4 luku

Daniel selittää Nebukadnessarin unen suuresta puusta, joka hakataan poikki. Nebukadnessarin mielisairaus, katumus ja tunnustus.

1. Minä Nebukadnessar elin rauhassa huoneessani ja onnellisena palatsissani.

4. (H4:1) Minä Nebukadnetsar, hyvässä levossa ollessani minun huoneessani, ja kuin kaikki hyvin oli minun linnassani,

1. MInä NebucadNezar hywäs lewos ollesani minun huonesani ja cosca caicki hywin oli minun linnasani.

2. Minä näin unen, ja se peljästytti minut; ja unikuvat, joita minulla oli vuoteessani, minun pääni näyt, kauhistuttivat minut.

5. (H4:2) Näin unta, ja hämmästyin; ja ne ajatukset, jotka minulla olivat vuoteessani sen näyn tähden, saattivat minut murheelliseksi.

2. Näin unda ja hämmästyin ja ne ajatuxet cuin minulla olit wuotesani sen näyn tähden saatit minun murhellisexi.

3. Niin minä annoin käskyn tuoda eteeni kaikki Baabelin viisaat, että he ilmoittaisivat minulle unen selityksen.

6. (H4:3) Ja minä käskin kaikki viisaat Babelista tuoda minun eteeni, sanomaan minulle, mitä se uni tietäis.

3. Ja minä käskin caicki wijsat Babelist tuoda minun eteeni sanoman mitä se uni tietäis.

4. Silloin tulivat tietäjät, noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät, ja minä kerroin heille unen, mutta he eivät voineet ilmoittaa minulle sen selitystä.

7. (H4:4) Niin tulivat edes tähtientutkiat, viisaat, Kaldealaiset ja tietäjät, joiden edessä minä unen juttelin; vaan ei he taitaneet sen selitystä minulle ilmoittaa.

4. Nijn tuotin edes tähtein tutkiat wijsat Chalderit ja tietäjät joille minä unen juttelin waan ei he tainnet sano mitä se tiesi.

5. Mutta viimein tuli minun eteeni Daniel, jonka nimi on minun jumalani nimen mukaan Beltsassar ja jossa on pyhien jumalien henki; ja minä kerroin hänelle unen:

8. (H4:5) Siihenasti että viimein Daniel tuli minun eteeni, joka minun Jumalani nimen jälkeen Belsatsariksi kutsutaan, jolla on pyhäin jumalain henki; ja minä juttelin hänelle unen.

5. Sijhenasti että wijmein Daniel tuli minun eteeni joca Belsazerixi cudzutan minun Jumalani nimen jälken jolla on pyhäin Jumalain hengi ja minä juttelin hänelle sen unen.

6. Beltsassar, sinä tietäjäin päämies, jossa minä tiedän olevan pyhien jumalien hengen ja jolle mikään salaisuus ei ole liian vaikea! Sano, mitä olivat ne näyt, jotka minä unessani näin, ja mikä on sen selitys.

9. (H4:6) Belsatsar, sinä ylimmäinen tähtientutkiain seassa, jolla minä tiedän pyhäin jumalain hengen olevan, ja sinulta ei mitään salattu ole; sano minun uneni näky, jonka minä nähnyt olen, ja mitä se tietää.

6. Belsazer sinä ylimmäinen tähtein tutkiain seas jolla minä tiedän pyhäin Jumalain hengen olewan ja sinulda ei mitän salattu ole sano minun uneni näky jonga minä nähnyt olen ja mitä se tietä.

7. Nämä olivat minun pääni näyt, jotka minulla oli vuoteessani. Minä näin: Katso, oli puu keskellä maata, ja sen korkeus oli suuri.

10. (H4:7) Tämä on näky, jonka minä nähnyt olen minun vuoteessani: Katso, keskellä maata seisoi puu, joka oli sangen korkia.

7. TÄmä on näky jonga minä nähnyt olen minun wuotesani: Cadzo yxi puu seisoi keskellä maacunda joca oli sangen corkia.

8. Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen ja se näkyi kaiken maan ääriin.

11. (H4:8) Se oli suuri ja paksu puu. Sen korkeus ulottui taivaasen asti ja näkyi koko maan ääriin.

8. Suuri ja paxu hänen corkeudens ulottui taiwasen asti ja hajotti idzens haman coco maacunnan ärin.

9. Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa kedon eläimet, ja sen oksilla asuivat taivaan linnut, ja kaikki liha sai siitä ravintonsa.

