2 luku

Daniel selittää Nebukadnessarin unen.

1. Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena näki Nebukadnessar unia, ja hänen mielensä oli levoton eikä hän enää saanut unta.

1. Toisena Nebukadnetsarin vaItakunnan vuotena näki Nebukadnetsar unta, josta hän hämmästyi, niin että hän heräsi.

1. TOisna NebucadNezarin waldacunnan wuonna näki NebucadNezar unda josta hän hämmästyi nijn että hän heräis.

2. Silloin kuningas käski kutsua tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset ilmoittamaan kuninkaalle hänen unensa; ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

2. Ja kuningas käski tähtientutkiat ja viisaat ja noidat ja Kaldealaiset kutsuttaa kokoon, sanomaan kuninkaalle hänen untansa. Ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

2. Ja hän käski caicki tähtein tutkiat ja wijsat ja noidat ja Chalderit cudzua cocon sanoman Cuningalle hänen undans. Ja he tulit ja astuit Cuningan eteen.

3. Ja kuningas sanoi heille: Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen.

3. Ja kuningas sanoi heille: minä näin unta, josta minä peljästyin, ja minä mielelläni tahtoisin tietää, mikä se uni oli.

3. Ja Cuningas sanoi heille: minä näin unda josta minä peljästyin ja minä mielelläni tahdoisin tietä mikä se uni oli.

4. Silloin kaldealaiset puhuivat kuninkaalle araminkielellä: Eläköön kuningas iankaikkisesti! Sano uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen.

4. Niin sanoivat Kaldealaiset kuninkaalle Syrian kielellä: kuningas eläköön kauvan! sano palvelioilles uni, niin me tahdomme selittää sen.

4. Nijn sanoit Chalderit Cuningalle Syrian kielellä: Herra Cuningas Jumala andacon sinun cauwan elä: sano sinun palwelioilles uni nijn me tahdom selittä sen.

5. Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille: Tämä minun sanani on peruuttamaton: Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi.

5. Kuningas vastasi ja sanoi Kaldealaisille: minä olen unhottanut; jollette minulle ilmoita unta ja selitä sitä, niin te pitää kappaleiksi hakattaman, ja teidän huoneenne lokaläjäksi kukistettaman.

5. Cuningas wastais ja sanoi Chaldereille: minä olen unhottanut jollet te minulle ilmoita unda ja selitä händä nijn te pitä caicki peräti tapettaman ja teidän huonen häpiälisest cukistettaman.

6. Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian. Sentähden ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys.

6. Vaan jos te minun tietää annatte unen ja selityksen, niin teidän pitää saaman lahjoja, antimia ja suuren kunnian minulta: sentähden sanokaat minulle uni ja sen selitys.

6. Waan jos te minun tietä annatte unen ja selityxen nijn teidän pitä saaman lahjoja andimita ja suuren cunnian minulda: sentähden sanocat minulle uni ja selitys.

7. He vastasivat toistamiseen ja sanoivat: Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen.

7. He vastasivat jälIeen ja sanoivat: kuningas sanokaan palvelioillensa unen, me tahdomme sen selittää.

7. He wastaisit jällens ja sanoit: Cuningas sanocan hänen palwelioillens unen nijn me tahdom selittä.

8. Kuningas vastasi ja sanoi: Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani,

8. Kuningas vastasi ja sanoi: totisesti minä ymmärrän, että te aikaa kulutatte, koska te näette minun sen unohtaneeksi.

8. Cuningas wastais ja sanoi: totisest minä ymmärrän että te aica culutatte cosca te näette minun sen unhottanexi.

9. että ellette ilmoita minulle unta, on teillä edessä vain yksi tuomio. Sillä te olette sopineet keskenänne, että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu. Sentähden sanokaa minulle uni; silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen.

9. Mutta jollette minulle unta sano, niin tuomio käy teidän ylitsenne, että te olette aikoneet minun edessäni puhua vääryyttä, siihenasti että aika kuluis: sentähden sanokaat minulle uni, niin minä ymmärrän, että te myös selityksen osaatte.

