SANANLASKUT |
SANANLASKUT |
Salomon Kirjain
Esipuhe |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
27 LUKU |
27 LUKU |
|
27:1 Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä
mikin päivä synnyttää. |
27:1 Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu. |
27:1
ÄLä kehu sinuas huomenesta
päiwästä: sillä et sinä tiedä mitä tänäpän tapahtu. |
27:2 Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä
omat huulesi. |
27:2 Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes. |
27:2
Anna toisen sinuas kijttä/ ja ei
sinun oma suus: muucalaisen/ ja ei omain huuldes. |
27:3 Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia
raskaampi hullun suuttumus. |
27:3 Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat. |
27:3
Kiwi on rascas ja sanda paina/
waan tyhmän wiha on rascambi cuin ne molemmat. |
27:4 Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka
voi kestää luulevaisuutta? |
27:4 Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan? |
27:4
Wiha on julma cappale/ ja carwas
mieli on myrsky/ ja cuca taita olla waino wastan? |
27:5 Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus. |
27:5 Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus. |
27:5
Julkinen curitus/ on parembi cuin
salainen rackaus. |
27:6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen
suutelot ylenpalttiset. |
27:6 Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset. |
27:6
Hywän suowan haawat/ owat paremmat
cuin petolliset wainojan suunandamiset. |
27:7 Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki
karvaskin makeata. |
27:7 Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat. |
27:7
Rawittu sielu polke hunajata/ waan
isowaiselle sielulle owat caicki carwatkin makiat. |
27:8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa
kotipaikoiltaan. |
27:8 Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää. |
27:8
Nijncuin lindu joca pesästäns
culke/ nijn on se joca siastans sijrtä. |
27:9 Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin
ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen. |
27:9 Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen. |
27:9
Woitesta ja suidzutuxesta sydäin
iloidze/ ja ystäwän hywä neuwo on sielulle otollinen. |
27:10 Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä
hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen
naapuri kuin kaukainen veli. |
27:10 Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on. |
27:10
Älä hyljä sinun ystäwätäs ja sinun
Isäs ystäwitä/ ja älä mene weljes huoneseen/ cosca sinun
wäärin käy: sillä parembi on kylänmies joca läsnä on/
cuin weli joca taambana on. |
27:11 Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin
minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. |
27:11 Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa. |
27:11
Ole wijsas poican/ nijn minun
sydämen iloidze: että minä taitaisin wastata sitä joca
minua pilcka. |
27:12 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta
yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon. |
27:12 Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon. |
27:12
Wijsas mies näke waaran/ ja
lymyttä idzens: waan tyhmät menewät sijhen/ ja saawat
wahingon. |
27:13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota
häneltä pantti vieraan naisen tähden. |
27:13 Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä. |
27:13
Ota hänen waattens joca toisen
edestä hywä on/ ja ota häneldä pantti muucalaisen
edestä. |
27:14 Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla
varhain, sille se luetaan kiroukseksi |
27:14 Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi. |
27:14
Joca lähimmäistäns siuna corkialla
änellä/ ja nouse warahin: se luetan hänelle kirouxexi. |
27:15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa
vaimo ovat yhdenveroiset. |
27:15 Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan. |
27:15
Rijtainen waimo ja alinomainen
tiuckuminen suuresta satesta/ nämät oikein yhten
werratan. |
27:16 Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa
pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä. |
27:16 Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä. |
27:16
Joca händä holho/ hän käsittele
tuulda/ ja piwo öljyä kädesäns. |
27:17 Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo. |
27:17 Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä. |
27:17
Weidzi teroitta weidzen/ ja mies
miehen. |
27:18 Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää;
ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan. |
27:18 Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan. |
27:18
Joca hänen Ficunapuuns warjele/
hän syä sijtä hedelmän: ja joca hänen Herrans
wartioidze/ hän cunnioitetan. |
27:19 Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen
sydän toisessa ihmisessä. |
27:19 Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan. |
27:19
Nijncuin warjo on wedesä ihmisen
caswon suhten: nijn on ihmisen sydän toista wastan. |
27:20 Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös
saa kylläänsä ihmisen silmät. |
27:20 Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät. |
27:20
Helwetti ja cadotus ei tule
ikänäns täyten/ ja ihmisen silmät owat tytymättömät. |
27:21 Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa
mukainen. |
27:21 Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä. |
27:21
Mies tule kiusatuxi kijttäjän suun
cautta: nijncuin hopia ahjosa/ ja culda pädzisä. |
27:22 Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten
seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa. |
27:22 Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane. |
27:22
Jos sinä tyhmän huhmarosa
surwoisit nijncuin kryynit/ nijn ei cuitengan hänen
hulludens hänestä ercane. |
27:23 Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä
huoli laumoista. |
27:23 Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas; |
27:23
Ota waari lambaistas/ ja pidä
murhe laumastas. |
27:24 Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö
kruunukaan polvesta polveen? |
27:24 Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun. |
27:24
Sillä ei tawara ole
ijancaickisest/ eikä Cruunu sugusta sucuun. |
27:25 Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin
ja ruoho on koottu vuorilta, |
27:25 Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan. |
27:25
Ruohot owat putkennet/ heinät owat
käsillä/ ja wuorella yrtit cogotan. |
27:26 on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja
pellon ostohinnaksi |
27:26 Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron. |
27:26
Caridzat waatettawat sinua/ ja
caurit andawat pellon wuoron. |
27:27 ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi
ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi. |
27:27 Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi. |
27:27
Sinulla on wohten riesca kyllä/
huones rawinnoxi: ja sinun pijcas elatuxexi. |
|
|
|