12. (H4:9) Sen oksat olivat kauniit, ja kantoivat paljon hedelmää, josta kaikki syödä saivat; kaikki eläimet kedolla löysivät varjon sen alla, ja taivaan linnut istuivat sen oksilla, ja kaikki liha elätti itsensä siitä.

9. Hänen oxans olit caunit ja cannoit paljon hedelmätä josta caicki syödä sait caicki pedot kedolla löysit warjon hänen allans ja linnut taiwan alda istuit hänen oxillans ja caicki liha elätti idzens hänestä.

10. Minä näin pääni näyissä, joita minulla oli vuoteessani: katso, pyhä enkeli astui alas taivaasta.

13. (H4:10) Ja minä näin yhden näyn minun vuoteessani, ja katso, pyhä vartia tuli alas taivaasta.

10. Ja minä näin yhden näyn minun wuotesani ja cadzo pyhä wartia tuli alas taiwast:

11. Hän huusi voimallisesti ja sanoi näin: hakatkaa puu poikki ja karsikaa sen oksat, riipikää sen lehvät ja hajottakaa sen hedelmät. Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta.

14. (H4:11) Se huusi korkiasti ja sanoi näin: Hakatkaat se puu poikki ja karsikaat oksat ja repikäät lehdet ja hajoittakaat sen hedelmät, että eläimet sen alta lähtisivät pois, ja linnut sen oksilta.

11. Se huusi corkiast ja sanoi: Hacatcat se puu poicki ja carsicat oxat ja repikät lehdet ja hajottacat sen hedelmät että pedot jotca hänen allans macawat juoxisit pois ja linnut lendäisit pois hänen oxildans.

12. Mutta sen kanto juurineen jättäkää maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kastukoon, ja niinkuin eläinten olkoon hänen osansa maan ruoho.

15. (H4:12) Kuitenkin jättäkäät kanto juurinensa maahan, mutta hänen pitää rautaisissa ja vaskisissa kahleissa kedolla ruohossa käymän. Hänen pitää makaaman taivaan kasteen alla ja kastuman ja ruokkiman itsensä eläinten kanssa maan ruohoista.

12. Cuitengin jättäkät cando juurinens maahan mutta hänen pitä rautaisis ja waskisis cahleis kedolla ruohos käymän hänen pitä macaman taiwan casten alla ja castuman ja ruockiman idzens petoin cansa maan ruohoista.

13. Hänen sydämensä muutetaan, niin ettei se ole ihmisen sydän, ja hänelle annetaan eläimen sydän. Ja niin kulukoon häneltä seitsemän aikaa.

16. (H4:13) Ja ihmisen sydän pitää otettaman häneltä pois ja eläimen sydän hänelle jälleen annettaman; siihenasti että seitsemän aikaa häneltä kuluneet ovat.

13. Ja ihmisten sydän pitä otettaman häneldä pois ja pedollinen sydän hänelle jällens annettaman sijhenasti että seidzemen aica häneldä culunet owat.

14. Tämä on säädetty enkelien päätöksellä, ja niin ovat tästä asiasta pyhät sanoneet, että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa ja antavan sen, kenelle hän tahtoo, ja asettavan sen päämieheksi ihmisistä halvimman.'

17. (H4:14) Se on vartiain neuvossa päätetty, ja pyhäin kanssa puheessa vahvistettu, että elävät tuntisivat Ylimmäisellä vallan olevan ihmisten valtakuntain päälle, ja antavan ne kellenkä hän tahtoo, ja että hän asettaa kaikkein nöyrimmän ihmisen niiden päälle.

14. Se on wartiain neuwos päätetty ja pyhäin cansapuheis suositeldu Että eläwät tundisit ylimmäisellä wallan olewan ihmisten waldacundain päälle ja andawan ne kellengä hän tahto ja corgottawan aletut sijhen.

15. Tämän unen näin minä, kuningas Nebukadnessar. Ja sinä, Beltsassar, sano sen selitys, koska ei yksikään minun valtakuntani viisaista voi minulle ilmoittaa sen selitystä. Mutta sinä sen voit, sillä sinussa on pyhien jumalien henki.

18. (H4:15) Tämän unen olen minä kuningas Nebukadnetsar nähnyt. Vaan sinä Belsatsar sano sen selitys; sillä kaikki viisaat minun valtakunnassani ei taida minulle ilmoittaa sen selitystä; vaan sinä kyllä taidat, sillä pyhäin jumalain henki on sinun tykönäs.

15. Sencaltaisen unen olen minä Cuningas NebucadNezar nähnyt. Waan sinä Belsazer sano mitä se tietä. Sillä caicki wijsat minun waldacunnasani ei taida minulle ilmoitta mitä se tietä: waan sinä kyllä taidat sillä pyhäin Jumalain hengi on sinun tykönäs.