9. Mutta jollet te minulle unda sano nijn teidän pitä duomittaman nijncuin ne jotca walheitans ja juttujans minun edesäni puhuman ruwennet owat sijhenasti että aica culuis.

10. Kaldealaiset vastasivat kuninkaan edessä ja sanoivat: Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi. Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta.

10. Niin vastasivat Kaldealaiset kuninkaan edessä ja sanoivat: ei yhtään ihmistä ole maan päällä, joka sanoa taitaa, mitä kuningas anoo; niin ei ole myös yhtään kuningasta, kuinka suuri ja voimallinen hän olis, joka senkaltaista tähtientutkialta, viisaalta eli Kaldealaiselta vaatii.

10. Sentähden sanocat minulle uni nijn minä ymmärrän että te myös selityxen osatte. Nijn wastaisit Chalderit Cuningan edes ja sanoit hänelle: Ei yhtän ihmistä ole maan päällä joca sano taita mitä Cuningas ano ei ole myös yhtän Cuningast cuinga suuri ja woimallinen hän sijtte olis joca sencaltaista joldaculda tähtein tutkialda wijsalda eli Chalderildä waati.

11. Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä.

11. Sillä se, jota kuningas anoo, on ylen korkia, ja ei yksikään ole, joka sen kuninkaalle sanoa taitaa, paitsi jumalia, jotka ihmisten seassa ei asu.

11. Sillä se jota Cuningas ano on ylön corkia ja ei yxikän muista ole joca sen Cuningalle sano taita paidzi jumalita jotca ihmisten seas ei asu.

12. Tästä kuningas suuttui ja julmistui kovin ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat.

12. Silloin vihastui kuningas sangen suuresti, ja käski kaikki viisaat Babelissa tapettaa.

12. SIlloin wihastui Cuningas sangen suuresti ja käski caicki wijsat Babelis tappa.

13. Kun tästä oli käsky annettu ja viisaat piti tapettaman, etsittiin Danielia ja hänen tovereitaan tapettaviksi.

13. Ja tuomio annettiin, että viisaat tapettaman piti; ja Danielia hänen kumppaniensa kanssa myös etsittiin tapettaviksi.

13. Ja duomio annettin että wijsat tapettaman piti ja Danielit hänen cumpanittens cansa myös edzittin tapetta.

14. Silloin Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille, kuninkaan henkivartioväen päällikölle, joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita.

14. Silloin saatti Daniel toisen neuvon ja käskyn Ariokille, kuninkaan ylimmäiselle päämiehelle, joka meni ulos tappamaan viisaita Babelissa.

14. NIjn Daniel tietä andoi sencaltaisen duomion ja käskyn Ariochille Cuningan ylimmäiselle päämiehelle joca meni ulos tappaman wijsaita Babelis.

15. Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle: Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn? Silloin Arjok kertoi Danielille asian.

15. Ja hän vastasi ja sanoi kuninkaan käskyläiselle Ariokille: miksi niin ankara tuomio on käynyt ulos kuninkaalta? Ja Ariok antoi Danielin tietää sen asian.

15. Ja hän rupeis ja sanoi Cuningan käskyläiselle Ariochille: mixi nijn angara duomio on käynyt ulos Cuningalda? Ja Arioch annoi Danielin tietä.

16. Niin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa, että hän saisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

16. Niin meni Daniel ylös ja rukoili kuningasta, että hän antais hänelle aikaa, sanoaksensa kuninkaalle selitystä.

16. Nijn meni Daniel ylös ja rucoili Cuningasta että hän andais hänelle aica sanoxens Cuningalle selityst.

17. Sitten Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian tovereillensa Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle

17. Ja Daniel meni kotia ja ilmoitti sen kumppaneillensa Hananialle, Misaelille ja Asarialle,

17. JA Daniel meni cotia ja ilmoitti sen cumpanillens Hananialle Misaelille ja Asarialle.

18. kehoittaen heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian tähden, ettei Danielia ja hänen tovereitansa tapettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa.

