17 luku

Daavid voittaa Goljatin.

1. Mutta filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaan, ja he kokoontuivat lähelle Sookoa, joka on Juudassa. Ja he leiriytyivät Sookon ja Asekan välille, Efes-Dammimiin.

1. Niin Philistealaiset kokosivat sotaväkensä sotaan, ja tulivat kokoon Sokoon, joka on Juudassa, ja asettivat leirinsä Sokon ja Asekan välille Dammimin rajalle.

1. PHilisterit cocoisit sotawäkens sotaan ja tulit cocoon Sochoon joca on Judeas asetit leirins Sochon ja Asecan wälille Dammimin rajalle.

2. Saul ja Israelin miehet olivat myös kokoontuneet ja leiriytyneet Tammilaaksoon; ja he asettuivat sotarintaan filistealaisia vastaan.

2. Mutta Saul ja Israelin miehet menivät kokoon, ja asettivat leirinsä Tammilaaksoon, ja valmistivat itsensä sotimaan Philistealaisia vastaan.

2. Mutta Saul ja Israelin miehet menit cocoon ja asetit leirins tammilaxoon ja walmistit idzens sotiman Philisterejä wastan.

3. Filistealaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja israelilaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja laakso oli heidän välillänsä.

3. Ja Philistealaiset seisoivat vuorella siellä, ja Israelilaiset seisoivat vuorella täällä, että laakso oli heidän välillänsä.

3. Ja Philisterit seisoit wuorella siellä ja Israeliterit seisoit wuorella täällä että laxo oli heidän wälilläns.

4. Niin filistealaisten joukoista tuli kaksintaistelija nimeltä Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan pituinen.

4. Niin tuli Philistealaisten leiristä yksi mies heidän keskellensä, Goljat nimeltä, Gatista, kuusi kyynärää ja kämmenen leveyden pitkä.

4. NIin tuli Philisterein leirist Sangari Goliath nimeldä Gathist cuutta kynärätä ja kämmenen leweyttä pitkä.

5. Hänellä oli vaskikypäri päässänsä ja suomuspanssari yllänsä, ja rintahaarniska, joka painoi viisituhatta sekeliä, oli vaskea.

5. Ja hänellä oli vaskilakki päässänsä ja suomuksen kaltainen pantsari yllänsä, ja hänen pantsarinsa painoi viisituhatta sikliä vaskea,

5. Ja hänellä oli waskilacki pääsäns ja suomuxen caltainen panzari ylläns ja hänen panzarins painoi wijsi tuhatta Sicli waske.

6. Ja hänellä oli säärissään vaskivarukset ja selässään vaskikeihäs.

6. Ja vaskiset saappaat jaloissansa ja vaskikilpi hartioillansa,

6. Ja waskiset saappat hänen jalwoisans ja waski kilpi hänen hartioillans.

7. Hänen peitsensä varsi oli niinkuin kangastukki, ja hänen peitsensä kärki, joka painoi kuusisataa sekeliä, oli rautaa. Ja kilvenkantaja kävi hänen edellänsä.

7. Ja hänen keihäänsä varsi oli niinkuin kankaan orsi, ja hänen keihäänsä rauta painoi kuusisataa sikliä rautaa. Ja hänen kilpensä kantaja kävi hänen edellänsä.

7. Ja hänen keihäns warsi oli nijncuin cangan orsi ja hänen keihäns rauta painoi cuusi sata Sicli rauta. Ja hänen kilpenscandaja käwi hänen edelläns.

8. Hän astui esiin ja huusi Israelin taisteluriveille sanoen: Miksi te lähditte sotaan ja asetuitte sotarintaan? Minä olen filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita; valitkaa joukostanne mies, joka tulee tänne minun luokseni.

8. Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukolle, ja sanoi heille: miksi te läksitte valmistamaan teitänne sotaan; enkö minä ole Philistealainen, ja te olette Saulin palveliat? valitkaat yksi teistänne, joka tulee tänne alas minun tyköni.

8. Ja hän seisatti ja huusi Israelin joucolle ja sanoi heille: mixi te läxitte walmistaman teitän sotaan: engö minä ole Philisteri ja te oletta Saulin palweliat? walitca yxi teistän joca tule tänne minun cansani.

9. Jos hän kykenee taistelemaan minua vastaan ja surmaa minut, niin me olemme teidän palvelijanne; mutta jos minä voitan ja surmaan hänet, niin te olette meidän palvelijamme ja palvelette meitä.

9. Jos hän voi sotia minua vastaan ja lyö minun, niin me olemme teidän palvelianne, mutta jos minä hänen voitan ja lyön hänen, niin teidän pitää oleman meidän palveliamme ja teidän pitää meitä palveleman.

9. Jos hän woi sotia minua wastan ja lyö minua nijm me olem teidän palwelian mutta jos minä hänen woitan ja lyön händä nijn teidän pitä oleman meidän palweliam ja teidän pitä meitä palweleman.