16. Silloin Daniel, jonka nimenä oli Beltsassar, hämmästyi hetkeksi, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät häntä. Kuningas lausui ja sanoi: Beltsassar, älköön uni ja sen selitys sinua peljästyttäkö. Beltsassar vastasi ja sanoi: Herrani, koskekoon uni sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi.

19. (H4:16) Silloin hämmästyi Daniel, joka Belsatsariksi kutsuttiin, hetkeksi aikaa, ja hänen ajatuksensa saattivat hänet murheelliseksi. Mutta kuningas sanoi: Belsatsar, se uni ja sen selitys ei mahda sinua murheelliseksi saattaa. Belsatsar vastasi ja sanoi: Ah minun herrani, tämä uni olkoon sinun vihollisilles ja sen selitys sinun vainoojilles!

16. SIlloin hämmästyi Daniel joca Belsazerixi cudzuttin hetcexi aica ja hänen ajatuxens murhellisexi saatit hänen: Mutta Cuningas sanoi: Belsazer älä sijtä unesta ja hänen selityxestäns murhellisexi tule. Belsazer wastais ja sanoi: Ah minun Herran tämä uni sinun wihollisilles ja sen selitys sinun wainojilles olcon.

17. Puu, jonka sinä näit ja joka kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen ja se näkyi kaikkeen maahan,

20. (H4:17) Se puu, jonkas nähnyt olet, että se suuri ja paksu oli, ja hänen korkeutensa taivaasen ulottui, ja näytti itsensä kaiken maan päälle.

17. Se puu jongas nähnyt olet että se suuri ja paxu oli ja hänen corkeudens taiwasen ulottui ja hajotti idzens caiken maan päälle.

18. jonka lehvät olivat kauniit ja hedelmät suuret ja jossa oli ravintoa kaikille, jonka alla kedon eläimet asuivat ja jonka oksilla taivaan linnut oleskelivat,

21. (H4:18) Ja sen oksat olivat kauniit, ja sen hedelmiä oli paljo, josta kaikki ravittiin ja eläimet kedolla asuivat sen alla, ja taivaan linnut istuivat sen oksilla:

18. Ja hänen oxans olit caunit ja hänen hedelmitäns oli paljo josta caicki rawittin ja pedot kedolda asuit hänen allans ja taiwan linnut istuit hänen oxillans.

19. — se puu olet sinä, kuningas, joka olet kasvanut ja vahvistunut; sinun suuruutesi on kasvanut ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maan ääriin.

22. (H4:19) Se olet sinä, kuningas, joka niin suuri ja voimallinen olet; sillä sinun voimas on suuri ja ulottuu taivaasen, ja sinun valtas maailman ääriin.

19. Se olet sinä Cuningas joca nijn suuri ja woimallinen olet sillä sinun woimas on suuri ja ulottu taiwasen ja sinun waldas mailman ärijn.

20. Ja että kuningas näki pyhän enkelin astuvan alas taivaasta ja sanovan: 'Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se, mutta jättäkää sen kanto juurineen maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon; taivaan kasteesta hän kastukoon, ja niinkuin kedon eläinten olkoon hänen osansa, kunnes häneltä on kulunut seitsemän aikaa',

23. (H4:20) Mutta että kuningas pyhän vartian nähnyt on taivaasta tulevan alas ja sanovan: Hakatkaat se puu poikki ja turmelkaat se. Kuitenkin kanto juurinensa jättäkäät maahan, mutta hänen pitää rautaisissa ja vaskisissa kahleissa kedolIa ruohossa käymän ja pitää makaaman taivaan kasteen alla ja kastuman ja itsensä eläinten kanssa kedolla ruokkiman; siihen asti että seitsemän aikaa häneltä kuluneet ovat.

20. Mutta että Cuningas pyhän wartian nähnyt on taiwast tulewan alas ja sanowan: Hacatcat se puu poicki ja turmelcat se cuitengin cando juurinens jättäkät maahan mutta hänen pitä rautaisis ja waskisis cahleis kedolla ruohos käymän ja macaman taiwan casten alla ja castuman ja idzens petoin cansa kedolla ruockiman sijhenasti että seidzemen aica häneldä culunet owat.

