SANANLASKUT |
SANANLASKUT |
Salomon Kirjain
Esipuhe |
| 1938 |
1776 |
1642 |
| |
|
|
| 16 LUKU |
16 LUKU |
XVI. Lucu |
| 16:1 Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta
tulee kielen vastaus. |
16:1 Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan \Herralta\ tulee kielen vastaus. |
16:1
IHminen aicoi sydämesäns/ waan
HERralda tule kielen wastaus. |
| 16:2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään
puhtaat, mutta Herra tutkii henget. |
16:2 Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta \Herra\ tutkistelee sydämet. |
16:2
Jocaidzen mielest on hänen tiens
puhdas/ mutta HERra ainoastans teke sydämen wahwaxi. |
| 16:3 Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi
menestyvät. |
16:3 Anna \Herran\ haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy. |
16:3
Anna HERran haldun sinun työs/
nijn sinun aiwoituxes menesty. |
| 16:4 Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä
jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle. |
16:4 \Herra\ tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi. |
16:4
HERra teke caicki idze tähtens/
nijn myös jumalattoman pahaxi päiwäxi. |
| 16:5 Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus:
totisesti, ei sellainen jää rankaisematta. |
16:5 Jokainen ylpiä on \Herralle\ kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät. |
16:5
Ylpiä sydän on HERralle cauhistus/
ja ei pääse rangaisemat/ ehkä he caicki pidäisit yhtä. |
| 16:6 Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja
Herran pelolla paha vältetään. |
16:6 Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja \Herran\ pelvolla paha vältetään. |
16:6
Hywyden ja uscollisuden cautta
pahateco sowitetan/ ja HERran pelwolla paha wäldetän. |
| 16:7 Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa
hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa. |
16:7 Jos jonkun tiet ovat \Herralle\ kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan. |
16:7
Jos jongun tiet owat HERralle
kelwolliset/ nijn hän myös käändä wihamiehens rauhaan. |
| 16:8 Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot
vääryydessä. |
16:8 Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä. |
16:8
Parambi on wähä wanhurscaudesa/
cuin suuri saalis wäärydesä. |
| 16:9 Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra
ohjaa hänen askeleensa. |
16:9 Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan \Herra\ johdattaa hänen käymisensä. |
16:9
Ihmisen sydän aicoi hänen tiens/
waan HERra ainoa anda menestyä. |
| 16:10 Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen
suunsa ei petä tuomitessaan. |
16:10 Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin. |
16:10
ENnustus on Cuningan huulisa/ ei
hänen suuns puhu duomios wäärin. |
| 16:11 Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan
ovat kaikki painot kukkarossa. |
16:11 Oikia puntari ja vaaka on \Herralta\, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa. |
16:11
Oikia pundaxi ja waaca on
HERralda/ ja caicki painokiwet cuckarosa/ owat hänen
tecons. |
| 16:12 Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus,
sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu. |
16:12 Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan. |
16:12
Cuningan edes wäärin tehdä on
cauhistus/ sillä wanhurscaudella istuin wahwistetan. |
| 16:13 Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja
oikein puhuvaa he rakastavat. |
16:13 Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan. |
16:13
Oikia neuwo on Cuningalle
otollinen/ ja joca oikein puhu/ händä racastetan. |
| 16:14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta
sen lepyttää viisas mies. |
16:14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen. |
16:14
Cuningan wiha on cuoleman
sanansaattaja/ ja wijsas mies lepyttä hänen. |
| 16:15 Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen
suosionsa on kuin keväinen sadepilvi. |
16:15 Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade. |
16:15
Cosca Cuningan caswo on lepyinen/
sijnä on elämä/ ja hänen armons on nijncuin hiljainen
sade. |
| 16:16 Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi
hopeata hankkia ymmärrystä. |
16:16 Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa. |
16:16
OTa wijsautta tygös/ sillä se on
parembi culda/ ja toimellisus on callimbi hopiata. |
| 16:17 Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä
saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin. |
16:17 Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin. |
16:17
Siwiän tiet wälttäwät paha/ ja
joca tiestäns otta waarin/ hänellä on elämä. |
| 16:18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys
lankeemuksen edellä. |
16:18 Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä. |
16:18
Joca aletan/ se ensist tule
ylpiäxi/ ja ylpeys on aina langemuxen edellä. |
| 16:19 Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa
saalista ylpeitten kanssa. |
16:19 Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa. |
16:19
Parembi on nöyränä olla siweitten
cansa/ cuin jaca suurta saalista ylpeitten cansa. |
| 16:20 Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja
autuas se, joka Herraan turvaa! |
16:20 Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa \Herraan\. |
16:20
Joca jongun asian wijsast alca/
hän löytä onnen/ ja se on autuas/ joca idzens luotta
HERraan. |
| 16:21 Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi
sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa. |
16:21 Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia. |
16:21
Toimellinen mies ylistetän
wijsaudens tähden/ ja suloinen puhe lisä oppia. |
| 16:22 Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta
hulluus on hulluille kuritus. |
16:22 Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus. |
16:22
Wijsaus on elämän lähde/ hänelle
joca sen saanut on/ waan tyhmäin curitus on hulluus. |
| 16:23 Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja
antaa tehoa hänen huultensa opetukselle. |
16:23 Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin. |
16:23
Wijsas sydän puhu toimellisest/ ja
opetta hywin. |
| 16:24 Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat
sielulle ja lääkitys luille. |
16:24 Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut. |
16:24
Suloiset sanat owat mesileiwät/
lohduttawat sielua ja wirwottawat luut. |
| 16:25 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta
on kuoleman tie. |
16:25 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan. |
16:25
Monella on tie mielestäns
otollinen/ waan se johdatta wijmein cuolemaan. |
| 16:26 Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä
oma suu panee hänelle pakon. |
16:26 Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta. |
16:26
Moni tule suureen wahingoon/ oman
suuns cautta. |
| 16:27 Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen
huulillaan on kuin polttava tuli. |
16:27 Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli. |
16:27
Irtainen ihminen caewa
onnettomutta/ ja hänen suusans pala tuli. |
| 16:28 Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija
erottaa ystävykset. |
16:28 Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi. |
16:28
Wäärä ihminen saatta rijdan ja
panettelia teke Ruhtinat eripuraisexi. |
| 16:29 Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie
hänet tielle, joka ei ole hyvä. |
16:29 Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle. |
16:29
Wiecas ihminen haucuttele
lähimmäistäns/ ja johdatta hänen pahalle tielle. |
| 16:30 Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus
mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha
valmiina. |
16:30 Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa. |
16:30
Joca silmä iske/ ei hän hywä
ajattele: ja joca huulians pureskele/ hän paha matcan
saatta. |
| 16:31 Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan
vanhurskauden tiellä. |
16:31 Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä. |
16:31
Harmat hiuxet owat cunnian Cruunu/
joca löytän wanhurscauden tieldä. |
| 16:32 Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä
hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja. |
16:32 Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa. |
16:32
Kärsiwälinen on parembi cuin
wäkewät/ ja joca hillidze mielens/ on parembi cuin se
joca Caupungin woitta. |
| 16:33 Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta
Herralta tulee aina sen ratkaisu. |
16:33 Arpa heitetään syliin, vaan \Herralta\ tulee kaikki sen meno. |
16:33 Arpa
heitetän syliin/ waan hän puto niinkuin HERra tahto. |
| |
|
|