10. Ja filistealainen sanoi vielä: Minä olen tänä päivänä häväissyt Israelin taistelurivit. Antakaa tänne mies, niin me taistelemme keskenämme.

10. Ja Philistealainen sanoi: minä häpäisin tänäpänä Israelin sotajoukon; antakaat minulle mies, me sodimme keskenämme.

10. Ja Philisteri sanoi: minä häwäisin tänäpänä Israelin sotajoucon andacat minulle mies me sodim keskenäm.

11. Kun Saul ja koko Israel kuuli nämä filistealaisen puheet, valtasi heidät kauhu, ja he pelkäsivät suuresti.

11. Kuin Saul ja koko Israel kuuli nämät Philistealaisten puheet, hämmästyivät he, ja pelkäsivät suuresti.

11. Cosca Saul ja coco Israel cuuli nämät Philisterin puhet hämmästyit he ja pelkäisit suurest.

12. Mutta Daavid oli sen efratilaisen miehen poika Juudan Beetlehemistä, jonka nimi oli Iisai, ja tällä oli kahdeksan poikaa; hän oli Saulin aikana jo vanha, iäkäs mies.

12. Mutta David oli Ephratin miehen poika Juudan Betlehemistä, joka kutsuttiin Isai, hänellä oli kahdeksan poikaa, ja oli vanha mies Saulin aikaan ja ijällinen miesten seassa.

12. Mutta Dawid oli yhden Ephrathin miehen poica Judean Bethlehemist joca cudzuttin Isai hänellä oli cahdexan poica ja oli wanha mies Saulin aicaan ja ijällinen miesten seas.

13. Ja Iisain kolme vanhinta poikaa oli seurannut Saulia sotaan; ja näiden hänen kolmen sotaan lähteneen poikansa nimet olivat: esikoisen Eliab, toisen Abinadab ja kolmannen Samma.

13. Ja kolme Isain vanhimpaa poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan; hänen kolmen poikansa nimet, jotka olivat menneet sotaan olivat Eliab esikoinen, ja toinen Abinadab ja kolmas, Samma.

13. Ja colme Isain wanhimbata poica olit lähtenet Saulin cansa sotaan wanhin cudzuttin Eliab toinen AbiNadab ja colmas Sammah.

14. Daavid oli nuorin. Ja nuo kolme vanhinta olivat seuranneet Saulia.

14. Ja David oli nuorin; vaan ne kolme vanhinta menivät Saulin kanssa.

14. Mutta Dawid oli heistä nuorin. Nämät colme Isain wanhimbata poica olit lähtenet Saulin cansa sotaan.

15. Mutta Daavid lähti tuontuostakin Saulin luota Beetlehemiin kaitsemaan isänsä lampaita.

15. Mutta David meni kotiansa jälleen Saulin tyköä, kaitsemaan isänsä lampaita Betlehemiin.

15. Nijn Dawid meni cotians jällens Saulin tykö caidzeman Isäns lambaita Bethlehemijn.

16. Ja filistealainen astui esiin haastaen taisteluun joka aamu ja ilta, neljänäkymmenenä päivänä.

16. Ja Philistealainen tuli varhain aamulla ja ehtoona, ja sitä tekoa hän teki neljäkymmentä päivää.

16. Mutta Philisteri tuli warhain amulla ja ehtona ja sitä teco hän teki neljäkymmendä päiwä.

17. Ja Iisai sanoi pojallensa Daavidille: Ota veljillesi eefa-mitta näitä paahdettuja jyviä ja nämä kymmenen leipää, ja vie ne kiiruusti leiriin veljillesi.

17. Ja Isai sanoi pojallensa Davidille: ota veljilles tämä epha kuivatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipää, ja vie ne leiriin veljeis tykö,

17. Ja Isai sanoi Dawidille pojallens: ota sinun weljelles tämä Epha cuiwatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipä ja juoxe leirijn weljeis tygö.

18. Ja vie nämä kymmenen juustoa tuhannenpäämiehelle. Tiedustele veljiesi vointia ja hanki varmuus, että lähetys on heille saapunut.

18. Ja kanna nämät kymmenen tuoretta juustoa päämiehelle; ja etsi veljiäs, jos he rauhassa ovat, ja pane mielees, mitä he sinulle käskevät.

18. Ja nämät kymmenen tuoretta juusto ja canna ne päämiehille ja edzi weljejäs jos he rauhas owat ja pane mielees mitä he sinulle käskewät.

19. Saul ja he ynnä kaikki Israelin miehet ovat Tammilaaksossa sotimassa filistealaisia vastaan.

19. Mutta Saul ja he kaikki Israelin miehet olivat Tammilaaksossa ja sotivat Philistealaisia vastaan.

19. Mutta Saul ja he ja caicki Israelin miehet olit tammilaxos ja sodeit Philisterejä wastan.

20. Varhain seuraavana aamuna Daavid jätti lampaat vartijan haltuun, otti kantamuksensa ja lähti matkalle, niinkuin Iisai oli häntä käskenyt. Kun hän tuli leiriin, lähti sotaväki taistelurintaan ja nosti sotahuudon.

