TOINEN AIKAKIRJA |
2. AIKAKIRJA |
Toinen Chrönikän Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
9 LUKU |
9 LUKU |
IX. Lucu |
9:1
Kun Saban kuningatar kuuli Salomon maineen, tuli hän
Jerusalemiin koettelemaan Salomoa arvoituksilla. Hän
tuli sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja,
jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja
kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän
tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä. |
9:1 Ja rikkaan Arabian kuningatar kuuli Salomosta sanoman, ja tuli sangen suuren joukon kanssa Jerusalemiin, ja kamelein kanssa, jotka kantoivat yrttejä ja paljon kultaa, ja kalliita kiviä, koettelemaan Salomoa tapauksilla. Ja kuin hän tuli Salomon tykö, puhui hän hänen kanssansa kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli. |
JA cosca rickan
Arabian Drotning cuuli Salomost sanoman/ tuli hän suuren
joucon cansa Jerusalemijn/ ja Camelein cansa/ jotca
cannatit yrtejä ja paljon culda/ ja callita kiwiä/
coetteleman Salomot tapauxilla. Ja cuin hän tuli Salomon
tygö/ puhui hän hänen cansans caicki mitä hän hänen
sydämesäns aicoinut oli. |
9:2
Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä;
Salomolle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi
hänelle selittänyt. |
9:2 Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa; ja ei ollut mitään Salomolta salattu, jota ei hän ilmoittanut hänelle. |
9:1
Ja Cuningas sanoi hänelle caicki
mitä hän kysyi/ ja ei mitän häneldä salannut/ jota ei
hän sanonut hänen edesäns. |
9:3
Kun Saban kuningatar näki kaiken Salomon viisauden,
linnan, jonka hän oli rakentanut, |
9:3 Ja kuin rikkaan Arabian kuningatar näki Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli, |
9:2
JA cuin rickan Arabian Drotning
näki Salomon taidon ja huonen/ jonga hän tehnyt oli. |
9:4
ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa
asuivat ja hänen palvelusväkensä palveli ja kuinka he
olivat puetut, ja näki hänen juomanlaskijansa ja kuinka
he olivat puetut, ja hänen yläsalinsa, josta hän nousi
Herran temppeliin, meni hän miltei hengettömäksi. |
9:4 Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, niin myös hänen palveliainsa viran ja heidän vaatteensa, hänen juomansa laskiat vaatteinensa, ja solan, josta \Herran\ huoneesen käytiin; niin ei hän taitanut itsiänsä enää pitää. |
9:3
Ja ruan hänen pöydälläns/ ja hänen
palweliains asuinsiat/ nijn myös hänen palwelioittens
wiran/ ja heidän waattens/ hänen juomanlaskians heidän
waatteinens/ ja Salin/ josta HERran huoneseen käytin/ ei
hän tainnut händäns enämbi pitä. |
9:5
Sitten hän sanoi kuninkaalle: "Totta oli se puhe, jonka
minä kotimaahani sinusta ja sinun viisaudestasi kuulin. |
9:5 Ja hän sanoi kuninkaalle: se on tosi, minkä minä kuullut olen minun maalleni sinun menostas ja taidostas; |
9:4
Ja hän sanoi Cuningalle: se on
tosi cuin minä cuullut olen maalleni sinun menostas ja
taidostas. |
9:6
Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja
sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan sinun
suuresta viisaudestasi oltu minulle kerrottu. Sinä olet
paljon suurempi, kuin minä olin kuullut huhuttavan. |
9:6 Vaan en minä uskonut heidän sanojansa ennenkuin minä itse tulin, ja minun silmäni nähneet ovat: ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu sinun suuresta taidostas: sinulla on enempi, kuin se sanoma on, jonka minä kuulin. |
9:5
Waan en minä usconut heidän
sanojans/ ennencuin minä nyt idze tänne tullut olen/ ja
nähnyt ne silmilläni/ ja cadzo/ ei minun edesäni nijn
puolittaingan ole sanottu sinun suurest taidostas: sinus
on enä cuin se sanoma on/ jonga minä cuulin. |
9:7
Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä
palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja
kuulla sinun viisauttasi. |