21. sen selitys, oi kuningas, ja Ylimmäisen päätös, joka on kohdannut minun herraani, kuningasta, on tämä:

24. (H4:21) Tämä on selitys, herra kuningas, ja tämä on sen Korkeimman neuvo, joka tulee minun herralleni kuninkaalle:

21. Tämä on selitys Herra Cuningas ja sencaltainen corkeimman neuwo tule Herralleni Cuningallen.

22. Sinut ajetaan pois ihmisten seasta, ja kedon eläinten parissa on sinun asuinpaikkasi oleva; sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat, ja sinä olet kastuva taivaan kasteesta; ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.

25. (H4:22) Sinä ajetaan pois ihmisten seasta, ja täytyy eläinten seassa kedolla olla, ja annetaan ruohoja syödäkses niinkuin härkäin, ja olet makaava taivaan kasteen alla, ja kastuva, siihenasti kuin seitsemän aikaa sinulta kuluneet ovat, ettäs tuntisit Korkeimmalla vallan olevan ihmisten valtakuntain päälle, ja hänen antavan ne kellenkä hän tahtoo.

22. Sinä ajetan pois ihmisten seast ja täyty petoin seas kedolla olla ja annetan ruohoja syödä nijncuin härjän ja olet macawa taiwan casten alla ja castuwa sijhenasti cuin seidzemen aica sinulda culunet owat. Ettäs tundisit corkeimmalla wallan olewan ihmisten waldacundain päälle ja andawan ne kellengä hän tahto.

23. Mutta että käskettiin jättää maahan puun kanto juurineen, se tietää, että sinun valtakuntasi pysytetään sinulla, ja sinä saat sen, niin pian kuin tulet tuntemaan, että valta on taivaan.

26. (H4:23). Mutta että sanottu on, että kanto kuitenkin juurinensa puulle jäämän pitää, niin sinun valtakuntas pysyy sinulle, koska tuntenut olet taivaan vallan.

23. Mutta että sanottu on että cando cuitengin juurinens jäämän pitä. Sinun waldacundas pysy sinulle coscas tundenut olet taiwan wallan.

24. Sentähden, kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni: kirvoita synnit itsestäsi almuilla ja pahat tekosi vaivaisia armahtamalla; ehkäpä silloin onnesi kestäisi.

27. (H4:24) Sentähden, herra kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni, ja päästä itses synnistäs vanhurskaudella, ja vapaaksi sinun pahoista töistäs laupiudella vaivaisia kohtaan, niin hän sinun rauhas pitentää.

24. Sentähden Herra Cuningas kelwatcon sinulle minun neuwon ja päästä idzes synnistäs wanhurscaudella ja wapaxi sinun pahoista töistäs hywillä töillä waiwasten cohtan nijn hän sinun rauhas pidendä.

25. Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria.

28. (H4:25) Nämät kaikki tapahtuivat kuningas Nebukadnetsarille.

25. Nämät caicki tapahduit Cuningas NebucadNezarille.

26. Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen, kun kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa,

29. (H4:26) Sillä kahdentoistakymmenen kuukauden perästä, kuin hän kuninkaallisessa linnassansa Babelissa käyskenteli,

26. Sillä cahdentoistakymmenen cuucauden perästä cosca Cuningas Cuningalises linnasans Babelis käyskendeli rupeis Cuningas ja sanoi:

27. hän puhkesi puhumaan sanoen: Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!

30. (H4:27) Puhui kuningas ja sanoi: Eikö tämä ole se suuri Babel, jonka minä rakentanut olen kuninkaalliseksi huoneeksi, minun suuren voimani kautta, minun kunniani ylistykseksi?

27. Tämä on se suuri Babel jonga minä rakendanut olen Cuningalisexi huonexi minun suuren woimani cautta minun jaloudeni cunniaxi.

28. Vielä oli sana kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: Sinulle, kuningas Nebukadnessar, julistetaan: Sinun valtakuntasi on otettu sinulta pois.

31. (H4:28) Ennenkuin kuningas nämät sanat puhunut oli, tuli ääni alas taivaasta: Sinulle kuningas Nebukadnetsar sanotaan: Sinun valtakuntas otetaan sinulta pois.

28. Ennencuin Cuningas nämät sanat puhunut oli tuli äni taiwast: Sinulle Cuningas NebucadNezar sanotan: Sinun waldacundas otetan sinulda

29. Sinut ajetaan pois ihmisten seasta, ja kedon eläinten parissa on sinun asuinpaikkasi oleva; sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat, ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.

32. (H4:29) Ja sinä ajetaan pois ihmisten seasta; sinun pitää eläinten seassa kedolla oleman. Ruohoja sinun annetaan syödä niinkuin härkäin siihenasti että seitsemän aikaa sinulta kuluneet ovat, ettäs tuntisit Korkeimmalla vallan olevan ihmisten valtakuntain päälle, ja hänen antavan ne kenelle hän tahtoo.

