18 luku

Joonatanin ja Daavidin ystävyys. Saulin kateus. Daavid saa Miikalin vaimokseen.

1. Kun hän oli lakannut puhumasta Saulin kanssa, kiintyi Joonatan kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.

1. Ja kuin hän oli puheensa lopettanut Saulin kanssa, mieltyi Jonatan ja David keskenänsä sydämestä; ja Jonatan rakasti häntä niinkuin omaa sydäntänsä.

1. JA cosca hän oli puhens lopettanut Saulin cansa mieltyi Jonathan ja Dawid keskenäns sydämest ja Jonathan racasti händä nijncuin oma sydändäns.

2. Ja Saul otti hänet sinä päivänä luoksensa eikä sallinut hänen enää palata isänsä kotiin.

2. Ja Saul otti hänen sinä päivänä eikä sallinut hänen enää palata isänsä huoneesen.

2. Ja Saul otti hänen sinä päiwänä ja ei sallinut hänen enämbi palata Isäns huoneseen.

3. Ja Joonatan teki liiton Daavidin kanssa, sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.

3. Ja Jonatan ja David tekivät liiton keskenänsä; sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sydäntänsä.

3. Ja Jonathan ja Dawid teit lijton keskenäns: sillä hän racasti händä nijncuin oma sydändäns.

4. Ja Joonatan riisui viitan, joka hänellä oli yllänsä, ja antoi sen Daavidille, ja samoin takkinsa, vieläpä miekkansa, jousensa ja vyönsä.

4. Ja Jonatan riisui hameensa, jolla hän oli puetettu ja antoi sen Davidille, niin myös vaatteensa, miekkansa, joutsensa ja vyönsä.

4. Ja Jonathan rijsui hamens jolla hän oli puetettu ja andoi Dawidille nijn myös waattens mieckans joudzens ja wyöns.

5. Daavid lähti, minne vain Saul hänet lähetti, ja hän menestyi. Niin Saul asetti hänet sotamiesten päälliköksi, ja se oli mieleen kaikelle kansalle ja myös Saulin palvelijoille.

5. Ja David meni, kuhunka Saul lähetti hänen, ja käytti itsensä toimellisesti; ja Saul asetti hänen sotamiestensä päälle, ja hän oli otollinen kaikelle kansalle, niin myös Saulin palvelioille.

5. Ja Dawid meni cuhunga Saul lähetti hänen ja käytti idzens toimellisest. Ja Saul asetti hänen sotamiestens päälle ja hän oli otollinen caikelle Canssalle nijn myös Saulin palwelioille.

6. Ja kun he olivat tulossa, silloin kun Daavid palasi takaisin surmattuansa filistealaisen, menivät naiset kaikista Israelin kaupungeista laulaen ja karkeloiden kuningas Saulia vastaan, riemuiten, vaskirumpuja ja kymbaaleja lyöden.

6. Mutta tapahtui, kuin he tulivat ja David palasi lyömästä Philistealaista, että vaimot kaikista Israelin kaupungeista kävivät virsillä ja hypyillä kuningas Saulia vastaan, harpuilla, ilolla ja kanteleilla.

6. MUtta tapahtui cosca hän palais lyömäst Philisteriä että waimot caikist Israelin Caupungeist käwit wirsillä ja hypyillä Cuningas Sauli wastan harpuilla ilolla ja candeleilla.

7. Ja karkeloivat naiset virittivät laulun ja sanoivat: Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta.

7. Ja vaimot lauloivat keskenänsä, soittaen ja sanoen: Saul löi tuhannen, mutta David kymmenentuhatta.

7. Ja waimot lauloit toinen toisellens soittain ja sanoden: Saul löi tuhannen mutta Dawid kymmenen tuhatta.

8. Silloin Saul vihastui kovin, sillä hän pani sen puheen pahakseen, ja hän sanoi: Daavidille he antavat kymmenen tuhatta, ja minulle he antavat tuhat; nyt puuttuu häneltä enää vain kuninkuus.

8. Niin Saul närkästyi sangen suuresti, ja se puhe ei hänelle kelvannut, ja sanoi: he ovat antaneet Davidille kymmenentuhatta ja minulle he antoivat tuhannen: vielä hän kuninkaankin valtakunnan saa.