18. Että he taivaan Jumalalta armoa rukoilisivat sen salaisen asian tähden, ettei Daniel kumppaninensa ynnä muiden viisasten kanssa Babelissa hukkuisi.

18. Että he Jumalalda armo rucoilisit sencaltaisen salaisen asian tähden ettei Daniel cumpaninens ynnä muiden wijsasten cansa Babelis huckuis.

19. Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä. Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa.

19. Niin ilmoitettiin Danielille se salainen asia yöllä näyssä: niin Daniel kiitti Jumalaa taivaasta,

19. Nijn ilmoitettin Danielille sencaltainen salainen asia yöllä näysä.

20. Daniel lausui ja sanoi: Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.

20. Vastasi ja sanoi: kiitetty olkoon Jumalan nimi ijankaikkisesta ijankaikkiseen! sillä hänen on viisaus ja väkevyys.

20. Josta Daniel kijtti Jumalata taiwast alcoi ja sanoi: kijtetty olcon Jumalan nimi ijancaickisest ijancaickiseen sillä hänen on wijsaus ja wäkewys.

21. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.

21. Hän muuttaa ajat ja hetket; panee pois kuninkaat ja asettaa kuninkaat; hän antaa viisaille viisauden ja ymmärtäväisille taidon ja ymmärryksen.

21. Hän muutta ajat ja hetket. Hän pane pois Cuningaita ja pane Cuningaita siallens hän anda wijsaille heidän wijsaudens ja ymmärtäwäisille heidän ymmärryxens.

22. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.

22. Hän ilmoittaa syvät ja salaiset asiat; hän tietää, mitä pimiässä on, sillä hänen tykönänsä on sula valkeus.

22. Hän ilmoitta mitkä sywät ja salatut owat hän tietä mitä pimiäs on sillä hänen tykönäns on sula walkeus.

23. Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme. Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian.

23. Minä kiitän ja ylistän sinua minun isäini Jumala, ettäs minulle viisautta ja väkevyyttä lainaat, ja nyt minulle ilmoittanut olet, jota me sinulta rukoilimme; sinä olet meille kuninkaan asian ilmoittanut.

23. Minä kijtän ja ylistän sinua minun Isäni Jumala ettäs minulle wijsautta ja wäkewyttä lainat ja nyt ilmoittanut olet jota me sinulda rucoilim nimittäin sinä olet meille Cuningan asian ilmoittanut.

24. Sitten Daniel meni Arjokin tykö, jolla oli kuninkaan määräys tappaa Baabelin viisaat. Hän meni ja sanoi hänelle näin: Älä tapa Baabelin viisaita; vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.

24. Silloin meni Daniel Ariokin tykö, jolla kuninkaalta käsky oli viisaita Babelissa hukuttaa; hän meni ja sanoi hänelle näin: älä tapa viisaita Babelissa, vaan vie minut ylös kuninkaan tykö, minä tahdon kuninkaalle selityksen sanoa.

24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis waan wie minua ylös Cuningan tygö minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa.

25. Silloin Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle näin: Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

25. Ariok vei Danielin kiiiruusti kuninkaan eteen, ja sanoi hänelle näin: minä olen löytänyt yhden miehen Juudalaisten vankien seasta, joka kuninkaalle selityksen sanoa taitaa.

25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast joca Cuningalle sen selityxen sano taita.

26. Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, jonka nimenä oli Beltsassar: Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka minä näin, ja sen selityksen?

26. Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, joka Belsatsariksi kutsuttiin: oletko sinä se, joka minulle sen unen, jonka minä nähnyt olen, ja hänen selityksensä ilmoittaa taidat?

26. Cuningas wastais ja sanoi Danielille joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se joca minulle sen unen jonga minä nähnyt olen ja hänen selityxens ilmoitta taidat?