9:7 Autuaat ovat sinun miehes, autuaat ovat myös nämät sinun palvelias, jotka joka hetki sinun edessäs seisovat ja kuultelevat taitoas. |
9:6
Autuat owat sinun miehes/ autuat
owat myös nämät sinun palwelias/ jotca joca hetki sinun
edesäs seisowat ja cuuldelewat sinun taitoas. |
9:8
Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on
niin mielistynyt, että on asettanut sinut
valtaistuimellensa olemaan kuninkaana Herran, sinun
Jumalasi, kunniaksi. Sentähden, että sinun Jumalasi
rakastaa Israelia ja tahtoo pitää sen pystyssä ainiaan,
on hän antanut sinut heille kuninkaaksi, tekemään sitä,
mikä oikeus ja vanhurskaus on." |
9:8 \Herra\ sinun Jumalas olkoon kiitetty, joka sinuun mielistynyt on, ja pannut sinun istuimellensa \Herralle\ sinun Jumalalles kuninkaaksi. Että Jumala rakastaa Israelia, vahvistaaksensa häntä ijankaikkisesti, on hän sinun asettanut heidän kuninkaaksensa, tekemään oikeutta ja vanhurskautta. |
9:7
HERra sinun Jumalas olcon
kijtetty/ joca sinuun mielistynyt on/ ja pannut sinun
istuimellens/ HERralle sinun Jumalalles Cuningaxi. Että
sinun Jumalas racasta Israeli/ wahwistaxens händä
ijancaickisest/ sentähden on hän sinun asettanut heidän
Cuningaxens/ tekemän oikeutta ja wanhurscautta. |
9:9
Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia
kultaa, sangen paljon hajuaineita ja kalliita kiviä. Ei
milloinkaan ole ollut moisia hajuaineita kuin ne, jotka
Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle. |
9:9 Ja hän antoi kuninkaalle sata ja kaksikymmentä leiviskää kultaa ja ylen paljon yrttejä ja kalliita kiviä. Ja ei senkaltaisia yrttejä ollut, kuin ne olivat, jotka rikkaan Arabian kuningatar antoi kuningas Salomolle. |
9:8
Ja hän andoi Cuningalle sata ja
caxikymmendä leiwiskätä culda/ ja ylönpaljon yrtejä ja
callita kiwiä. Ja ei sencaltaista yrtiä yhtän ennen
ollut/ cuin ne olit/ jotca rickan Arabian Drotning andoi
Cuningas Salomolle. |
9:10 Huuramin palvelijat ja Salomon palvelijat, jotka
toivat kultaa Oofirista, toivat myöskin santelipuuta ja
kalliita kiviä. |
9:10 Veivät myös Hiramin ja Salomon palveliat kultaa Ophirista, ja Hebenin puita ja kalliita kiviä. |
9:9
Weit myös Hiramin ja Salomon
palweliat culda Ophirist ja Hebenin puita/ ja callita
kiwiä. |
9:11 Ja kuningas teetti santelipuusta portaat Herran
temppeliin ja kuninkaan palatsiin ja kanteleita ja
harppuja laulajille. Moisia ei oltu ennen nähty Juudan
maassa. |
9:11 Ja Salomo antoi tehdä astuimet Hebenin puista \Herran\ huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleita ja psaltareita veisaajille. Ei yhtään senkaltaista ennen ollut nähty Juudan maalla. |
9:10
Ja Salomo andoi tehdä traput
Hebenin puista HERran huoneseen/ ja Cuningan huoneseen/
ja candeleit ja Psaltareit weisaille. Ei yhtän
sencaltaista puuta ennen ollut nähty Judan maalla. |
9:12 Kuningas Salomo taas antoi Saban kuningattarelle
kaikki, mitä tämä halusi ja pyysi, antoi vielä enemmän,
kuin mitä tämä oli tuonut kuninkaalle. Sitten hän lähti
paluumatkalle ja meni palvelijoineen omaan maahansa. |
9:12 Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikkia, mitä hän pyysi ja anoi, paitsi sitä, mitä hän kuninkaalle tuonut oli. Ja hän palasi ja matkusti omalle maallensa palvelioinensa. |
9:11
Ja Cuningas Salomo andoi rickan
Arabian Drotningille caickia mitä hän anoi ja pyysi/
paidzi sitä cuin hän Cuningalle tuonut oli. Ja hän
palais omalle maallens palwelioinens. |
9:13 Kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle,
oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa, |
9:13 Ja kulta, joka vuosittain tuotiin Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä leiviskää. |
9:12
JA culda/ joca wuodes tuotin
Salomolle/ oli cuusi sata ja cuusi seidzemettäkymmendä
leiwiskätä. |
9:14 paitsi mitä kauppamiehet ja kaupustelijat toivat.
