tähden pitohuoneesen, ja sanoi: Kuningas eläköön kauvan! Älä niin peljästy sinun ajatuksistas ja älä niin muotoas muuta.

10. SIlloin meni Drotningi sencaltaisen Cuningan ja hänen woimallistens asian tähden Salijn ja sanoi: Herra Cuningas Jumala suocon sinun pitkä ikä. Älä nijn peljästy sinun ajatuxistas ja älä nijn muotos muuta.

11. Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus, samankaltainen kuin jumalien; hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar, tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin päämieheksi — sinun isäsi, kuningas —

11. Sinun valtakunnassas on mies, jolla on pyhäin jumalain henki, sillä sinun isäs aikana löydettiin hänessä valistus, toimi ja viisaus, niinkuin jumalten viisaus on; ja sinun isäs Nebukadnetsar pani hänen tähtientutkiain, viisasten, Kaldealaisten ja tietäjäin päälle. Niin teki kuningas, sinun isäs.

11. Sinun waldacunnasas on yxi mies jolla on pyhäin Jumalain hengi sillä sinun Isäs aicana löyttin hänes walistus toimi wijsaus nijncuin Jumalden wijsaus on. Ja sinun Isäs NebucadNezar pani hänen tähtein tutkiain wijsasten Chalderein ja tietäjäin päälle.

12. sentähden, että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen.

12. Että korkiampi henki hänen tykönänsä löydettiin, niin myös ymmärrys ja taito unia selittämään, osaamaan pimeitä puheita ja salaisia asioita ilmoittamaan. Daniel, jonka kuningas antoi Belsatsariksi nimittää; niin kutsuttakaan Daniel; hän sanoo, mitä se tietää.

12. Että corkiambi hengi hänen tykönäns löyttin nijn myös ymmärrys ja taito unia selittämän osaman pimeitä puheita ja salaisita asioita ilmoittaman nimittäin Daniel jonga Cuningas annoi Belsazerixi nimittä. Nijn cudzuttacan Daniel hän sano mitä se tietä.

13. Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?

13. Silloin vietiin Daniel kuninkaan eteen. Ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Oletko sinä Daniel, yksi Juudalaisista vangeista, jotka kuningas, minun isäni, Juudeasta tänne tuonut on?

13. SIlloin wieten Daniel Cuningan eteen. Ja Cuningas sanoi Danielille: oletco sinä Daniel yxi Judalaisista fangeista jotca Cuningas minun Isän Judeast tänne tuonut on?

14. Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.

14. Minä olen kuullut sinusta, että sinulla on pyhäin jumalain henki, että myös valistus, ymmärrys ja korkia viisaus sinussa löydetty on.

14. Minä olen cuullut sinusta sanottawan että sinulla on pyhäin Jumalain hengi ja walistus ymmärrys ja corkia wijsaus sinusa löytty on.

15. Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.

15. Minä olen antanat kutsua eteeni toimelliset ja viisaat tätä kirjoitusta lukemaan ja sen selitystä minulle ilmoittamaan, ja ei he taida sanoa, mitä se tietää.

15. Minä olen andanut cudzua eteeni toimelliset ja wijsat tätä kirjoitusta lukeman ja ilmoittaman mitä se tietä ja ei he taida minulle sano mitä se tietä.

16. Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

16. Mutta minä kuulen sinusta, että sinä taidat pimiät asiat selittää ja salatut ilmoittaa. Jos sinä nyt taidat tämän kirjoituksen lukea ja minulle ilmoittaa, mitä se tietää, niin sinä pitää purpuralla puetettaman ja kultakäädyt kaulassas kantaman ja kolmas herra oleman tässä valtakunnassa.

16. Mutta minä cuulen sinusta että sinä taidat selittä ja salatut ilmoitta. Jos sinä nyt taidat tämän kirjoituxen luke ja minulle ilmoitta mitä se tietä nijn sinun pitä purpuralla puetettaman ja culdakäädyt caulasas candaman ja colmas Herra oleman minun waldacunnasani.

17. Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.

17. Niin vastasi Daniel ja sanoi kuninkaalle: Pidä itse lahjas ja anna antimes muille. Minä luen kuitenkin kuninkaalle kirjoituksen, ja ilmoitan sen selityksen hänelle.

17. NIjn wastais Daniel ja sanoi Cuningalle: Pidä idze lahjas ja anna sinun andimes muille minä luen cuitengin Cuningalle kirjoituxen ja ilmoitan mitä se tietä.

18. Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.

18. Herra kuningas, korkein Jumala on sinun isälles Nebukadnetsarille valtakunnan, voiman, kunnian ja jalouden antanut.

18. Herra Cuningas corkein Jumala on sinun Isälles NebucadNezarille waldacunnan woiman cunnian ja jalouden andanut.

19. Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenen hän tahtoi, hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi, hän ylensi, kenen hän tahtoi, hän alensi, kenen hän tahtoi.

19. Ja sen voiman tähden, joka hänelle annettu oli, pelkäsivät ja karttoivat häntä kansat, sukukunnat ja kielet. Hän tappoi kenen hän tahtoi, hän jätti elämään kenen hän tahtoi, hän ylensi kenen hän tahtoi, hän alensi kenen hän tahtoi.

