12 luku

Samuelin jäähyväispuhe kansalle.

1. Samuel sanoi kaikelle Israelille: Katso, minä olen kuullut teidän ääntänne kaikessa, mitä te olette minulta pyytäneet; minä olen asettanut kuninkaan teitä hallitsemaan.

1. Ja Samuel sanoi kaikelle Israelille: katsos, minä olen kuullut teidän äänenne kaikissa mitä te minulle puhuneet olette, ja olen asettanut teille kuninkaan.

1. JA Samuel sanoi silloin caikelle Israelille: cadzos minä olen cuullut teidän änen caikis cuin te minulle puhunet olette ja olen asettanut teille Cuningan.

2. Ja nyt on teidän kuninkaanne käyvä teidän edellänne, kun minä olen tullut vanhaksi ja harmaaksi — ovathan jo minun poikani teidän keskellänne. Mutta minä olen käynyt teidän edellänne nuoruudestani tähän päivään asti.

2. Ja katso, nyt kuningas käy teidän edellänne, ja minä olen vanhaksi ja harmaaksi tullut, ja minun poikani ovat teidän tykönänne; ja minä olen käynyt teidän edellänne minun nuoruudestani tähän päivään asti.

2. Ja cadzo nyt Cuningas käy teidän edellän. Minä olen harmaxi ja wanhaxi tullut ja minun poican owat teidän tykönän ja minä olen käynyt teidän edellän nuorudest tähän päiwän asti.

3. Tässä minä olen; todistakaa minua vastaan Herran ja hänen voideltunsa edessä. Keneltä minä olen vienyt härän tai keneltä aasin? Kenelle minä olen tehnyt vääryyttä, kenelle väkivaltaa? Keneltä minä olen lahjuksia ottanut ummistaakseni silmäni hänen hyväksensä? Todistakaa, niin minä korvaan sen teille.

3. Katso, tässä minä olen; vastatkaat minua Herran ja hänen voideltunsa edessä: jos olen kenenkään härjän eli aasin ottanut, ja jos olen jollekulle ylöllistä tehnyt eli jotakuta sortanut, jos jonkun kädestä olen lahjoja ottanut ja antanut soaista silmäni: niin minä ne teille annan jälleen.

3. Cadzo täsä minä olen wastatcat minua HERran ja hänen woidelduns edes jos minä olen kenengän härjän eli Asin ottanut jos minä olen jolleculle ylöllist tehnyt? eli jotacuta sortanut? jos minä jongun kädest olen lahjoja ottanut ja andanut soaista minun silmäni? nijn minä teille annan jällens.

4. He vastasivat: Et ole tehnyt meille vääryyttä etkä väkivaltaa, et myös ole keneltäkään mitään ottanut.

4. He vastasivat: et sinä mitään ylöllistä etkä vääryyttä ole meille tehnyt, etkä myös kenenkään kädestä ole mitään ottanut.

4. He wastaisit: et sinä mitän ylöllist ja wääryttä ole meille tehnyt etkä myös kenengän kädest ole mitän ottanut.

5. Silloin hän sanoi heille: Herra on todistaja teitä vastaan, ja hänen voideltunsa on todistaja tänä päivänä, että te ette ole löytäneet mitään minun kädestäni. He vastasivat: Hän on todistaja.

5. Hän sanoi heille: Herra on todistaja teitä vastaan, ja hänen voideltunsa on todistaja tänäpänä, ettette ole mitään minun kädestäni löytäneet. He sanoivat: olkoon todistaja.

5. Hän sanoi heille: HERra ja hänen woidelduns olcon todistajat teille tänäpänä ettet te ole mitän minun kädestäni löytänet. He sanoit: olcon he todistajat.