27. Daniel vastasi kuninkaalle ja sanoi: Salaisuutta, jonka kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle.

27. Daniel vastasi kuninkaan edessä ja sanoi: sitä salautta, jota kuningas anoo, ei viisaat, tähtientutkiat, oppineet ja noidat taida kuninkaalle ilmoittaa.

27. DAniel wastais Cuningan edes ja sanoi: Sitä salaust cuin Cuningas anoi tietä ei wijsat oppenet tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta.

27. Nin rupeis Daniel Kuningan NebucadNezarin edes/ ja Sanoi. SITE Salaust/ quin Kuningas anoi tiete eipe ne wisaat/ Opetetut/ Tecteintutkiat ia Noidhat/ woi Kuningalle ilmoitta. (Niin rupesi Daniel kuninkaan Nebukadrezarin edessä/ ja sanoi. Sitä salausta/ kuin kuningas anoi tietää eipä ne wiisaat/ opetetut/ tähteintutkijat ja noidat/ woi kuninkaalle ilmoittaa.)

28. Mutta on Jumala taivaassa; hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa. Tämä on sinun unesi, sinun pääsi näky, joka sinulla oli vuoteessasi.

28. Vaan Jumala on taivaissa, joka taitaa salaiset asiat julistaa, hän tiettäväksi teki kuningas Nebukadnetsarille, mitä tulevaisina aikoina tapahtuman pitää. Tämä on sinun unes ja sinun näkys, kuin sinä makasit.

28. Waan Jumala taiwast hän taita salaiset asiat julista ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä.

28. Waan Jumala Taiuahast/ hen taita salaiset Asiat iulghista/ ia tietteuexi teki Kuningalle Nebucatnezar/ mite tuleuaisis aighois tapactuman pite. (Waan Jumala taiwahasta/ hän taitaa salaiset asiat julkistaa/ ja tiettäwäksi teki kuninkaalle Nebukadnezar/ mitä tulewaisissa ajoissa tapahtuman pitää.)

29. Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva; ja hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä tapahtuva on.

29. Sinä kuningas vuoteessas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pitäis; ja se, joka salaiset ilmoittaa, hän on sinulle osoittanut, kuinka tapahtuman pitää.

29. NIjn on tämä sinun unes ja sinun näkys cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pidäis ja se joca salaiset ilmoitta hän on sinulle osottanut cuinga tapahtuman pitä.

29. Nin on teme sinun Unes/ ia sinun Näkys/ quin sine macasit. Sine Kuningas/ quin sine olit sinun Wotes päle/ nin sine aiattelit mite edespein tapactuman pidheis. Ja se ioca salaiset ilmoittapi/ hen ombi sinulle osottanut/ quin tapactuman pite. (Niin on tämä sinun unesi/ ja sinun näkysi/ kuin sinä makasit. Sinä kuningas/ kuin sinä olit sinun wuoteesi päällä/ niin sinä ajattelit mitä edespäin tapahtuman pitäisi. Ja se joka salaiset ilmoittaapi/ hän ompi sinulle osoittanut/ kuin tapahtuman pitää.)

30. Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

30. Niin ovat senkaltaiset asiat minulle ilmoitetut, ei minun viisauteni tähden, niinkuin se olis suurempi kuin kaikkein, jotka elävät, vaan sentähden että sen selitys pitäis kuninkaalle tiettäväksi tuleman, ja sinä saisit sinun sydämes ajatukset tietää.

30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut ei minun wijsaudeni tähden cuin se olis suurembi cuin caickein jotca eläwät. Waan sentähden on se minulle ilmoitettu että sen selitys pidäis Cuningalle tiettäwäxi tuleman ja sinä saisit sinun sydämes ajatuxet tietä.

30. Nin ouat sencaltaiset salaiset Asiat minulle ilmoitetut/ ei minun Wisaudheni cautta/ quin se olis swrembi/ quin caickein/ iotca eleuet. Waan senteden ombi se minulle ilmoitettu/ Ette sen Tulkitos pidheis Kuningalle tietteuexi tuleman/ ia sine saisit sinun sydhemes aiatoxet tiete. (Niin owat senkaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wiisauteni kautta/ kuin se olisi suurempi/ kuin kaikkein/ jotka eläwät. Waan sentähden ompi se minulle ilmoitettu/ että sen tulkitus pitäis kuninkaalle tiettäwäksi tuleman/ ja sinä saisit sinun sydämesi ajatukset tietää.)

31. Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

31. Sinä kuningas näit, ja katso, suuri ja korkia kuva seisoi suurella kirkkaudella sinun edessäs; ja se oli hirmuinen nähdä.

31. Sinä Cuningas näit ja cadzo suuri ja corkia cuwa seisoi sinun edesäs ja se oli hirmuinen nähdä.

31. Sine Kuningas näit/ ia catzo/ yxi swri ia corkia Cuua seisoi sinun edheses/ ia Se oli hirmulinen pälecatzo. (Sinä kuningas näit/ ja katso/ yksi suuri ja korkea kuwa seisoi sinun edessäsi/ ja se oli hirmuinen päälle katsoa.)

32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

32. Sen kuvan pää oli parhaimmasta kullasta; mutta sen rinta ja käsivarret olivat hopiasta; sen vatsa ja lanteet olivat vaskesta.

32. Sen cuwam pää oli parahimmast cullast mutta rinda ja käsiwarret olit hopiast sen wadza ja landet olit waskest.

32. Sen saman Cuuan Pää oli parahimmast Cullast/ Mutta sen Rinda ia Käsiuardhet olit Hopiast. Sen Watza ia Landet olit Cuparist/ (Sen saman kuwan pää oli parhaimmasta kullasta/ Mutta sen rinta ja käsiwarret olit hopeasta. Sen watsa ja lanteet olit kuparista/)

33. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

33. Sen sääret olivat raudasta; sen jalat olivat puolittain raudasta ja puolittain savesta.

33. Sen sääret olit raudast sen jalgat olit puolittain raudast ja puolittain sawest.

33. Sen Sääret olit Raudhast/ Sen Jalghat olit politain Raudhast/ ia politain Sauest. (Sen sääret olit raudasta/ sen jalat olit puolittain raudasta/ ja puolittain sawesta.)

34. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare — ei ihmiskäden voimasta — ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

34. Sen sinä näit, siihenasti kuin yksi kivi temmattiin ilman käsiä, ja löi sen kuvan jalkoihin, jotka raudasta ja savesta olivat, ja murensi ne rikki.

34. Sencaltaista sinä näit sijhenasti cuin yxi kiwi temmattin ilman käsitä ja löi sen cuwan jalcoin jotca raudast ja sawest olit ja murensi heidän.

34. Sencaltaista sine näit/ Sihenasti yxi Kiui alasräueistin/ ilman Käsite/ ia löi sen Cuuan Jalcohin/ iotca Raudhast ia Sauest olit/ ia murenfi heite. (Senkaltaiset sinä näit/ siihenasti yksi kiwi alasrewäistiin/ ilman käsiä/ ja löi sen kuwan jalkoihin/ jotka raudasta ja sawesta olit/ ja murensi heitä.)

35. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

35. Silloin tulivat ne kaikki muserretuksi, rauta, savi, vaski, hopia ja kulta, ja tulivat niinkuin akanat suviriihessä, ja tuuli vei ne pois, niin ettei niiden siaa ensinkään löydetty; mutta kivi joka kuvaa löi, tuli suureksi vuoreksi, niin että se kokonaan maan täytti.

35. Silloin tulit ne caicki muserretuxi rauta sawi waski hopia ja culda ja tulit nijncuin acanat suwirijhes ja tuuli wei ne pois nijn ettei nijtä sillen taittu löyttä: mutta kiwi joca cuwa löi tuli suurexi wuorexi nijn että se coco maan täytti.