29. Ja sinä ihmisten seast ajetan pois sinun pitä petoin seas kedolla oleman ruohoja sinun annetan syödä nijncuin härjän sijhenasti että seidzemen aica sinulda culunet owat. Ettäs tundisit corkeimmalla wallan olewan ihmisten waldacundain päälle ja andawan ne kellengä hän tahto.

30. Sillä hetkellä se sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hän söi ruohoa niinkuin raavaat, ja hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.

33. (H4:30) Kohta sillä hetkellä täytettiin sana kuningas Nebukadnetsarissa, ja hän ajettiin pois ihmisten seasta ja söi ruohoja niinkuin härkä, ja hänen ruumiinsa oli taivaan kasteen alla ja kastui siihen asti, että hänen hiuksensa kasvoivat niin suuriksi kuin kotkan höyhenet, ja hänen kyntensä niinkuin linnun kynnet.

30. Cohta sillä hetkellä täytettin sana Cuningas NebucadNezaris ja hän ajettin pois ihmisten seast ja hän söi ruohoja nijncuin härkä ja hänen ruumins oli taiwan casten alla ja castui sijhenasti hänen hiuxens caswoit nijn suurixi cuin Cotcan höyhemet ja hänen kyndens nijncuin linnun kynnet.

31. Mutta sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja minun järkeni palasi. Ja minä kiitin Korkeinta, minä ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iankaikkisesti, jonka hallitus on iankaikkinen hallitus ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun.

34. (H4:31) Sen ajan perästä nostin minä Nebukadnetsar silmäni taivaasen päin ja tulin jälleen taidolleni, ja kiitin sitä Korkeinta. Minä ylistin ja kunnioitin sitä, joka elää ijankaikkisesti, jonka valta on ijankaikkinen valta, ja hänen valtakuntansa pysyy suvusta sukuun.

31. SEn peräst nostin minä NebucadNezar minun silmäni taiwasen päin ja tulin jällens taidolleni ja kijtin sitä corkeinda minä ylistin ja cunnioitin sitä cuin elä ijancaickisest jonga walda on ijancaickinen ja hänen waldacundans pysy sugusta sucuhun.

32. Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset; ja hän tekee, niinkuin hän tahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: 'Mitäs teet?'

35. (H4:32) Jonka suhteen kaikki, jotka asuvat maan päällä, ovat luetut niinkuin ei mitään. Hän tekee, kuinka hän tahtoo taivaan sotajoukon kanssa, jotka asuvat maan päällä, ja ei kenkään taida hänen kättänsä estää, eikä hänelle sanoa: Mitäs teet?

32. Jonga suhten caicki cuin asuwat maan päällä tyhjäxi luettawat owat. Hän teke cuinga hän tahto sekä taiwan woimain cansa ja nijden cansa jotca asuwat maan päällä ja ei kengän taida hänen kättäns estä eikä hänelle sanoa: mitäs teet?

33. Siihen aikaan palasi minun järkeni, ja palasi minun valtasuuruuteni ja loistoni, minun valtakuntani kunniaksi. Ja minun hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut, ja minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani, ja minun valtani lisääntyi ylenpalttisesti.

36. (H4:33) Silloin tulin minä jälleen taidolleni, ja kuninkaalliseen kunniaani ja jalouteeni ja minun muotooni. Ja minun neuvonantajani ja voimalliseni etsivät minua, ja minä pantiin jälleen valtakuntaani, ja sain vielä suuremman kunnian.

33. Silloin tulin minä jällens taidolleni ja minun Cuningaliseen cunniaani ja jalouteeni ja minun muotooni: ja minun neuwonandajani ja woimalliseni edzeit minua ja minä pandin jällens minun waldacundaani ja sain wielä suuremman cunnian.

34. Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan kuningasta; sillä kaikki hänen työnsä ovat totiset ja hänen tiensä oikeat. Ja hän voi nöyryyttää ne, jotka ylpeydessä vaeltavat.

37. (H4:34) Sentähden kiitän minä Nebukadnetsar ja kunnioitan ja ylistän taivaan kuningasta; sillä kaikki hänen työnsä on totuus ja hänen tiensä oikiat; ja joka ylpiä on, sen hän taitaa nöyryyttää.

34. Sentähden kijtän minä NebucadNezar ja cunnioitan ja ylistän taiwan Cuningasta sillä caicki hänen työns on totuus ja hänen tiensä oikiat ja joca ylpiä on sen hän taita nöyryttä.