20. Niin David nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun, kantoi ja meni matkaansa, niinkuin Isai häntä käskenyt oli, ja tuli leiriin, ja sotaväki oli lähtenyt ulos sotaan, ja huusivat suurella äänellä sotimaan.

20. Nijn Dawid nousi warhain amulla ja jätti paimenen haldun lambat candoi ja meni matcaans nijncuin Isai händä käskenyt oli ja tuli waunuin paicalle. Silloin olit sotawäki lähtenet ja walmistanet idzens sotaan ja huusit suurest sotiman.

21. Ja Israel ja filistealaiset asettuivat sotarintaan toisiansa vastaan.

21. Sillä Israel ja Philistealaiset olivat valmistaneet itsensä sotimaan toinen toistansa vastaan.

21. Sillä Israel ja Philisterit olit walmistanet idzens sotiman toinen toistans wastan.

22. Niin Daavid heitti tavarat selästänsä kuormaston vartijalle ja riensi sotarintaan; ja sinne tultuaan hän tervehti veljiänsä.

22. Niin David jätti kalut, jotka hän kantoi, kalunvartijalle, ja juoksi sodan rintaan, ja tuli ja tervehti veljiänsä.

22. NIin Dawid jätti calut cuin hän candoi calun wartialle ja juoxi sodan rindaan ja terwetti weljejäns.

23. Kun hän puhutteli heitä, niin katso, kaksintaistelija, Goljat niminen filistealainen, kotoisin Gatista, tuli filistealaisten taisteluriveistä ja puhui niinkuin ennenkin; ja Daavid kuuli sen.

23. Kuin hän parhaallansa heitä puhutteli, katso, se välimies, hänen nimensä oli Goljat, Philistealainen Gatista, nousi Philistealaisten sotajoukosta, ja puhui niikuin ennenkin; ja David kuuli sen.

23. Cosca hän parhallans heitä puhutteli cadzo Sangar Goliath Philisteri Gathist tuli Philisterein sotajoucosta ja puhui nijncuin ennengin ja Dawid cuuli sen.

24. Ja kun israelilaiset näkivät tuon miehen, pakenivat he häntä kaikki ja pelkäsivät suuresti.

24. Ja kutka ikänä Israelin miehistä näkivät hänen, pakenivat he hänen edestänsä ja pelkäsivät suuresti.

24. Ja cutca ikänäns Israelin miehist näit hänen pakenit he ja pelkäisit suurest.

25. Ja Israelin miehet sanoivat: Katsokaa miestä, joka tuolla tulee! Hän tulee häpäisemään Israelia. Mutta sen miehen, joka surmaa hänet, kuningas tekee hyvin rikkaaksi ja antaa hänelle tyttärensä ja tekee hänen isänsä perheen veroista vapaaksi Israelissa.

25. Ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ettekö te nähneet sitä miestä, joka on tullut? Hän on tullut pilkkaamaan Israelia. Ja pitää tapahtuman, että joka sen miehen lyö, sen kuningas tekee aivan rikkaaksi, ja antaa myös tyttärensä hänelle, ja tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa.

25. Ja caicki Israelin miehet sanoit keskenäns: ettengö te nähnet sitä miestä joca on tullut? hän on tullut pilckaman Israeli. Ja joca hänen lyö sen anda Cuningas suuren lahjan ja tyttärens anda hän myös hänelle ja teke hänen Isäns huonen wapaxi Israelis.

26. Niin Daavid sanoi miehille, jotka seisoivat siinä hänen kanssaan: Mitä saa se mies, joka surmaa tuon filistealaisen ja poistaa häväistyksen Israelista? Sillä mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen on häpäisemään elävän Jumalan taistelurivejä?

26. Niin David sanoi miehille, jotka hänen tykönänsä seisoivat: mitä annetaan sille miehelle, joka tämän Philistealaisen lyö ja ottaa häväistyksen pois Israelista? sillä mikä tämä ympärileikkaamatoin Philistealainen on, joka häpäisee elävän Jumalan sotajoukkoa?

26. Nijn Dawid sanoi miehille cuin hänen tykönäns seisoit: mitä sille miehelle annetan joca tämän Philisterin lyö ja otta häwäistyxen Israelist pois? mikä sijs tämä ymbärinsleickamatoin Philisteri on cuin häwäise eläwän Jumalan sotajoucko?

27. Väki sanoi hänelle saman, minkä ennenkin: sen ja sen saa se mies, joka surmaa hänet.

27. Niin kansa sanoi hänelle niinkuin ennenkin: niin sille miehelle tehdään, joka hänen lyö.

27. Nijn sanoi Canssa hänelle nijncuin ennengin: Se hänelle tehdän joca hänen lyö.

28. Mutta kun hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen puhuvan miesten kanssa, vihastui Eliab Daavidiin ja sanoi: Miksi sinä olet tullut tänne, ja kenelle olet jättänyt sen pienen lammaslauman siellä erämaassa? Minä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi; sinä olet tullut tänne katsomaan sotaa.

28. Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa, närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi: miksi sinä olet tänne tullut? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan.

28. Cosca hänen wanhin weljens Eliab cuuli hänen näitä puhuwan miesten cansa närkästyi hän suurest Dawidin päälle ja sanoi: mixi sinä olet tänne tullut? ja mixis olet jättänyt sen wähän lammaslauman medzän corpeen? kyllä minä tiedän sinun ylpeydes ja sydämes pahan sisun: sillä sinä olet tänne tullut sota cadzoman.

29. Daavid vastasi: Mitä minä sitten olen tehnyt? Saaneehan tuon verran kysyä.

29. Niin David sanoi: mitä minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?

29. Nijn Dawid sanoi: mitäst minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?

30. Ja hän kääntyi hänen luotansa toisen puoleen ja kysyi niinkuin ennenkin; ja väki vastasi hänelle samoin kuin äsken.

30. Ja käänsi itsensä hänestä pois toisen puoleen ja sanoi niinkuin hän ennenkin oli sanonut; niin kansa vastasi häntä niinkuin ennenkin.

30. Ja käänsi hänens toisen puoleen ja sanoi nijncuin hän ennengin oli sanonut nijn Canssa wastais händä nijncuin ennengin.

31. Mutta tuli tunnetuksi, mitä Daavid oli puhunut; ja se kerrottiin Saulille, ja tämä noudatti hänet luoksensa.

31. Ja kuin he kuulivat Davidin puhuvan ne sanat, ilmoittivat he ne Saulille, ja hän noudatti hänen tykönsä.

31. JA cuin he cuulit ne sanat Dawidin puhuwan ilmoitit he ne Saulille ja hän noudatti hänen tygöns.

32. Ja Daavid sanoi Saulille: Älköön kenenkään mieli masentuko hänen tähtensä. Palvelijasi käy taistelemaan tuota filistealaista vastaan.

32. Ja David sanoi Saulille: älköön kenenkään sydän hämmästykö hänen tähtensä: palveliais käy sotimaan Philistealaista vastaan.

32. Ja Dawid sanoi Saulille: älkön kenengän sydän hämmästykö hänen tähtens sinun palwelias käy sotiman sitä Philisteriä wastan.

33. Saul sanoi Daavidille: Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan, sillä sinä olet nuorukainen, mutta hän on sotilas nuoruudestansa saakka.

33. Saul sanoi Davidille: et sinä voi mennä ja sotia tätä Philistealaista vastaan; sillä sinä olet nuorukainen, vaan hän on sotamies hamasta nuoruudestansa.

33. SAul sanoi Dawidille: et sinä woi seiso tätä Philisteriä wastan: sillä sinä olet nuorucainen waan hän on sotamies hänen nuorudestans.

34. Mutta Daavid sanoi Saulille: Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,

34. Mutta David sanoi Saulille: palvelias kaitsi isänsä lampaita, ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta,

34. Mutta Dawid sanoi Saulille: sinun palwelias caidzi Isäns lambaita ja tuli Lejoni ja carhu ja wei lamban laumasta.

34. Mutta Dauid sanoi Saulin tyge. SInun Paluelias caitzi Isens Lambat/ ia tuli yxi Jalopeura ia Carhu/ ia ydhen Lamban poisuei Laumasta. (Mutta Dawid sanoi Saulin tykö. Sinun palwelijasi kaitsi isänsä lampaat/ ja tuli yksi jalopeura ja karhu/ ja yhden lampaan poiswei laumasta.)

35. niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen.

35. Niin minä juoksin sen perästä ja löin sen ja tempasin sen ulos hänen suustansa. Ja kuin hän karkasi minua vastaan, niin minä tartuin hänen partaansa, löin hänen ja tapoin.

35. Nijn minä juoxin ja löin sen ja temmaisin lamban hänen suustans. Ja cuin he carcaisit minua wastan nijn minä tartuin hänen partaans löin hänen ja tapoin.

35. Nin mine iooxin ielkin/ ia löin sen/ Ja poistemmaisin site henen Suustans. Ja quin hen minua wastan yleskarcaisi/ Nin mine kijnitartuin henen Parthahans/ ia löin henen ia tapoin. (Niin minä juoksin jälkeen/ ja löin sen/ Ja pois tempaisin sitä hänen suustansa. Ja kuin hän minua wastaan ylöskarkasi/ Niin minä kiinni tartuin hänen partahansa/ ja löin hänen ja tapoin.)

36. Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niinkuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä.

36. Niin on sinun palvelias sekä jalopeuran että karhun lyönyt; niin pitää tämän ympärileikkaamattoman Philistealaisen oleman, kuin yksi niistä, sillä hän on pilkannut elävän Jumalan sotaväkeä.