19. Ja sen woiman tähden cuin hänelle annettu oli pelkäisit ja cartoit händä Canssat wäet ja kielet. Hän tappoi kenen hän tahtoi hän jätti elämän kenen hän tahtoi hän ylönsi kenen hän tahtoi hän alensi kenen hän tahtoi.

20. Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.

20. Mutta koska hänen sydämensä paisui, ja hänen henkensä ylpeyteen paisuneeksi tuli, hyljättiin hän kuninkaalliselta istuimelta, ja tuli pois kunniastansa

20. Mutta cosca hänen sydämens paisui ja ylpiäxi ja paisunexi tuli hyljättin hän Cuningaliselda istuimelda ja tuli pois cunniastans.

21. Hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi; hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat; hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.

21. Ja ajettiin pois ihmisten seasta. Ja hänen sydämensä tuli eläinten kaltaiseksi, ja täytyi metsän eläinten kanssa juosta, ja söi ruohoja niinkuin härkä, ja hänen ruumiinsa oli taivaan kasteen alla, ja kastui, siihenasti, että hän oppi, että korkeimmalla Jumalalla on valta ihmisten valtakuntain päälle, ja hän antaa ne kellenkä hän tahtoo.

21. Ja ajettin pois ihmisten seast ja hänen sydämens tuli petoin caltaisexi ja täytyi petoin cansa juosta ja söi ruohoja nijncuin härkä ja hänen ruumins oli taiwan casten alla ja castui. Sijhenasti että hän oppi että corkeimmalla Jumalalla on walda ihmisten waldacundain päälle ja anda ne kellengä hän tahto.

22. Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit;

22. Ja sinä Belsatsar, hänen poikansa, et ole sydäntäs nöyryyttänyt, ehkäs kaikki kyllä ne tiesit;

22. JA sinä Belsazer hänen poicans et ole sinun sydändäs nöyryttänyt ehkäs caicki ne kyllä tiesit.

23. vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.

23. Vaan olet itses korottanut taivaan Herraa vastaan. Ja hänen huoneensa astiat piti kannettaman sinun etees, ja sinä, sinun voimallises, sinun emäntäs ja vaimos olette niistä viinaa juoneet. Niin myös hopiaisia, kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisä jumalia kiittäneet, jotka ei näe eikä kuule, eikä tuta taida. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä sinun henkes on, ja jonka tykönä kaikki sinun ties ovat, et sinä ole kunnioittanut.

23. Waan olet idzes corgottanut taiwan HERra wastan ja hänen huonens astiat piti cannettaman sinun etees ja sinä sinun woimallises sinun emändäs ja waimos oletta nijstä juonet Nijn myös hopiaisia culdaisia waskisia rautaisia puisia kiwisiä jumalita kijttänet jotca eikä näe eikä cuule eikä tuta taida: Mutta sitä Jumalata jonga kädes sinun henges ja caicki sinun ties owat et sinä ole cunnioittanut.

24. Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.

24. Sentähden on häneltä lähetetty tämä käsi, ja tämä kirjoitus kirjoitettu.

24. Sentähden on häneldä lähetetty tämä käsi ja kirjoitus joca sijnä kirjoitettu on.

25. Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin.'

25. Ja tämä on kirjoitus, joka siinä kirjoitettu on: Mene, Mene, Tekel, Upharsin.

25. JA tämä on kirjoitus cuin sijnä kirjoitettu on: Mene Mene Tekel Upharsin.

26. Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.

26. Ja tämä on selitys: Mene; se on: Jumala on sinun valtakuntas lukenut ja lopettanut.

26. Ja tämä on selitys: Mene se on Jumala on sinun waldacundas lukenut ja lopettanut.

27. Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.

27. Tekel; se on: Sinä olet vaa'alla punnittu, ja aivan köykäiseksi löydetty.

27. Tekel se on sinä olet waagalla punnittu ja aiwa köykäisexi löytty.

28. Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.

28. Peres; se on: Sinun valtakuntas on jaettu ja Mediläisille ja Persialaisille annettu.

28. Peres se on sinun waldacundas on jaettu ja Medeille ja Persialaisille annettu.

29. Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

29. Silloin käski Belsatsar, että Daniel purpuralla puetettaman piti, ja kultakäädyt hänen kaulaansa annettaman, ja antoi hänestä kuuluttaa, että hän kolmas herra on valtakunnassa.

29. Silloin käski Belsazer että Daniel purpuralla puetettaman piti ja culdakäädyt hänen caulaans annettaman ja andoi hänestä cuulutta: että hän colmas Herra on waldacunnas.

30. Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,

30. Mutta juuri sinä yönä tapettiin Belsatsar, Kaldean kuningas.

30. Mutta sinä yönä tapettin Belsazer Chalderein Cuningas.

31. ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.

31. Ja Darius Mediläinen sai valtakunnan, kuin hän kahdenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha oli.

31. JA Darius Medist sai waldacunnan cosca hän caxi seidzemettä kymmendä ajastaica wanha oli.