35. Silloin tulit ynne musertuxi/ se Rauta/ Saui/ Cupari/ Hopia ia Culta/ ia tulit ninquin Acanat Suuiloghas. Ja Twli sen poiswei/ nin ettei site sillen tainut leutte. Mutta se Kiui/ ioca site Cuua löi/ tuli swrexi worexi/ nin/ ette se coco Mailman teutti. (Silloin tulit ynnä muserretuksi/ se rauta/ sawi/ kupari/ hopea ja kulta/ ja tulit niinkuin akanat suwilokassa. Ja tuuli sen pois wei/ niin ettei sitä silleen tainnut löyttää. Mutta se kiwi/ joka sitä kuwaa löi/ tuli suureksi wuoreksi/ niin/ että se koko maailman täytti.)

36. Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.

36. Tämä on uni; nyt me tahdomme kuninkaalle sen selityksen sanoa:

36. Tämä on se uni nyt me tahdomma Cuningalle sen selityxen sanoa.

36. Teme se Uni ombi/ Nyt me tadhoma Kuningan edes sen Toimituxen sanoa. (Tämä se uni ompi/ Nyt me tahdomme kuninkaan edessä sen toimituksen sanoa.)

37. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

37. Sinä kuningas olet kuningasten kuningas, jolle Jumala taivaasta valtakunnan, voiman, väkevyyden ja kunnian antanut on;

37. SInä Cuningas olet Cuningasten Cuningas jolle Jumala taiwast waldacunnan woiman wäkewyden ja cunnian andanut on.

37. Sine Kuningas olet caikein Kuningain Kuningas/ Jolla Jumala Taiuahast/ Waldakunnan/ woiman/ ia Wäkewydhen/ ia Cunnian andanut on. (Sinä kuningas olet kaikkein kuningasten kuningas/ jolla Jumala taiwahasta/ waltakunnan/ woiman/ ja wäkewyyden/ ja kunnian antanut on.)

38. ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.

38. Ja kaikki, joissa ihmisen lapset asuvat, ja eläimet kedolla ja linnut taivaan alla on hän sinun käsiis antanut, ja sinulle näiden kaikkein päälle lainasi vallan: sinä se kultainen pää olet.

38. Ja caicki joisa ihmisen lapset asuwat ja eläimet kedolla ja linnut taiwan alla on hän sinun käsijs andanut ja sinulle näiden caickein päälle lainais wallan.

38. Ja caiki/ ioissa Inhimisen Lapset asuuat/ ia Eleimet Kedholla/ ia Linnut Taiuas alla/ on hen sinun Käsihis andanut/ ia sinulle neinen caikein ylitze wallan lainasi. (Ja kaikki/ joissa ihmisen lapset asuwat/ ja eläimet kedolla/ ja linnut taiwasalla/ on hän sinun käsiisi antanut/ ja sinulle näiden kaikkein ylitse wallan lainasi.)

39. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

39. Sinun jälkees pitää toisen valtakunnan tuleman, halvemman kuin sinä; sitte se kolmas valtakunta, joka vaskinen on, jonka pitää kaikki maakunnat hallitseman.

39. Sinä se cullainen pää olet sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda joca waskinen on jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman.

39. SIne se Cullainen pää olet/ Sinun ielkes pite ydhen toisen Waldakunnan ylestuleman/ haluambi quin sinun. Sitelehin se Colmas Waldakunda/ ioca Cuparinen on/ ionga pite ylitze caiki Makunnat hallitzeman. (Sinä se kultainen pää olet/ Sinun jälkeesi pitää yhden toisen waltakunnan ylöstuleman/ halwempi kuin sinun. Siitä lähin se kolmas waltakunta/ joka kuparinen on/ jonka pitää ylitse kaikki maakunnat hallitseman.)

40. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

40. Sen neljännen valtakunnan pitää kovan oleman niinkuin raudan; sillä niinkuin rauta särkee ja murentaa kaikki, ja niinkuin rauta kaikki rikkoo, juuri niin tämän piti myös särkemän ja murentaman.

40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki ja nijncuin rauta caicki ricko juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman.