Sen lisäksi kaikki Arabian kuninkaat ja maan
käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeata. |
9:14 Paitsi mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät toivat. Ja kaikki Arabian kuninkaat ja maan herrat veivät kultaa ja hopiaa Salomolle. |
9:13
Paidzi sitä cuin cauppamiehet
toit: Ja caicki Arabian Cuningat ja maan Herrat weit
culda ja hopiata Salomolle. |
9:15 Ja kuningas Salomo teetti kaksisataa suurta kilpeä
pakotetusta kullasta ja käytti jokaiseen kilpeen
kuusisataa sekeliä pakotettua kultaa; |
9:15 Niin antoi kuningas Salomo tehdä kaksisataa kilpeä parhaasta kullasta, niin että kuusisataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen keihääseen. |
9:14
Nijstä teki Cuningas Salomo caxi
sata keihästä parhast cullast/ nijn että cuusi sata
cappaletta culda tuli jocaidzeen keihäseen. |
9:16 samoin kolmesataa pienempää kilpeä pakotetusta
kullasta, ja käytti jokaiseen kilpeen kolmesataa sekeliä
kultaa. Ja kuningas asetti ne Libanoninmetsä-taloon. |
9:16 Teki hän myös kolmesataa vähempää kilpeä parhaasta kullasta, niin että kolmesataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen kilpeen. Ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen. |
9:15
Teki hän myös colme sata kilpe
parhast cullast/ nijn että colme sata cappalda culda
tuli jocaidzeen kilpeen. Ja Cuningas pani ne Libanonin
medzähuoneseen. |
9:17 Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen
valtaistuimen ja päällysti sen puhtaalla kullalla. |
9:17 Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista ja kultasi sen puhtaalla kullalla. |
9:16
JA Cuningas teki istuimen
Elephantin luista/ ja culdais puhtalla cullalla. |
9:18 Valtaistuimessa oli kuusi porrasta ja astinlauta,
kullalla kiinnitettyinä valtaistuimeen. Istuimen
kummallakin puolella oli käsinoja, ja kaksi leijonaa
seisoi käsinojan vieressä. |
9:18 Ja istuimessa oli kuusi astuinta, ja kultainen astinlauta istuimen edessä, ja kaksi käsipuuta molemmin puolin istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä, |
9:17
Ja istuimes oli cuusi trappua/ ja
cuusi cullaista astinlauta istuimen edes/ ja caxi
käsipuuta istuimen edes molemmin puolin istuinda/ ja
caxi Lejonita seisoit käsipuiden tykönä. |
9:19 Ja kaksitoista leijonaa seisoi siinä kuudella
portaalla, kummallakin puolella. Senkaltaista ei ole
tehty missään muussa valtakunnassa. |
9:19 Ja kaksitoistakymmentä jalopeuraa seisoi niillä kuudella astuimella, molemmilla puolilla; senkaltaista ei ole tehty yhdessäkään valtakunnassa. |
9:18
Ja caxitoistakymmendä Lejonita
seisoit nijllä cuudella trapulla/ molemmilla puolilla/
sencaltaista ei ole tehty yhdesäkän Cuningan
waldacunnas. |
9:20 Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat
kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat
puhdasta kultaa. Hopeata ei Salomon päivinä pidetty
minkään arvoisena. |
9:20 Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kullasta, ja kaikki astiat Libanonin metsähuoneessa puhtaasta kullasta; sillä ei hopiaa miksikään luettu Salomon aikana. |
9:19
Ja caicki Cuningan juomaastiat
olit cullast/ ja caicki astiat Libanonin medzähuones
olit puhtast cullast: sillä ei hopiata mixikän luettu
Salomon aicana. |
9:21 Kuninkaalla oli näet laivoja, jotka kulkivat
Tarsiiseen Huuramin palvelijain kanssa; kerran kolmessa
vuodessa Tarsiin-laivat tulivat ja toivat kultaa ja
hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja. |
9:21 Sillä kuninkaan haahdet menivät Tarsikseen Hiramin palveliain kanssa, ja tulivat kerran joka kolmantena vuotena, ja toivat kultaa, hopiaa, elephantin luita, apinoita ja riikinkukkoja. |
9:20
Sillä Cuningan hahdet menit
merelle Hiramin palwelioitten cansa/ ja tulit erän joca
colmandena wuotena/ ja toit culda/ hopiata/ Elephantin
luita/ Apinoita ja Rikincuckoja. |
9:22 Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita
suurempi rikkaudessa ja viisaudessa. |
9:22 Ja kuningas Salomo tuli suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä rikkaudessa ja viisaudessa. |
