28 luku

Saul noitavaimon luona Een-Doorissa.

1. Siihen aikaan filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaretkelle Israelia vastaan. Ja Aakis sanoi Daavidille: Tiedä, että sinun on miehinesi lähdettävä minun kanssani sotajoukon mukana.

1. Ja Philistealaiset kokosivat siihen aikaan sotaväkensä menemään sotaan Israelia vastaan. Ja Akis sanoi Davidille: Sinun pitää kaiketi tietämän, että sinä ja sinun väkes pitää menemän minun kanssani sotaan.

1. JA Philisterit cocoisit sijhen aican heidän sotawäkens menemän sotaan Israeli wastan. Ja Achis sanoi Dawidille: Sinun pitä tietämän että sinä ja sinun wäkes pitä menemän minun cansani sotaan.

2. Daavid vastasi Aakiille: Hyvä! Sinä tulet tietämään, mitä palvelijasi saa aikaan. Aakis sanoi Daavidille: Siispä minä asetan sinut oman pääni vartijaksi koko täksi aikaa.

2. David vastasi Akikselle: olkoon; sinä saat nähdä, mitä sinun palvelias on tekevä. Akis sanoi Davidille: sentähden asetan minä sinun pääni vartiaksi joka päivä.

2. Dawid wastais Achixelle: olcon sinä saat nähdä mitä sinun palwelias on tekewä. Achis sanoi Dawidille: sentähden asetan minä sinun minun pääni wartiaxi jocapäiwä.

3. Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli toimittanut pois maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat.

3. Niin oli Samuel kuollut, ja koko Israel oli häntä murehtinut ja haudannut hänen kaupunkiinsa Raaman. Ja Saul oli ajanut maakunnasta noidat ja velhot pois.

3. NIin oli Samuel cuollut ja coco Israel oli händä itkenyt ja haudannet hänen hänen Caupungijns Ramahn. Nijn Saul oli ajanut maacunnast noidat ja welhot pois.

4. Ja filistealaiset kokoontuivat, ja he tulivat ja leiriytyivät Suunemiin. Niin Saulkin kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.

4. Kuin Philistealaiset kokosivat heitänsä, ja tulivat ja sioittivat itsensä Sunemiin, kokosi myös Saul kaiken Israelin, ja he sioittivat itsensä Gilboaan.

4. Cosca Philisterit cocoisit heidäns ja sioitit idzens Sunemijn. Cocois myös Saul caiken Israelin ja sioitit idzens Gilboaan.

5. Mutta kun Saul näki filistealaisten leirin, peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin.

5. Kuin Saul näki Philistealaisten sotajoukon, pelkäsi hän ja hänen sydämensä oli suuresti hämmästynyt.

5. Cosca Saul näki Philisterein sotajoucon pelkäis hän ja hänen sydämens oli suurest hämmästynyt.

6. Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.

6. Ja Saul kysyi Herralta, ja ei Herra mitään häntä vastannut, ei unen, eikä valkeuden, eli prophetain kautta.

6. Ja Saul kysyi HERralle ja ei HERra mitän händä wastannut eikä unen walkeuden eli Prophetain cautta.

7. Niin Saul sanoi palvelijoillensa: Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä. Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki.

7. Silloin sanoi Saul palvelioillensa: etsikäät minulle vaimo, jolla noidan henki on, mennäkseni hänen tykönsä ja kysyäkseni häneltä. Hänen palveliansa sanoivat hänelle: katso, Endorissa on vaimo, jolla on noidan henki.

7. Silloin sanoi Saul palwelioillens: edzikät minulle waimo jolla noidan hengi on mennäxeni hänen tygöns ja kysyäxeni hänelle. Hänen palwelians sanoit hänelle: cadzo Endoris on waimo jolla on noidan hengi.

8. Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon.

8. Ja Saul muutti vaatteensa ja otti toiset päällensä, ja meni sinne, ja kaksi miestä hänen kanssansa; ja he tulivat yöllä vaimon tykö, ja hän sanoi: noidu minulle noidan hengen kautta ja nosta se ylös minulle, jonka sanon sinulle.