36. Nijn on sinun palwelias sekä Lejonin että carhun lyönyt nijn pitä tämän ymbärinsleickamattoman Philisterin oleman cuin jocu heistä sillä hän on pilcannut eläwän Jumalan sotawäke.

36. Sillens on sinun paluelias/ seke Jalopeuran ette Carhun lönyt. Nin pite nyt temen ymberileickamattoman Philisteusen oleman/ quin yxi heiste. Sille hen on pilcannut/ sen eleuen Jumalan Sotawäen. (Sillens on sinun palwelijasi/ sekä jalopeuran että karhun lyönyt. Niin pitää nyt tämän ympärileikkaamattoman philisterin oleman/ kuin yksi heistä. Sillä hän on pilkannut/ sen eläwän Jumalan sotawäen..)

37. Ja Daavid sanoi: Herra, joka on pelastanut minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä. Silloin Saul sanoi Daavidille: Mene; Herra olkoon sinun kanssasi.

37. Ja David sanoi: Herra, joka minun pelasti jalopeuran ja karhun käsistä, hän pelastaa minun tämän Philistealaisen käsistä. Ja Saul sanoi Davidille: mene, Herra olkoon sinun kanssas.

37. Ja Dawid sanoi: HERra joca minun sildä Lejonilda ja carhulda warjeli hän minua myös warjele täldä Philisterildä. Ja Saul sanoi Dawidille: mene HERra olcon sinun cansas.

37. Ja Dauid sanoi/ Se HERRA/ ioca minua sijte Jalopeurast ia Carhust warieli/ sepe mös minua warielepi teste Philisteusest. Ja Saul sanoi Dauidil/ menes/ HERRA olcoon sinun cansas. (Ja Dawid sanoi/ Se HERRA/ joka minua siitä jalopeurasta ja karhusta warjeli/ sepä myös minua warjeleepi tästä philisteristä. Ja Saul sanoi Dawidille/ menes/ HERRA olkoon sinun kanssasi.)

38. Ja Saul puki takkinsa Daavidin ylle ja pani vaskikypärin hänen päähänsä sekä panssarin hänen yllensä.

38. Niin Saul puetti vaatteensa Davidin ylle ja pani vaskilakin hänen päähänsä ja pantsarin hänen päällensä.

38. Nijn Saul puetti waattens Dawidin päälle ja pani waskilakin hänen päähäns ja panzarin hänen päällens.

42. Quin se Philisteus näki ia catzeli Dauidita/ Nin hen ylencatzoi henen/ Sille hen oli yxi pruni ia caunis Norucainen/ (Kuin se philisteus näki ja katseli Dawidia/ Niin hän ylenkatsoi hänen/ Sillä hän oli yksi pruni ja kaunis nuorukainen/)

39. Ja Daavid sitoi hänen miekkansa vyölleen takin päälle ja yritti käydä, sillä hän ei ollut koskaan sellaisia koettanut. Niin Daavid sanoi Saulille: En minä voi näissä käydä, sillä en ole koskaan tällaisia koettanut. Ja Daavid riisui ne päältänsä.

39. Ja David sitoi miekan vyöllensä vaatettensa päälle ja rupesi käymään; vaan ei hän ollut siihen tottunut. Sanoi siis David Saulille: en minä näillä taida käydä, sillä en minä ole tottunut. Ja David pani ne pois yltänsä,

39. Ja Dawid sidoi miecan wyöllens waatetten päälle ja rupeis käymän ja ei hän ollut sijhen tottunut. Sanoi sijs Dawid Saulille: en minä näin taida käydä sillä en minä ole tottunut. Ja hän pani sen pois wyöldäns.

43. ia sanoi. Olengo mine iocu Coira/ Ettes Cartulla tulet minun tykeni ? Ja hen kiroili Dauidin/ henen Jumalans cautta/ (ja sanoi. Olenko minä joku koira/ Ettäs kartulla tulet minun tyköni? Ja hän kiroili Dawidin/ hänen Jumalansa kautta/)

40. Ja hän otti sauvansa käteensä, valitsi purosta viisi sileätä kiveä, pani ne paimenlaukkuun, joka hänellä oli linkokivisäiliönä, otti lingon käteensä ja meni filistealaista vastaan.

40. Ja otti sauvansa käteensä, ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä, pani ne paimenen kukkaroon ja säkkiin, joka hänellä oli, ja linko hänen kädessänsä, ja kävi Philistealaista vastaan.

40. Ja otti sauwans käteens ja walidzi ojast wijsi siliätä kiwe pani ne paimenencuckarons cuin hänen myötäns oli säkis ja otti lingon käteens ja käwi Philisteriä wastan.

44. ia sanoi. Tules tenne minun tykeni/ Mine tadhon anda sinun Lihas Linnuille Taiuas ala/ ia Pedhoille kedhoilla. (ja sanoin. Tules tänne minun tyköni/ Minä tahdon antaa sinun lihasi linnuille taiwaan alla/ ja pedoille kedolla.)