9:21
JA nijn Cuningas Salomo tuli
suuremmaxi caickia Cuningaita maan päällä rickaudest ja
taidost. |
9:23 Ja kaikki maan kuninkaat pyrkivät näkemään Salomoa
kuullaksensa hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut
hänen sydämeensä. |
9:23 Ja kaikki kuninkaat maan päällä himoitsivat nähdä Salomon kasvoja ja kuulla hänen taitoansa, jonka Jumala hänen sydämeensä antanut oli. |
9:22
Ja caicki Cuningat maan päällä
himoidzit nähdä Salomon caswoja/ ja cuulla hänen
taitoans/ cuin Jumala hänen sydämeens andanut oli. |
9:24 Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja,
vaatteita, aseita, hajuaineita, hevosia ja muuleja, joka
vuosi vuoden tarpeen. |
9:24 Ja he veivät hänelle kukin lahjansa, hopia-astioita, kulta-astioita, vaatteita, sota-aseita, yrttejä, hevosia ja muuleja, joka vuosi. |
9:23
Ja he weit hänelle cukin lahjans/
cuin olit: hopiaastioita/ culdaastioita/ watteita/
harniscoita/ yrtejä/ hewoisita ja Muuleja joca wuosi. |
9:25 Salomolla oli neljätuhatta hevosvaljakkoa
vaunuineen ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä; ne hän
sijoitti vaunukaupunkeihin ja kuninkaan luo
Jerusalemiin. |
9:25 Ja Salomolla oli neljätuhatta hevoskorsua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä, ja ne pantiin vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin. |
9:24
JA Salomolla oli neljä tuhatta
seimiä/ waunuhewoisita/ ja caxitoistakymmendä tuhatta
radzasmiestä/ ja ne pandin waunucaupungeihin Cuningan
tygö Jerusalemijn. |
9:26 Ja hän vallitsi kaikkia kuninkaita Eufrat-virrasta
aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti. |
9:26 Ja hän oli kaikkein kuningasten haltia, hamasta virrasta niin Philistealaisten maahan asti, Egyptin maan rajaan saakka. |
9:25
Ja hän oli caickein Cuningasten
haldia/ hamast wirrast nijn Philisterein maahan asti/ ja
Egyptin maan rajan saacka. |
9:27 Ja kuningas toimitti niin, että Jerusalemissa oli
hopeata kuin kiviä, ja setripuuta niin paljon kuin
metsäviikunapuita Alankomaassa. |
9:27 Ja kuningas saatti niin paljon hopiaa Jerusalemiin kuin kiviä, ja niin paljon sedripuita toimitti hän kuin metsäfikunapuita laaksossa. |
9:26
Ja Cuningas saatti nijn paljon
hopiata Jerusalemijn cuin kiwiäkin/ ja nijn paljo
Cedripuita/ cuin willificuna puitakin laxos. |
9:28 Ja hevosia tuotiin Salomolle Egyptistä ja kaikista
muista maista. |
9:28 Ja Salomolle vietiin hevosia Egyptistä ja kaikista maakunnista. |
9:27
Ja hänelle wietin hewoisia
Egyptist/ ja jocaidzist maacunnist. |
9:29 Mitä muuta Salomosta on kerrottavaa, hänen sekä
aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, se on
kirjoitettuna profeetta Naatanin historiassa,
siilolaisen Ahian ennustuksessa ja näkijä Jeddon näyssä
Jerobeamista, Nebatin pojasta. |
9:29 Mitä enempää Salomon asioista sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: eikö ne ole kirjoitetut Natan prophetan aikakirjassa, ja Ahian Silonilaisen prophetiassa, niin myös Jeddin näkiän näyssä, Jerobeamia Nebatin poikaa vastoin. |
9:28
Mitä enämbi Salomost sanomist on/
sekä hänen ensimäisist että wijmeisistäns/ cadzo/ ne
owat kirjoitetut Nathan Prophetan Aicakirjas/ ja Ahian
Prophetias/ joca on Silost/ nijn myös Jeddin sen Näkiän
näys/ Jerobeami Nebathin poica wastoin. |
9:30 Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia
neljäkymmentä vuotta. |
9:30 Ja Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä ajastaikaa. |
9:29
Ja Salomo hallidzi Jerusalemis
coco Israeli/ neljäkymmendä ajastaica. |
9:31 Sitten Salomo meni lepoon isiensä tykö, ja hänet
haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa
Rehabeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa. |
9:31 Ja Salomo nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen isänsä Davidin kaupunkiin; ja Rehabeam hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa. |
9:30
Ja Salomo nuckui Isäins cansa/ ja
he hautaisit hänen Dawidin Isäns Caupungijn/ ja Rehabeam
hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans. |
|
|
|