15 luku

Simsonin kosto. Hänen urotyönsä Lehissä.

1. Jonkun ajan kuluttua, nisunleikkuuaikana, tuli Simson katsomaan vaimoansa, tuomisinaan vohla, ja sanoi: Minä menen vaimoni luo sisähuoneeseen. Mutta tämän isä ei sallinut hänen mennä,

1. Ja tapahtui muutamain päiväin perästä, kuin nisun elonaika lähestyi, tuli Simson oppimaan emäntäänsä ja toi hänelle vohlan, ja hän sanoi: minä menen emäntäni tykö makaushuoneesen; ja hänen emäntänsä isä ei sallinut hänen sinne mennä,

1. JA tapahtui muutamain päiwäin peräst että nisuin elonaica lähestyi tuli Simson ja edzei hänen emändätäns ja toi hänelle wohlan ja cuin hän ajatteli: minä menen emändäni tygö macaushuoneseen ja hänen emändäns Isä ei sallinut hänen sinne mennä.

2. vaan sanoi: Minä tosiaankin luulin, että olit ruvennut vihaamaan häntä, ja annoin hänet sinun sulhaspojallesi. Mutta onhan hänen nuorempi sisarensa häntä kauniimpi, sinä saat hänet toisen sijaan.

2. Mutta sanoi: minä luulin todella, sinun kokonansa vihastuneen hänen päällensä, ja annoin hänen sinun ystävälles. Mutta hänellä on toinen nuorempi sisar, kauniimpi muotoansa kuin hän, olkoon se nyt sinulla tämän edestä.

2. Mutta sanoi: minä luulin sinun wihastunen hänen päällens ja annoin hänen sinun ystäwälles mutta hänellä on toinen nuorembi sisar caunembi muotons cuin hän olcon se sinulla tämän edest.

3. Mutta Simson vastasi heille: Nyt minä en tule syynalaiseksi filistealaisista, vaikka teenkin heille pahaa.

3. Ja Simson sanoi heille: nyt on minulla oikia syy Philistealaisia vastaan: minä teen heille vahinkoa.

3. Ja Simson sanoi heille: nyt on minulla oikia syy teitä wastan Philisterit minä teen wahingota teille.

4. Niin Simson meni ja pyydysti kolmesataa kettua. Ja hän otti tulisoihtuja, sitoi aina kaksi häntää yhteen ja asetti tulisoihdun kunkin häntäparin väliin.

4. Ja Simson meni ja otti kolmesataa kettua kiinni, ja otti kekäleet, ja käänsi hännät yhteen, ja sitoi aina yhden kekäleen keskelle kahden hännän välille,

4. JA Simson läxi ja otti colme sata kettua kijnni ja otti kekälet ja käänsi hännistä yhteen ja sidoi kekälet aina cahden hännän wälille.

5. Sitten hän sytytti tulisoihdut ja päästi ketut menemään filistealaisten viljapeltoihin; näin hän sytytti palamaan sekä kuhilaat että kasvavan viljan, viinitarhat ja öljypuut.

5. Ja sytytti tulen kekäleihin, ja päästi ne Philistealaisten eloon; ja ne polttivat heidän kykäänsä ja kuhilaansa, niin myös viinapuut ja öljypuut.

5. Ja sytytti tulen kekälijn ja päästi juoxeman jotca juoxit Philisterein eloon ja poltit heidän kykäns ja cuhilans nijn myös wijnapuut ja öljypuut.

6. Niin filistealaiset kysyivät: Kuka tämän on tehnyt? Vastattiin: Simson, timnalaisen vävy, koska tämä otti hänen vaimonsa ja antoi sen hänen sulhaspojalleen. Niin filistealaiset menivät ja polttivat sekä vaimon että hänen isänsä tulessa.

6. Niin sanoivat Philistealaiset: kuka on tämän tehnyt? Niin sanottiin: Simson, Timnalaisen vävy, että hän otti häneltä emännän pois ja antoi sen hänen ystävällensä. Niin Philistealaiset menivät ylös ja polttivat sekä vaimon että hänen isänsä.

6. Nijn sanoit Philisterit keskenäns: cuca on tämän tehnyt? nijn sanottin: Simson Thimnitherin wäwy että hän otti häneldä emännän pois ja andoi sen hänen ystäwällens. Nijn Philisterit poltit sekä waimon että hänen Isäns.