41. Ja filistealainen tuli yhä lähemmäksi Daavidia, ja kilvenkantaja kulki hänen edellänsä.

41. Käveli myös Philistealainen ja lähestyi Davidia, ja hänen kilpensä kantaja hänen edellänsä.

41. KÄweli myös Philisteri ja lähestyi Dawidita ja hänen kilpenscandaja hänen edelläns.

45. Mutta Dauid sanoi henelle/ Sine tulet minun tykeni Miecalla/ Keihelle ia Kiluelle. Waan mine tulen sinun tyges sen HERRAN zebaothin Nimeen/ sen Israelin Sotawäen Jumalan/ iongas pilcanut olet. (Mutta Dawid sanoi hänelle/ Sinä tulet minun tyköni miekalla/ keihäällä ja kilwellä. Waan minä tulen sinun tykösi sen HERRAN Zebaothin nimeen/ sen Israelin sotäwäen Jumalan/)

42. Kun filistealainen katsahti ja näki Daavidin, halveksi hän häntä; sillä hän oli vielä nuorukainen, verevä ja kaunis näöltään.

42. Kuin Philistealainen katsoi ja näki Davidin, katsoi hän hänen ylön; sillä hän oli verevä ja kaunis nuorukainen.

42. Cuin Philisteri näki ja cadzeli Dawidit cadzoi hän hänen ylön: sillä hän oli werewä ja caunis nuorucainen.

46. Tenepene HERRA Jumala/ ylenandapi sinun minun Käsihini/ ette mine löön sinua/ ia poisotan sinun Pääs sinulda. Ja annan sen Philisteusen Sotawäen Rumin tenepene Linnuille Taiuas ala/ ia Pedhoille kedhoilla. Ette caiki Maakunnat pite tietemen/ Ette Israelil yxi Jumala onopi. (Tänäpänä HERRA Jumala/ ylenantaapi sinun minun käsihini/ että minä lyön sinua/ ja pois otan sinun pääsi sinulta. Ja annan sen philistesen sotawäen ruumiin tänäpänä linnuille taiwasalla/ ja pedoille kedolla. Että kaikki maakunnat pitää tietämän/ Että Israelilla yksi Jumala on.)

43. Niin filistealainen sanoi Daavidille: Olenko minä koira, kun tulet sauva kädessä minua vastaan? Ja filistealainen kiroili Daavidia vannoen jumaliensa kautta.

43. Philistealainen sanoi Davidille: olenko minä koira, ettäs tulet sauvoilla minun tyköni? Ja Philistealainen kiroili Davidia jumalainsa kautta.

43. Philisteri sanoi Dawidille: olengo minä coira ettäs tulet sauwalla minun tygöni? Ja hän kiroili Dawidit hänen jumalittens cautta.

47. Ja ette coco Teme Seurakunda pite ymmertemen/ Ettei HERRA auta Miecan eli Keihen cautta. Sille Sota ombi HERRAN/ ia hen andapi teite meiden käsihin. (Ja että koko tämä seurakunta pitää ymmärtämän/ Ettei HERRA auta miekan eli keihään kautta. Sillä sota ompi HERRAN/ ja hän antaapi teitä meidän käsihin.)

44. Sitten filistealainen sanoi Daavidille: Tule tänne minun luokseni, niin minä annan sinun lihasi taivaan linnuille ja metsän eläimille.

44. Ja Philistealainen sanoi Davidille: tule tänne minun tyköni, minä annan lihas taivaan linnuille ja kedon pedoille.

44. Ja Philisteri sanoi Dawidille: tule tänne minun tygöni minä annan sinun lihas taiwan linnuille ja kedon pedoille.

48. Quin nyt se Philisteus itzens hangitzi/ keui ia lehestui Dauidin polen. Nin Dauid riensi ia iooxi Sotawäeste/ site Philisteust wastan/ (Kuin nyt se philisteus itsensä hankitsi/ käwi ja lähestyi Dawidin puoleen. Niin Dawid riensi ja juoksi sotawäestä/ sitä philisteusta wastaan/)

45. Mutta Daavid sanoi filistealaiselle: Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen, Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt.

45. Niin David sanoi Philistealaiselle: sinä tulet minun tyköni miekalla, keihäällä ja kilvellä, mutta minä tulen sinun tykös Herran Zebaotin, Israelin sotaväen Jumalan nimeen, jota sinä pilkannut olet.

45. Nijn Dawid sanoi Philisterille: sinä tulet minun tygöni miecalla keihällä ja kilwellä waan minä tulen sinun tygös HERran Zebaothin nimeen Israelin sotawäen Jumalan jongas pilcannut olet.