8. Nijn Saul närkästyi sangen suurest ja se puhe ei millän muoto hänelle kelwannut ja sanoi: he owat andanet Dawidin kymmenen tuhatta ja minun tuhannen wielä hän Cuningangin Waldacunnan saa.

9. Ja Saul katsoi karsain silmin Daavidia siitä päivästä alkaen.

9. Ja Saul katsoi julmasti Davidin päälle siitä päivästä ja aina sitte.

9. Ja Saul cadzoi julmast Dawidin päälle sijtä päiwäst ja aina sijtte.

10. Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, niin että hän raivosi kotonansa; mutta Daavid soitteli, niinkuin muulloinkin joka päivä, ja Saulilla oli kädessänsä keihäs.

10. Toisena päivänä vaivasi taas Jumalan paha henki Saulia, ja hän ennusti kotona huoneessansa. Ja David soitti kädellänsä, niinkuin hänen jokapäiväinen tapansa oli; ja Saulin kädessä oli keihäs,

10. TOisna päiwänä waiwais taas Jumalan paha hengi Sauli ja hän ennusti cotona huonesans. Ja Dawid soitti kädelläns nijncuin hänen jocapäiwäinen tapans oli: ja Saulin kädes oli keihäs.

11. Niin Saul heitti keihään ja ajatteli: Minä keihästän Daavidin seinään. Mutta Daavid väisti häntä kaksi kertaa.

11. Jonka hän syöksi, ajatellen: minä syöksen Davidin seinää vastaan; mutta David vältti hänen edestänsä kaksi kertaa.

11. Jonga hän syöxi ajatellen: minä syöxän Dawidin seinä wasten mutta Dawid wältti caxi kerta.

12. Ja Saul pelkäsi Daavidia, koska Herra oli hänen kanssansa, mutta oli poistunut Saulista.

12. Ja Saul pelkäsi Davidia; sillä Herra oli hänen kanssansa ja oli mennyt pois Saulin tyköä.

12. Ja Saul pelkäis Dawidi: sillä HERra oli hänen cansans ja oli mennyt pois Saulin tykö.

13. Sentähden Saul toimitti hänet pois luotansa ja teki hänet tuhannenpäämieheksi; ja hän lähti ja tuli väen edellä.

13. Niin pani Saul hänen pois tyköänsä ja teki hänen tuhannen miehen päämieheksi; ja hän kävi ulos ja sisälle kansan edessä.

13. Nijn pani Saul hänen pois tyköns ja teki hänen tuhannen miehen päämiehexi ja hän käwi ulos ja sisälle Canssan edes.

14. Ja Daavid menestyi kaikilla teillään, ja Herra oli hänen kanssansa.

14. Ja David oli toimellinen kaikissa teissänsä, ja Herra oli hänen kanssansa.

14. Ja oli toimellinen caikis hänen töisäns ja HERra oli hänen cansans.

15. Kun Saul näki, että hänellä oli niin suuri menestys, rupesi hän häntä kammomaan.

15. Kuin Saul näki hänen aivan toimellisesti tekevän, pelkäsi hän häntä.

15. Cosca Saul näki hänen tekewän nijn toimellisest pelkäis hän händä.

16. Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Daavidia, koska hän lähti ja tuli heidän edellänsä.

16. Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Davidia; sillä hän kävi ulos ja sisälle heidän edessänsä.

16. Mutta coco Israel ja Juda racastit Dawidi: sillä hän käwi ulos ja sisälle heidän edesäns.

17. Ja Saul sanoi Daavidille: Katso, vanhimman tyttäreni, Meerabin, minä annan sinulle vaimoksi; ole vain urhoollinen ja käy Herran sotia. Sillä Saul ajatteli: Minun käteni älköön sattuko häneen, vaan sattukoon häneen filistealaisten käsi.

17. Ja Saul sanoi Davidille: katso, minä annan vanhimman tyttäreni Merabin sinulle emännäksi, ainoasti ole minulle miehullinen ja sodi Herran sotaa; sillä Saul ajatteli: ei pidä minun käteni häneen sattuman, vaan Philistealaisten käsi.