8. Ja Saul muutti waattens ja otti toiset päällens ja meni sinne ja caxi miestä hänen cansans ja tuli yöllä waimon tygö ja sanoi: noidu minulle noidan hengen cautta ja saata minulle se cuin minä sanon sinulle.

9. Mutta vaimo vastasi hänelle: Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?

9. Vaimo sanoi hänelle: katso, sinä tiedät kyllä, mitä Saul tehnyt on, kuinka hän on hävittänyt noidat ja velhot maakunnasta: miksi siis tahdot minun sieluani pauloihin, että minä kuoliaaksi lyötäisiin?

9. Waimo sanoi hänelle: cadzo sinä tiedät kyllä mitä Saul tehnyt on cuinga hän on häwittänyt noidat ja welhot maacunnast mixis sijs tahdot minun sieluani pauloin että minä cuoliaxi lyötäisin.

10. Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä.

10. Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, ei tämä lueta sinulle pahuudeksi.

10. Nijn Saul wannoi hänelle HERran cautta ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä ei tämä lueta sinulle pahudexi.

11. Vaimo kysyi: Kenen minä nostatan sinulle? Hän vastasi: Nostata minulle Samuel.

11. Niin vaimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? Hän sanoi: nosta minulle Samuel.

11. NIin waimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? hän sanoi: nosta minulle Samuel.

12. Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul.

12. Kuin vaimo näki Samuelin, huusi hän suurella äänellä, ja sanoi Saulille sanoen: miksis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.

12. Cosca waimo näki Samuelin huusi hän corkiast ja sanoi Saulille sanoden: mixis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.

13. Kuningas sanoi hänelle: Älä pelkää. Mitä sinä näet? Vaimo vastasi Saulille: Minä näen jumal'olennon nousevan maasta.

13. Ja kuningas sanoi hänelle: älä pelkää! mitäs näet? Vaimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuvan maasta ylös.

13. Ja Cuningas sanoi hänelle: älä pelkä mitäs näet? Waimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuwan maasta ylös.

14. Hän kysyi häneltä: Minkä näköinen hän on? Vaimo vastasi: Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena. Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.

14. Hän sanoi hänelle: kuinka hän on muotoansa? ja hän sanoi: vanha mies nousee ylös ja on vaatetettu hameella. Niin ymmärsi Saul sen olevan Samuelin, ja kumarsi kasvoillensa maahan ja rukoili.

14. Hän sanoi: cuinga hän on muotoans? hän sanoi: wanha mies tule tänne ja on waatetettu hamella. Nijn ymmärsi Saul sen olewan Samuelin ja cumarsi caswoillens maahan ja rucoili.

15. Ja Samuel sanoi Saulille: Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut? Saul vastasi: Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä.

15. Mutta Samuel sanoi Saulille: miksis olet minua vaivannut nostaen minua? Saul sanoi: minä olen suuressa ahdistuksessa: Philistealaiset sotivat minua vastaan ja Jumala on minusta erinnyt, ja ei vastaa enää minua prophetain eikä unen kautta; sentähden olen minä antanut sinua kutsua, ilmoittamaan, mitä minun tekemän pitää.

15. MUtta Samuel sanoi Saulille: mixis olet minua waiwannut nostaden minua? Saul sanoi: minä olen suures ahdistuxes Philisterit sotiwat minua wastan ja Jumala on minusta erinnyt ja ei wasta minua Prophetain eikä unen cautta sentähden olen minä andanut sinun cudzua ilmoittaman mitä minun tekemän pitä.

16. Mutta Samuel vastasi: Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?

16. Samuel sanoi: mitäs kysyt minulta, että Herra on sinusta erinnyt ja on sinun vihamiehekses tullut?

16. Samuel sanoi: mitäs kysyt minulda että HERra on sinusta erinnyt ja on sinun wihamiehexes tullut?

17. Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.

17. Herra on tekevä niinkuin hän minun kauttani puhunut on: ja Herra repäisee valtakunnan sinun kädestäs pois ja antaa lähimmäiselles Davidille,

17. HERra on sinulle tekewä nijncuin hän minun cauttani puhunut on ja rewäise waldacunnan kädestäs pois ja anda Dawidille sinun lähimmäiselles.

18. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.