7. Mutta Simson sanoi heille: Koska te näin teette, niin totisesti minä en lakkaa, ennenkuin olen kostanut teille.

7. Mutta Simson sanoi heille: ja vaikka te tämän teitte, kuitenkin minä teille kostan ja sitte lakkaan.

7. Mutta Simson sanoi heille: ja waicka te tämän teitte cuitengin minä tämän teille costan ja sijtte lackan.

8. Ja hän pieksi heitä pahasti kupeisiin jos kinttuihinkin. Sitten hän meni ja asettui asumaan Eetamin kallioluolaan.

8. Ja hän löi heitä sangen kovasti sekä hartioihin että kupeisiin, ja meni sieltä alas asumaan Etamin mäen rotkoon.

8. Ja hän löi heitä sangen cowast sekä hartioihin että cupeisijn ja meni sieldä asuman Ethamin mäen cuckulalle.

9. Silloin filistealaiset lähtivät liikkeelle, leiriytyivät Juudaan ja levittäytyivät Lehin tienoille.

9. Niin Philistealaiset menivät ylös ja sioittivat itsensä Juudan maalle ja levittivät heitänsä Lehiin.

9. Nijn Philisterit menit Judan maata omistaman ja sioitit heidäns Lehijn.

10. Ja Juudan miehet kysyivät: Miksi te olette tulleet meitä vastaan? He vastasivat: Me olemme tulleet sitomaan Simsonin tehdäksemme hänelle, niinkuin hän teki meille.

10. Ja Juudan miehet sanoivat: miksi olette tänne tulleet meitä vastaan? He vastasivat: me olemme tänne tulleet sitomaan Simsonia ja tekemään hänelle, niinkuin hän meille teki.

10. Ja Judan miehet sanoit: mixi te oletta tänne tullet meitä wastan? he wastaisit: me olem tänne tullet sitoman Simsoni ja tekemän hänelle nijncuin hän meille teki.

11. Niin kolmetuhatta miestä Juudasta meni Eetamin kallioluolalle, ja he sanoivat Simsonille: Etkä tiedä, että filistealaiset hallitsevat meitä; mitä oletkaan meille tehnyt! Hän vastasi heille: Niinkuin he tekivät minulle, niin minäkin tein heille.

11. Niin meni kolmetuhatta miestä Juudasta Etamin mäen rotkoon, ja sanoivat Simsonille: etkös tiedä Philistealaisten hallitsevan meitä? kuinka sinä olet tämän tehnyt meitä vastaan? Ja hän sanoi heille: niinkuin he tekivät minulle, niin minä tein heille.

11. Nijn meni colme tuhatta miestä Judaista Ethamin mäen cuckulalle ja sanoit Simsonille: etkös tiedä Philisterein hallidzewan meitä? cuingas olet tehnyt meitä wastan? ja hän sanoi heille: nijncuin he teit minulle nijn minä tein heille jällens.

12. He sanoivat hänelle: Me tulimme sitomaan sinut antaaksemme sinut filistealaisten käsiin. Mutta Simson sanoi heille: Vannokaa minulle, ettette itse lyö minua kuoliaaksi.

12. Ja he sanoivat hänelle: me olemme tulleet sinua sitomaan ja antamaan Philistealaisten käsiin. Simson sanoi heille: vannokaat siis minulle, ettette karkaa minun päälleni.

12. Ja he sanoit hänelle: me olemma tullet sinua sitoman ja andaman Philisterein käsijn. Simson wastais heille: wannocat sijs minulle ettet te carca minun päälleni.

13. Niin he vastasivat hänelle sanoen: Emme lyö; me ainoastaan sidomme sinut ja annamme sinut heidän käsiinsä, mutta emme sinua surmaa. Ja he sitoivat hänet kahdella uudella köydellä ja veivät hänet pois kalliolta.

13. Ja he sanoivat hänelle: emme karkaa sinun päälles, mutta ainoasti sidomme sinun tukevasti ja annamme sinun heidän käsiinsä, ja emme sinua kuoliaaksi lyö. Ja he sitoivat hänen kahdella uudella nuoralla ja veivät hänen kukkulalta pois.