17. JA Saul sanoi Dawidille cadzo minä annan minun wanhimman tyttären Merobin sinulle emännäxi ole miehullinen ja sodi HERran sota: sillä Saul ajatteli ei minun käten pidä häneen sattuman mutta Philisterein käsi.

18. Mutta Daavid vastasi Saulille: Mikä minä olen, mikä on minun elämäni ja mikä on isäni suku Israelissa, että minä tulisin kuninkaan vävyksi?

18. Mutta David vastasi Saulia: mikä minä olen? eli mikä on elämäni ja minun isäni sukukunta Israelissa, että minä tulisin kuninkaan vävyksi?

18. Mutta Dawid wastais Sauli: mikä minä olen? eli mikä on minun elämän? ja minun Isäni sucucunda Israelis että minä tulisin Cuningan wäwyxi?

19. Kun aika tuli, että Saulin tytär Meerab oli annettava Daavidille, annettiinkin hänet vaimoksi meholalaiselle Adrielille.

19. Ja tapahtui, kuin aika tuli, että Merab Saulin tytär piti annettaman Davidille, annettiin se Adrielille Meholatilaiselle emännäksi,

19. Ja tapahtui cosca aica tuli että Merob Saulin tytär piti annettaman Dawidille annettin hän Adrielille Meholathiterille emännäxi.

20. Mutta Saulin tytär Miikal rakasti Daavidia. Ja kun se ilmoitettiin Saulille, oli se hänelle mieleen.

20. Mutta Mikal Saulin tytär rakasti Davidia. Kuin se Saulille ilmoitettiin, niin se kelpasi hänelle.

20. Mutta Michal Saulin tytär racasti Dawidi. Cosca se Saulille ilmoitettin sanoi hän: se on oikein:

21. Sillä Saul ajatteli: Minä annan hänet Daavidille, että hän tulisi hänelle ansaksi ja filistealaisten käsi sattuisi häneen. Niin Saul sanoi Daavidille: Nyt voit toisen kerran tulla minun vävykseni.

21. Ja Saul sanoi: minä annan hänen hänelle, että hän olis hänelle paulaksi, ja Philistealaisten kädet tulisivat hänen päällensä. Ja Saul sanoi Davidille: sinä tulet tänäpänä toisen kanssa minun vävykseni.

21. Minä annan hänen hänelle että hän oli hänelle paulaxi ja Philisterein kädet tulisit hänen päällens. Ja Saul sanoi Dawidille: sinä tulet tänäpänä toisen cansa minun wäwyxen.

22. Ja Saul käski palvelijoitansa: Puhukaa salaa Daavidille näin: 'Katso, kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen palvelijansa rakastavat sinua; sinun on nyt tultava kuninkaan vävyksi'.

22. Ja Saul käski palvelioillensa: puhukaat Davidille salaisesti ja sanokaat: katso, kuningas mielistyy sinuun, ja kaikki hänen palveliansa rakastavat sinua; niin tule nyt kuninkaan vävyksi.

22. Ja Saul käski palwelioillens: puhucat Dawidille salaisest ja sanocat: cadzo Cuningas mielisty sinuun ja caicki hänen palwelians racastawat sinua tule Cuningan wäwyxi.

23. Niin Saulin palvelijat puhuivat nämä sanat Daavidille. Mutta Daavid sanoi: Onko teidän mielestänne niin pieni asia tulla kuninkaan vävyksi? Minähän olen köyhä ja halpa mies.

23. Ja Saulin palveliat puhuivat ne sanat Davidin korvissa; mutta David sanoi: luuletteko te sen vähäksi, tulla kuninkaan vävyksi? Ja minä olen köyhä ja halpa mies.

23. Ja Saulin palweliat puhuit ne sanat Dawidin corwis mutta Dawid sanoi: luulettaco te sen wähäxi tulla Cuningan wäwyxi? ja minä olen köyhä ja halpa mies.