18. Ettet kuullut Herran ääntä, etkä täyttänyt hänen vihansa julmuutta Amalekia vastaan, sentähden on Herra näitä sinulle tänäpänä tehnyt.

18. Ettes cuullut HERran ändä etkä täyttänyt hänen wihans julmutta Amalechi wastan sentähden on HERra näitä sinulle tänäpän tehnyt.

19. Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin.

19. Ja vielä sitte antaa Herra sinun kanssas Israelin Philistealaisten käsiin: huomenna pitää sinun ja sinun poikas oleman minun tykönäni: ja Herra antaa Israelin sotajoukon Philistealaisten käsiin.

19. Ja wielä sijtte anda HERra Israelin sinun Canssas Philisterein käsijn. Huomena pitä sinun ja sinun poicas oleman minun tykönäni. Ja HERra anda Israelin sotajoucon Philisterein käsijn.

20. Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.

20. Niin Saul kaatui äkisti maahan niin pitkäksi kuin hän oli, ja peljästyi suuresti Samuelin puheen tähden, niin ettei hänessä mitään enämpi voimaa ollut, sillä ei hän ollut mitään syönyt koko sinä päivänä ja yönä.

20. Nijn Saul caadui äkist maahan nijn pitkäxi cuin hän oli ja peljästyi suurest Samuelin puhen tähden nijn ettei hänes mitän enämbi woima sillen ollut sillä ei hän ollut mitän syönyt coco sinä päiwänä ja yönä.

21. Mutta vaimo meni Saulin luo, ja kun hän näki, että tämä oli kauhun vallassa, sanoi hän hänelle: Katso, palvelijattaresi kuuli sinua, minä panin henkeni kämmenelleni ja tottelin käskyä, jonka sinä minulle lausuit.

21. Ja vaimo meni Saulin tykö ja näki hänen suuresti peljästyneeksi, ja sanoi hänelle: katso, sinun piikas on kuullut sinun sanas, ja minä olen pannut sieluni käteeni, niin että minä kuuliainen olin sinun sanalles, jonkas puhuit minulle;

21. JA waimo meni Saulin tygö ja näki hänen suurest peljästynexi ja sanoi hänelle: cadzo sinun pijcas on cuullut sinun sanas ja olen pannut sieluni käteeni nijn että minä cuuliainen olin sinun sanalles jongas puhuit minulle.

22. Niin kuule nyt sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa sinun eteesi palanen leipää, ja syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle.

22. Niin kuule myös nyt sinä piikas sana: minä panen etees palan leipää, ettäs söisit ja tulisit väkees jällensä, ja menisit matkaas.

22. Nijn cuule pijcas sana: minä panen etees palan leipä ettäs söisit ja tulisit wäkees jällens ja menisit matcaas.

23. Hän epäsi ja sanoi: Minä en syö. Mutta kun hänen palvelijansa yhdessä vaimon kanssa pyytämällä pyysivät häntä, kuuli hän heitä; ja hän nousi maasta ja istui vuoteelle.

23. Hän kielsi ja sanoi: en minä syö. Niin hänen palveliansa ja vaimo vaativat häntä syömään, ja hän totteli heidän ääntänsä, ja nousi maasta ja istui vuoteelle.

23. Hän kielsi ja sanoi: en minä syö. Nijn hänen palwelians ja waimo waadeit händä syömän että hän cuuli heidän sanans. Ja hän nousi maasta ja istui wuotelle.

24. Ja vaimolla oli juottovasikka kotonaan; sen hän teurasti joutuin. Sitten hän otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä.

24. Ja vaimolla oli huoneessa lihava vasikka, ja hän kiiruhti ja teurasti sen, ja otti jauhoja ja sekoitti, ja leipoi sen happamattomiksi kyrsiksi.

24. Ja waimo toi huonesta lihawan wasican kijrutti idzens ja teurasti sen ja otti jauhoja ja secoitti ja leiwoi sen happamat.

25. Ja hän toi ruuan Saulin ja hänen palvelijainsa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä.

25. Ja kantoi Saulin ja hänen palveliainsa eteen. Ja kuin he olivat syöneet, nousivat he ja matkustivat sinä yönä.

25. Ja candoi Saulille ja hänen palwelioillens. Ja cosca he olit syönet nousit he ja matcustt yöllä.