40. Sen Nelienen pite couan oleman/ ninquin Raudhan/ Sille ninquin Rauta serkepi ia murenda caiki/ ia ninquin Rauta caiki rickopi/ Jurinin temen pite mös caiki serkemen ia murendaman. (Sen neljännen pitää kowan oleman/ niinkuin raudan/ Sillä niinkuin rauta särkeepi ja murentaa kaikki/ ja niinkuin rauta kaikki rikkoopi/ Juurineen tämän pitää myös kaikki särkemän ja murentaman.)

41. Ja että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.

41. Mutta ettäs näit jalat ja varpaat, puolittain savesta ja puolittain raudasta, sen pitää jaetun valtakunnan oleman; kuitenkin pitää raudan vahvuudesta siihen jäämän, niinkuin sinä näit raudan olevan savella sekoitetun.

41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat puolittain sawest ja puolittain raudast sen pitä jaetun waldacunnan oleman. Cuitengin pitä raudan istuttamisest sijhen jäämän nijncuin sinä näit raudan olewan sawella secoitetun.

41. Mutta ettes neit Jalghat ia warpaat/ politain Sauest ia politain Raudhast/ sen pite ydhen iaetun Waldacunnan oleman. Quitengin pite sijte Raudhan istuttamisest sijhen sisel iemen/ ninquin sine neit Raudhan oleuan Sauen cansa secoitetun. (Mutta että näit ne jalat ja warpaat/ puolittain sawesta ja puolittain raudasta/ sen pitää yhden jaetun waltakunnan oleman. Kuitenkin pitää sitä raudan istuttamisesta siihen sisälle jäämän/ niinkuin sinä näit raudan olewan sawen kanssa sekoitetun.)

42. Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, se merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja, osa sitä on oleva hauras.

42. Ja että varpaat sen jaloissa puolittain rautaa ja puolittain savea oli, niin sen pitää puolittain vahvan ja puolittain heikon valtakunnan oleman.

42. Ja että warpat sen jalgois puolittain rauta ja puolittain sawi oli sen pitä puolittain wahwan ja puolittain heicon waldacunnan oleman.

42. Ja ette Warpaat sen ialghois/ politain Rauta/ ia politain Sauinen oli/ Sen pite politain wahuan/ ia politain heicon Waldakunnan oleman. (Ja että warpaat sen jaloissa/ puolittain rauta/ ja puolittain sawinen oli/ Sen pitää puolittain wahwan/ ja puolittain heikon waltakunnan oleman.)

43. Että sinä näit rautaa olevan saven seassa, se merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toinen toiseensa, niinkuin ei rautakaan sekaannu saveen.

43. Ja ettäs näit raudan sekoitetun savella, niin he kyllä ihmisen siemenellä sekoitetaan, mutta ei he kuitenkaan riipu kiinni toinen toisessansa; niinkuin ei rautaa taideta sekoittaa saven kanssa yhteen.

43. Ja ettäs näit raudan secoitetun sawella kyllä he ihmisen siemenellä secoitetan mutta ei he cuitengan ripu kijnni toinen toisesans nijncuin ei rauta taita secoitetta sawen cansa yhten.

43. Ja ettes nägit Raudhan secoitetun Sauen cansa/ kylle he heitens Inhimisen weren peresti ycten secoittauat/ Mutta euet he quitengin toinen toisestans kijnirijpu/ Nin quin ei Rauta taita Sauen cansa yctensecoitetta. (Ja ettäs näit raudan sekoitetun sawen kanssa/ kyllä he heitänsä ihmisen weren perästä yhteen sekoittawat/ Mutta eiwät he kuitenkaan toinen toisessansa kiinni riipu/ Niinkuin ei rauta taida sawen kanssa yhteen sekoitettaa.)

44. Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,

44. Mutta näiden kuningasten aikana on Jumala taivaasta yhden valtakunnan asettava, jota ei ikänä kukisteta, ja hänen valtakuntansa ei pidä toiselle kansalle annettaman: sen pitää kaikki nämät valtakunnat särkemän ja hajoittaman, mutta sen pitää ijankaikkisesti pysymän.