49. Ja pisti Prentzelin kätens/ ia otti sielde ydhen Kiuen. Ja lingosi/ ia paiskasi sen Philisteusen Otzaan/ Nin ette se Kiui henen Aiwhuns keui/ ia hen mahanlangesi Casuoillens. (Ja pisti prentselin (kukkaron) käteensä/ ja otti sieltä yhden kiwen. Ja linkosi/ ja paiskasi sen philisteusen otsaan/ Niin että sen kiwi hänen aiwoonsa käwi/ ja hän maahan lankesi kaswoillensa.)

46. Tänä päivänä Herra antaa sinut minun käsiini, ja minä surmaan sinut, katkaisen sinulta pään ja annan filistealaisten sotajoukon ruumiit tänä päivänä taivaan linnuille ja metsän pedoille; ja kaikki maat tulevat tietämään, että Israelilla on Jumala.

46. Tänäpänä antaa Herra sinun minun käsiini, että minä lyön sinun, ja otan sinun pääs sinulta pois, ja annan Philistealaisten sotaväen ruumiit tänäpänä taivaan linnuille ja kedon pedoille: että kaikkein maan asuvaisten pitää tietämän Israelilla olevan Jumalan.

46. Tänäpänä anda HERra Jumala sinun minun käsijn että minä lyön sinun ja otan sinun pääs sinulda pois ja annan Philisterein sotawäen ruumit tänäpänä taiwan linnuille ja kedon pedoille että caicki maan asuwaiset tietäwät Israelillä olewan Jumalan/

50. Tellens Dauid ylitzewoitti sen Philisteusen/ Lingolla ia Kiuelle/ löi henen ia tappoi hende. (Tällens Dawid ylitse woitti sen philisteusen/ Lingolla ja kiwellä/ löi hänen ja tappoi häntä.)

47. Ja koko tämä suuri joukko tulee tietämään, ettei Herra anna voittoa miekan eikä keihään voimalla; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.

47. Ja koko tämän joukon pitää ymmärtämän, ettei Herra auta miekan eli keihään kautta; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.

47. Ja että coco tämä seuracunda ymmärtä ettei HERra auta miecan eli keihän cautta: sillä sota on HERran ja hän anda teidän meidän käsijm.

51. Ja ettei Dauidilla ychten Miecka ollut Kedhesens/ iooxi hen ia astui sen Philisteusen tyge. Ja otti henen Miecans/ ia Tupesta sen vlosweti ia tappoi henen/ Ja sille henen Pääns poishackasi. Quin nyt ne Philisterit sen näit/ Ette heiden Wäkeuimmens coollut oli/ nin he pakenit. (Ja ettei Dawidilla yhtään miekkaa ollut kädessänsä/ juoksi hän ja astui philisteusen tykö. Ja otti hänen miekkansa/ ja tupesta sen ylosweti ja tappoi hänen/ Ja sillä hänen päänsä pois hakkasi. Kuin nyt ne philisterit sen näit/ Että heidän wäkewimpänsä kuollut oli/ niin he pakenit.)

48. Kun filistealainen lähti tulemaan ja lähestyi Daavidia, niin Daavid juoksi nopeasti sotarintaan filistealaista vastaan.

48. Kuin Philistealainen nousi ja kävi ja lähestyi Davidia, niin David riensi ja juoksi sotajoukon eteen Philistealaista vastaan,

48. COsca Philisteri idzens hangidzi käwi ja lähestyi Dawidit. Nijn Dawid riensi ja juoxi sotawäestä Philisteriä wastan.

52. Ja ne Israelin ia Judan miehet/ ylesnousit/ hwsit ia tacaaioit ne Philisteuset/ sihenasti quin Laxon tullan/ ia haman Ekronin Portein sachka. Ja ne Philisteit langesit lötynet Tien päle/ Portijn asti/ haman Gathin ia Ekronin. (Ja ne Israelin ja Judan miehet/ ylösnousit/ huusit ja takaa-ajoit ne philisteuset/ siihenasti kuin laaksoon tullaan/ ja hamaan Ekronin porttein saakka. Ja ne philisteit lankesit löytyneen tien päälle/ porttiin asti/ hamaan Gathiin ja Ekroniin.)

49. Ja Daavid pisti kätensä reppuunsa ja otti sieltä kiven, linkosi ja satutti filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui maahan kasvoillensa.

49. Ja pisti kätensä kukkaroon, otti sieltä kiven, ja linkosi ja paiskasi Philistealaista otsaan, että kivi meni hänen otsansa sisälle, ja hän lankesi maahan kasvoillensa.

49. Ja pisti kätens cuckaroon otti sieldä kiwen ja lingois ja paiscais Philisteriä odzaan että kiwi istui hänen odzaans ja hän langeis maahan caswoillens.

53. Ja ne Israelin Lapset palaisit sijte Tacaijamisest/ ia raatelit ninen Philisteusen Scantzin. (Ja ne Israelin lapset palaisit siitä takaa-ajamisesta/ ja raatelit niiden philisteusen skantzin. (leirin))

50. Niin sai Daavid voiton filistealaisesta lingolla ja kivellä ja löi filistealaisen kuoliaaksi, eikä Daavidilla ollut miekkaa kädessään.