6. Samuel sanoi kansalle: Todistaja on Herra, joka kutsui Mooseksen ja Aaronin ja johdatti teidän isänne Egyptin maasta.

6. Ja Samuel sanoi kansalle: Herra joka Moseksen ja Aaronin teki, ja johdatti teidän isänne Egyptin maalta,

6. Ja Samuel sanoi Canssalle: HERra joca Mosexen ja Aaronin teki ja johdatti teidän Isän Egyptin maalda.

7. Astukaa nyt esiin, minä haastan teidät tuomiolle Herran edessä kaikista Herran vanhurskaista teoista, jotka hän on teille ja teidän isillenne tehnyt.

7. Niin astukaat nyt edes, oikeudelle käydäkseni teidän kanssanne Herran edessä kaikista Herran hyvistä töistä, jotka hän teille ja teidän isillenne tehnyt on.

7. Astucat edes oikeudelle käydäxeni teidän cansan HERran edes caikista HERran hywistä töistä jotca hän teille ja teidän esijsillen tehnyt on.

8. Kun Jaakob oli tullut Egyptiin, huusivat teidän isänne Herraa, ja Herra lähetti Mooseksen ja Aaronin viemään teidän isänne pois Egyptistä ja sijoittamaan heidät tähän paikkaan.

8. Kuin Jakob oli tullut Egyptiin, huusivat teidän isänne Herran tykö, ja Herra lähetti Moseksen ja Aaronin, ja he johdattivat teidän isänne ulos Egyptistä ja asettivat heidän tähän paikkaan asumaan,

8. COsca Jacob oli tullut Egyptijn huusit teidän Isän HERran tygö ja hän lähetti Mosexen ja Aaronin johdattaman teidän Isiän Egyptist ja asetti heidän tähän asuman.

9. Mutta he unhottivat Herran, Jumalansa. Silloin hän myi heidät Siiseran, Haasorin sotapäällikön, käsiin ja filistealaisten käsiin ja Mooabin kuninkaan käsiin, ja nämä sotivat heitä vastaan.

9. Mutta kuin he unohtivat Herran Jumalansa, myi hän heidät Siseran, Hasorin sodanpäämiehen vallan alle, ja Philistealaisten vallan alle ja Moabin kuninkaan vallan alle, ja he sotivat heitä vastaan.

9. Mutta cuin he unhotit HERran heidän Jumalans myi hän heidän Sisseran Hasorin sodanpäämiehen wallan ala ja Philisterein wallan ala ja Moabiterein Cuningan wallan ala. He sodeit heitä wastan.

10. Niin he huusivat Herraa ja sanoivat: 'Me olemme syntiä tehneet, kun hylkäsimme Herran ja palvelimme baaleja ja astarteja; mutta vapauta nyt meidät vihollistemme käsistä, niin me palvelemme sinua.'

10. Ja he huusivat Herran tykö ja sanoivat: me olemme syntiä tehneet, että me hylkäsimme Herran ja palvelimme Baalia ja Astharotia; mutta vapahda nyt meitä meidän vihollistemme kädestä, niin me sinua palvelemme.

10. Ja he huusit HERran tygö jällens ja sanoit: me olem syndiä tehnet että me hyljäisim HERran ja palwelim Baali ja Astharothi. Mutta wapada nyt meitä meidän wihollistem kädest nijn me sinua palwelem.

11. Ja Herra lähetti Jerubbaalin, Bedanin, Jeftan ja Samuelin ja vapautti teidät ympärillä asuvain vihollistenne käsistä, niin että saitte asua turvassa.

11. Ja Herra lähetti Jerubbaalin, Bedanin, Jephtan ja Samuelin, ja pelasti teitä teidän vihamiestenne käsistä ympäriltänne, ja antoi teidän asua rauhallisesti.

11. Silloin lähetti HERra JerubBaalin Bedanin Jephtahn ja Samuelin ja pelasti teidän wihamiesten käsist ymbärildän ja andoi teidän asua rauhallisest.

12. Mutta kun te näitte Naahaan, ammonilaisten kuninkaan, hyökkäävän teitä vastaan, sanoitte te minulle: 'Ei, vaan kuningas hallitkoon meitä', vaikka Herra, teidän Jumalanne, on kuninkaanne.