44. Mutta näiden waldacundain aicana on Jumala taiwasta yhden waldacunnan asettawa joca ei ikänäns cukisteta ja hänen waldacundans ei pidä toiselle Canssalle annettaman sen pitä caicki nämät särkemän ja hajottaman mutta sen pitä ijancaickisest pysymän.

44. MUtta neinen Waldacundain aicana/ pite Jumala Tiuahasta ydhen Waldacunnan ylessaattama'/ iotca ei ikenens radhelta. Ja henen Waldakundans ei pidhe toiselle Canssalle haltunannettaman. Sen pite caiki näme Waldacunnat särkemen/ ia haiottaman/ Mutta sen pite ijancaikisesta pysijmen. (Mutta näiden waltakuntain aikana/ pitää Jumala taiwahasta yhden waltakunnan ylössaattaman/ jotka ei ikänänsä raadella. Ja hänen waltakuntansa ei pidä toiselle kansalle haltuun annettaman. Sen pitää kaikki nämä waltakunnat särkemän/ ja hajoittaman/ Mutta se pitää iankaikkisesti pysymän.)

45. niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta — ei ihmiskäden voimasta — ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava.

45. Niinkuin sinä näit kiven, ilman käsiä vuoresta temmatun, joka raudan, vasken, saven, hopian ja kullan murensi: niin on suuri Jumala kuninkaalle näyttänyt, kuinka tästälähin tapahtuman pitää; ja tämä on totinen uni ja sen selitys on oikia.

45. Nijncuin sinä näit kiwen ilman käsitä temmatun joca raudan wasken sawen hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt cuinga tästälähin tapahtuman pitä ja tämä on totisest se uni ja sen selitys on oikia.

45. Samalmoto quin sine neit ydhen Kiuen/ ilman Käsite poisreueistyn/ ioca Raudhan/ Cuparin/ Sauen/ Hopian ia Cullan musersi. (Samalla muotoa kuin sinä näit yhden kiwen/ ilman käsittä poisrewäistyn/ joka raudan/ kuparin/ sawen/ hopean ja kullan musersi.)

46. Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoillensa ja kumartui maahan Danielin edessä ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta.

46. Niin lankesi kuningas Nebukadnetsar kasvoillensa, ja kumarsi Danielia, ja käski tehdä hänelle ruokauhria ja polttouhria.

46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens ja cumarsi Danieli ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.

47. Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden.

47. Ja kuningas vastasi Danielia ja sanoi: totisesti on teidän Jumalanne kaikkein jumalain Jumala ja kaikkein kuningasten Herra, joka salaiset asiat ilmoittaa, ettäs tämän salaisen asian olet ilmoittaa taitanut.

47. Ja Cuningas wastais Danielille ja sanoi: Ilman epäilemät teidän Jumalan on caickein jumalain Jumala ja caickein Cuningasten HERra joca salaiset asiat ilmoitta taita ettäs tämän salaisen asian olet ilmoitta taitanut.

48. Sitten kuningas korotti Danielin ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi.

48. Niin kuningas korotti Danielin, ja antoi hänelle suuria ja paljon lahjoja, ja asetti hänen kaikkein Babelin valtakuntain päälle ja päämieheksi kaikkein viisasten päälle Babelissa.

48. Ja Cuningas corgotti Danielin ja annoi hänen suuria ja paljon lahjoja ja teki hänen Förstixi coco Babelin maacunnas ja pani hänen Päämiehexi caickein wijsasten päälle Babelis.

49. Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.

49. Ja Daniel rukoili kuningasta, että hän pani Babelin maakuntain päälle Sadrakin, Mesakin ja Abednegon; mutta Daniel itse oli kuninkaan tykönä hänen kartanossansa.

49. Ja Daniel rucoili Cuningasta että hän panis Babelin maacundain päälle Sadrachin Mesachin AbedNegon: Mutta Daniel idze oli Cuningan tykönä hänen cartanosans.