50. Niin David voitti Philistealaisen lingolla ja kivellä, löi Philistealaisen ja tappoi hänen. Ja ettei Davidilla ollut miekkaa,

50. Nijn Dawid woitti Philisterin lingolla ja kiwellä löi ja tappoi hänen.

54. Mutta Dauid otti sen Philisteusen Pään/ ia wei sen Jerusalemijn/ waan henen Aseens hen pani Maiahans. (Mutta Dawid otti sen philisteusen pään/ ja wei sen Jerusalemiin/ waan hänen aseensa hän pani majahansa.)

51. Sitten Daavid juoksi ja asettui filistealaisen ääreen, tarttui hänen miekkaansa, veti sen tupesta ja tappoi hänet ja löi sillä häneltä pään poikki. Kun filistealaiset näkivät, että heidän sankarinsa oli kuollut, pakenivat he.

51. Juoksi hän ja seisahti Philistealaisen tykö, ja otti hänen miekkansa ja veti tupesta ulos, ja tappoi hänen, ja sillä hakkasi pois hänen päänsä. Kuin Philistealaiset sen näkivät, että heidän väkevimpänsä kuollut oli, niin he pakenivat.

51. Ja ettei Dawidilla ollut miecka juoxi hän Philisterin tygö ja otti hänen mieckans ja weti tupest ulos ja tappoi hänen ja sillä hackais pois hänen pääns. Cuin Philisterit sen näit että heidän wäkewimmäns cuollut oli nijn he pakenit.

52. Mutta Israelin ja Juudan miehet nousivat, nostivat sotahuudon ja ajoivat filistealaisia takaa laakson suulle ja Ekronin porteille saakka; ja filistealaisia kaatui surmattuina Saaraimin tiellä, aina Gatiin ja Ekroniin saakka.

52. Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat, huusivat ja ajoivat Philistealaisia takaa laaksoon ja Ekronin porttiin asti; ja Philistealaiset lankesivat lyötynä Saarimin tiellä, Gatiin ja Ekroniin asti.

52. Ja Israelin ja Judan miehet nousit huusit ja ajoit Philisterejä taca laxon asti ja Ekronin porttijn ja Philisterit langeisit lyötynä tiellä Schaarimin tielle Gathin ja Ekronin asti.

53. Sitten israelilaiset palasivat ajamasta filistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.

53. Ja Israelin lapset palasivat ajamasta Philistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.

53. Ja Israelin lapset palaisit ajamast taca ja ryöstit Philisterein leirin.

54. Ja Daavid otti filistealaisen pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta hänen aseensa hän asetti majaansa.

54. Mutta David otti Philistealaisen pään ja vei Jerusalemiin: vaan hänen aseensa pani hän majaansa.

54. Mutta Dawid otti Philisterin pään ja wei Jerusalemijn waan asen pani hän majaans.

55. Kun Saul näki Daavidin menevän filistealaista vastaan, kysyi hän sotapäälliköltään Abnerilta: Kenen poika tuo nuorukainen on, Abner? Abner vastasi: Niin totta kuin sinä, kuningas, elät, minä en sitä tiedä.

55. Mutta kuin Saul näki Davidin menevän Philistealaista vastaan, sanoi hän Abnerille, sodan päämiehelle: Abner, kenen poika tuo nuorukainen on? Abner sanoi: niin totta kuin sinun sielus elää, kuningas, en minä tiedä.

55. MUtta cosca Saul näki Dawidin menewän Philisteriä wastan sanoi hän Abnerille sodans päämiehelle: kenen poica tuoi nuorucainen on? Abner sanoi: nijn totta cuin sinun sielus elä Cuningas en minä tiedä.

56. Niin kuningas sanoi: Kysele sitten, kenen poika tuo nuori mies on.

56. Kuningas sanoi: kysy siis, kenenkä poika se nuorukainen on?

56. Cuningas sanoi: kysy sijs kenengä poica se nuorucainen on?

57. Ja kun Daavid palasi takaisin surmattuaan filistealaisen, otti Abner hänet ja vei hänet Saulin eteen, ja hänellä oli kädessään filistealaisen pää.

57. Kuin David palasi Philistealaista lyömästä, otti Abner hänen ja vei Saulin eteen; ja hänen kädessänsä oli Philistealaisen pää.

57. Cosca Dawid palais Philisteri lyömäst otti Abner hänen ja wei Saulin eteen ja hänen kädesäns oli Philisterin pää.

58. Niin Saul kysyi häneltä: Kenen poika sinä olet, nuorukainen? Daavid vastasi: Palvelijasi beetlehemiläisen Iisain poika.

58. Ja Saul sanoi hänelle: kenenkäs poika olet, nuorukainen? David sanoi: palvelias Isain Betlehemiläisen poika.

58. Ja Saul sanoi hänelle: kenengäs poica olet nuorucainen? Dawid sanoi: minä olen Isain sinun palwelias sen Bethlehemiterin poica.