24. Saulin palvelijat ilmoittivat hänelle tämän, sanoen: Näin on Daavid puhunut.

24. Ja Saulin palveliat ilmoittivat sen hänelle, sanoen; nämät sanat on David puhunut.

24. Ja Saulin palweliat ilmoitit sen hänelle sanoden: nämät sanat on Dawid puhunut.

25. Niin Saul sanoi: Sanokaa Daavidille näin: 'Kuningas ei halua muuta morsiamenhintaa kuin sata filistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihollisille kostettaisiin'. Sillä Saul ajatteli kaataa Daavidin filistealaisten käden kautta.

25. Saul sanoi: sanokaat näin Davidille: ei kuningas ano yhtään muuta huomenlahjaa, vaan sata Philistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihamiehille kostettaisiin; sillä Saul ajatteli hukuttaa Davidia Philistealaisten kätten kautta.

25. Saul sanoi: sanocat Dawidille: ei Cuningas ano yhtän muuta huomenlahja waan sata Philisterein esinahca että Cuningan wihamiehille costetaisin: sillä Saul ajatteli Dawidi hucutta Philisterein kätten cautta.

26. Kun hänen palvelijansa ilmoittivat tämän Daavidille, miellytti Daavidia tulla näin kuninkaan vävyksi; ja ennenkuin määräaika oli kulunut umpeen,

26. Niin hänen palveliansa sanoivat Davidille nämät sanat, ja se kelpasi hänelle, tulla niin kuninkaan vävyksi. Ja se aika ei ollut vielä täytetty.

26. Nijn hänen palwelians sanoit Dawidille nämät sanat ja se kelpais hänelle tulla nijn Cuningan wäwyxi. Ja se aica ei ollut wielä täytetty.

27. nousi Daavid ja lähti miehineen ja kaatoi filistealaisia kaksisataa miestä. Ja Daavid toi heidän esinahkansa, täyden määrän, kuninkaalle, tullaksensa kuninkaan vävyksi. Silloin Saul antoi tyttärensä Miikalin hänelle vaimoksi.

27. Ja David nousi ja läksi matkaan, hän ja hänen miehensä, ja löi Philistealaisista kaksisataa miestä, ja David toi heidän esinahkansa ja täytti kuninkaan luvun, että hän olis kuninkaan vävy. Niin antoi Saul tyttärensä Mikalin hänelle emännäksi.

27. Ja Dawid hangidzi ja läxi matcan wäkinens ja löi Philistereistä caxi sata miestä ja Dawid cannoi heidän esinahcans ja täytti Cuningan lugun että hän olis Cuningan wäwy.

28. Ja Saul näki ja ymmärsi, että Herra oli Daavidin kanssa, ja Saulin tytär Miikal rakasti häntä.

28. Ja Saul näki ja ymmärsi Herran olevan Davidin kanssa, ja Saulin tytär Mikal rakasti häntä.

28. Nijn andoi Saul tyttärens Michalin hänelle emännäxi. Ja Saul näki ja ymmärsi HERran olewan Dawidin cansa ja Saulin tytär Michal racasti händä.

29. Niin Saul pelkäsi vielä enemmän Daavidia, ja Saulista tuli koko elinajakseen Daavidin vihamies.

29. Niin Saul vielä enemmin pelkäsi Davidia, ja Saul tuli Davidin vihamieheksi kaikkena elinaikanansa.

29. Nijn Saul wielä enämmin pelkäis Dawidi ja tuli hänen wihamiehexens caickena elinaicanans.

30. Mutta filistealaisten ruhtinaat lähtivät sotaan; ja niin usein kuin he lähtivät sotaan, oli Daavidilla suurempi menestys kuin kaikilla muilla Saulin palvelijoilla, niin että hänen nimensä tuli sangen kuuluisaksi.

30. Ja Philistealaisten ruhtinaat läksivät ulos, ja heidän lähteissänsä ulos teki David toimellisemmasti kuin kaikki Saulin palveliat, että hänen nimensä tuli sangen kuuluisaksi.

30. Ja cosca Philisterein Ruhtinat läxit teki Dawid toimellisemmast cuin caicki Saulin palweliat cosca he läxit että hänen nimens tuli sangen cuuluisaxi.