13. Ja he sanoit hänelle: en me carca sinun päälles mutta ainoastans sidom ja annam Philisterein käsijn ja en me sinua cuoliaxi lyö. Ja he sidoit hänen cahdella vdella nuoralla ja weit hänen cuckulalda pois.

14. Kun hän saapui Lehiin, niin filistealaiset riensivät riemuhuudoin häntä vastaan. Silloin Herran henki tuli häneen, ja samalla köydet hänen käsivarsissaan olivat kuin tulen polttamat aivinalangat, ja hänen siteensä sulivat pois hänen käsistänsä.

14. Ja kuin hän tuli Lehiin, ilakoitsivat Philistealaiset häntä vastaan; mutta Herran henki tuli voimalliseksi hänessä, ja nuorat hänen käsivarsissansa tulivat niinkuin poltettu lanka, ja niin raukesivat siteet hänen käsistänsä.

14. JA cosca hän tuli Lehijn ilacoidzit Philisterit händä wastan mutta HERran hengi tuli woimallisexi hänesä. Ja nuorat hänen käsiwarsistans tulit nijncuin poltettu langa ja nijn raukeisit sitet hänen käsistäns.

15. Ja hän huomasi tuoreen aasinleukaluun, ojensi kätensä, otti sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat miestä.

15. Ja hän löysi tuoreen aasin leukaluun, ja hän ojensi kätensä, otti sen ja löi sillä tuhannen miestä.

15. Ja hän löysi mädännen Asin leucaluun ja ojensi kätens otti sen ja löi sillä tuhannen miestä.

16. Ja Simson sanoi: Aasinleukaluulla minä löin heitä läjään, löin kahteen, aasinleukaluulla löin heitä tuhannen miestä.

16. Ja Simson sanoi: katso, siinä he koossa makaavat, yhdellä leukaluulla löin minä tuhannen miestä.

16. Ja Simson sanoi: cadzo sijnä he coosa macawat yhdellä leucaluulla löin minä tuhannen miestä.

17. Sen sanottuaan hän heitti leukaluun kädestänsä. Niin sen paikan nimeksi tuli Raamat-Lehi.

17. Ja kuin hän sen sanonut oli, heitti hän leukaluun kädestänsä pois, ja kutsui sen paikan RamatLehi.

17. Ja cosca hän sen sanonut oli. heitti hän leucaluun kädestäns pois ja cudzui sen paican RamathLehi.

18. Mutta kun hän oli kovin janoissaan, niin hän huusi Herraa ja sanoi: Sinä annoit palvelijasi käden kautta tämän suuren voiton; ja nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin.

18. Ja kuin hän kovin janosi, huusi hän Herran tykö ja sanoi: sinä annoit tämän suuren pelastuksen palvelias käden kautta, ja nyt minä janoon kuolen ja lankeen ympärileikkaamattomain käsiin.

18. JA cosca hän cowin janois huusi hän HERran tygö ja sanoi: sinä annoit suuren terweyden sinun palwelias käden cautta ja nyt minä janoon cuolen ja langen ymbärinsleickamattomain käsijn.

19. Silloin Jumala avasi hampaankolon leukaluussa, ja siitä vuoti vettä; hän joi, ja hänen henkensä elpyi, ja hän virkistyi. Siitä lähde sai nimekseen Een-Hakkore; se on vielä tänäkin päivänä Lehissä.

19. Niin Jumala avasi syömähampaan leukaluussa, ja siitä vuosi vesi, ja kuin hän oli juonut, sai hän henkensä takaisin ja virkosi; sentähden kutsutaan myös se paikka vielä tähän päivään asti Huutajan lähteeksi, joka oli leukaluussa.

19. Nijn Jumala awais syömähamban leucaluusta ja sijtä wuosi wesi ja cuin hän oli juonut sai hän hengens taca ja wircois sentähden cudzutan myös se paicka wielä tähän päiwän asti huutajan lähtexi cuin oli leucaluusa.

20. Ja hän oli filistealaisten aikana tuomarina Israelissa kaksikymmentä vuotta.

20. Ja hän tuomitsi Israelia Philistealaisten aikana kaksikymmentä ajastaikaa.

20. Ja hän hallidzi Israeli Philisterein aicana caxikymmendä ajastaica.