12. Kuin te näitte Nahaksen Ammonin lasten kuninkaan tulevan teitä vastaan, sanoitte te minulle: ei millään muotoa, vaan kuningas meitä vallitkoon; vaikka Herra teidän Jumalanne oli teidän kuninkaanne.

12. Cosca te näitte Nahaxen Ammonin lasten Cuningan tulewan teitä wastan sanoitte te minulle: Ei Cuningas meitä wallitcon waicka HERra teidän Jumalan oli teidän Cuningan.

13. Tässä on nyt kuningas, jonka te valitsitte ja jota anoitte: katso, Herra on antanut teille kuninkaan.

13. Ja nyt katso, siinä on kuningas, jonka te olette valinneet ja anoneet; sillä katso, Herra on asettanut teille kuninkaan.

13. Cadzo sijnä on Cuningas jonga te olet walinnet ja anonet: sillä cadzo HERra on asettanut teille Cuningan.

14. Jos te pelkäätte Herraa ja palvelette häntä, kuulette hänen ääntänsä ettekä niskoittele hänen käskyjänsä vastaan, niin te seuraatte Herraa, Jumalaanne, sekä te että kuningas, joka teitä hallitsee.

14. Jos te pelkäätte Herraa ja palvelette häntä, kuulette hänen äänensä ja ette ole Herran suulle tottelemattomat, niin sekä te että teidän kuninkaanne, joka teitä hallitsee, seuraa Herraa teidän Jumalaanne.

14. Jos te pelkät ja palwelet HERra cuulet hänen änens ja ette ole HERran suulle tottelemattomat nijn te sekä teidän Cuningan joca teitä hallidze seura HERra teidän Jumalatan.

15. Mutta jollette kuule Herran ääntä, vaan niskoittelette hänen käskyjänsä vastaan, niin Herran käsi on oleva teitä vastaan, niinkuin oli myös teidän isiänne vastaan.

15. Mutta jollette Herran ääntä kuule, vaan olette hänen suullensa tottelemattomat, niin Herran käsi on sekä teitä että teidän isiänne vastaan.

15. Mutta jollet te HERran ändä cuule waan olette hänen suullens tottelemattomat nijn HERran käsi on sekä teitä että teidän Isiän wastan.

16. Astukaa nyt esiin ja katsokaa tätä suurta tekoa, jonka Herra tekee teidän silmienne edessä.

16. Niin käykäät siis tästä edes ja katsokaat tätä suurta asiaa, jota Herra on tekevä teidän silmäinne edessä.

16. NIin käykät sijs tästä edes ja cadzocat sitä suurta asiat jota HERra on tekewä teidän silmäin edes.

17. Nythän on nisunleikkuun aika; mutta minä huudan Herraa, että hän antaa ukkosenjylinän ja sateen, että ymmärtäisitte ja näkisitte, kuinka paha Herran silmissä on se, minkä olette tehneet anoessanne itsellenne kuningasta.

17. Eikö nyt ole nisun elonaika? Vaan minä huudan Herran tykö, että hän antaisi jylistä ja sataa, ymmärtääksenne ja nähdäksenne sen suuren pahuuden, jonka te olette tehneet Herran edessä, anoissanne teillenne kuningasta.

17. Eikö nyt ole nisun elon aica? waan minä huudan HERran tygö että hän andais jylistä ja sata ymmärtäxen ja nähdäxen sen suuren pahuden jonga te olette tehnet HERran edes anoisan teillen Cuningast.

18. Ja Samuel huusi Herraa, ja Herra antoi ukkosenjylinän ja sateen sinä päivänä. Ja kaikki kansa pelkäsi suuresti Herraa ja Samuelia.

18. Ja kuin Samuel huusi Herran tykö, antoi Herra sinä päivänä jylistä ja sataa. Niin kaikki kansa suuresti pelkäsi Herraa ja Samuelia.

18. Ja cuin Samuel huusi HERran tygö andoi HERra sinä päiwänä jylistä ja sata. Silloin caicki Canssa pelkäisit HERRA ja Samueli juuri cowin.

19. Ja kaikki kansa sanoi Samuelille: Rukoile palvelijaisi puolesta Herraa, Jumalaasi, ettemme kuolisi; sillä me olemme tehneet kaikkien muiden syntiemme lisäksi senkin pahan, että anoimme itsellemme kuningasta.

19. Ja sanoivat kaikki Samuelille: rukoile sinun palveliais edestä Herraa sinun Jumalaas, ettemme kuolisi; sillä me olemme lisänneet kaikkein meidän synteimme tykö sen pahuuden, että me anoimme meillemme kuningasta.

19. Ja sanoit caicki Samuelille: rucoile sinun palweliais edest HERra sinun Jumalatas etten me cuolis: sillä me olem lisännet caiken sen pahuden meidän syndeim tygö että me anoim meillem Cuningast.

20. Samuel sanoi kansalle: Älkää peljätkö. Te olette tosin tehneet kaiken tämän pahan, mutta älkää kuitenkaan poiketko pois seuraamasta Herraa, vaan palvelkaa Herraa kaikesta sydämestänne.

20. Ja Samuel sanoi kansalle: älkäät peljätkö: te tosin olette tehneet kaiken tämän pahuuden, mutta älkäät kuitenkaan luopuko Herrasta, vaan palvelkaat Herraa kaikesta teidän sydämestänne.

20. Ja Samuel sanoi Canssalle: älkät peljätkö. Te tosin olet tehnet caiken tämän pahuden mutta älkät cuitengan luopuco HERrasta waan palwelcat HERra caikest teidän sydämestän.

21. Älkää poiketko seuraamaan turhia jumalia, joista ei ole hyötyä eikä apua, sillä turhia ne ovat.

21. Ja älkäät itsiänne kääntäkö turhan menon perään, ei se mitään teitä hyödytä eikä auta, sillä se on turhuus.

21. Ja älkät idziän käändäkö turhan calun perän ei se mitän teitä hyödytä eikä auta: sillä se on nijn turha calu.

22. Suuren nimensä tähden Herra ei hylkää kansaansa, koska Herra on tahtonut tehdä teidät omaksi kansaksensa.

22. Mutta Herra ei hylkää kansaansa suuren nimensä tähden; sillä Herra on tahtonut teitä tehdä itsellensä kansaksi.

22. Mutta HERra ei hyljä hänen Canssans hänen suuren nimens tähden: sillä HERra on ruwennut teitä tekemän idzellens Canssaxi.

23. Ja pois se minusta, että tekisin sen synnin Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta teidän puolestanne ja opettamasta teille hyvää ja oikeata tietä.

23. Olkoon myös kaukana minusta, että minä syntiä tekisin Herraa vastaan, lakaten rukoilemasta Herraa teidän edestänne, ja opettamasta teille hyvää ja oikiaa tietä.

23. Olcon myös caucana minusta että minä syndiä tekisin HERRA wastan lacaten rucoilemast HERra teidän edestän ja opettamast teille hywä ja oikiata tietä.

24. Peljätkää vain Herraa ja palvelkaa häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne. Sillä katsokaa, kuinka suuria hän on teille tehnyt.

24. Ainoastansa peljätkäät Herraa ja palvelkaat häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne; sillä katsokaat, kuinka suuria tekoja hän tekee teidän kanssanne.

24. Ainoastans peljätkä HERra ja palwelca händä uscollisest caikest sydämestän: sillä te oletta nähnet cuinga suuria tecoja hän teke teidän cansan.

25. Mutta jos teette pahaa, niin hukutte, sekä te itse että teidän kuninkaanne.

25. Mutta jos te teette pahaa, niin sekä te että teidän kuninkaanne hukkuu.

25. Mutta jos te teette paha nijn sekä te että teidän Cuningan hucku.